Nemo-nimeä ei löydy suomalaisista eikä englanninkielisistä nimikirjoista eikä kalentereista. Nimipäivän vietosta on siis vaikea sanoa mitään.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta käy kuitenkin ilmi, että Suomessa on 88 miespuolista ja 2 naispuolista henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Nemo on latinaa ja tarkoittaa suomeksi ”ei kukaan”.
Ilmeisesti Jules Vernen luoma fiktiivinen hahmo, Kapteeni Nemo, on tehnyt Nemo-nimestä tunnetun.
Kaipaamasi runo löytyy Aale Tynnin opettavaisesta lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava, 1958). Runo on nimeltään ”Mikko Kettu saa kyytiä”, ja se löytyy kirjan sivuilta 15–18. Kirjassa on useita muitakin eläinaiheisia runoja.
Iskelmälaulaja ja lauluntekijä Saana (oik. Sari Matala) on syntynyt Simossa ( http://www.simo.fi/yleistietoa/kartta.html ) 17.6.1973. Ammatiltaan hän on matkailualan tutkija ja työskennellyt mm. Lapin yliopistossa sekä Pirkanmaan Ammattikorkeakoulussa. Haastatteluja hänestä on julkaistu mm. Anna-lehdessä 2003 (nro 38, s. 106-108), Aamulehdessä 6.1.2006, Lapin Kansassa 20.10.2001 ja Kodin Kuvalehdessä 1996 (nro 18 sivut 50-53, 134).
Saanalta on julkaistu CD-levyn Elämä hymyilee (2001). Alkuperäiseen julkaisuun ei sisältynyt kappaletta "Muistatko", joka kuultiin Syksyn sävel 2001 loppukilpailussa, vaan levy-yhtiö (Sony) julkaisi CD:stä uuden version Syksyn sävel -kilpailun jälkeen. "Muistatko"-kappaletta on kysytty tässä palvelussa...
Tiibetinspanielin turkinhoidosta kerrotaan kirjassa Tiibetinspanieli: Suomen suosituimmat koirarodut (Perhemediat 2006), sivulla 84 kerrotaan: Tiibetinspanielin turkkia ei trimmata, vaan sitä voi hieman siistiä, turkki pysyy kunnossa, kun sitä harjataan parin viikon välein. Lisätietoja koiran turkinhoidosta eri karvatyyppien mukaan sekä myös turkin leikkaamisesta saat esim. kirjoista: Suuri koiranhoito-opas v. 2007 toim.Hoffman s.390-407. sekä Bruce Foglen kirjasta Koiranhoito-opas v 1994 s.66-73. Internetistä löytyy on sivusto http://www.tiibetinspanielit.fi jolta löytyy hyödyllistä tietoa, siellä on myös keskustelupalsta foorumi.
Saamelaisia tytönnimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Mikäli almanakkaa ei löydy kotikirjastosi kokoelmista, voit saada sen käyttöösi menemällä lähimpään kirjastoon ja tekemällä siellä kaukolainapyynnön. Esimerkiksi Kauniaisten kirjastosta almanakan voi lainata.
Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat.
Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
"Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien."
Sanatarkasti kysyjän esittämässä muodossa teksti löytyy Suomen lasten eläinsadut -kokoelmasta (Otava 2001, s. 18) sadusta Karhun ja suden synty...
Sotamies Honkajoki ilmestyy Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen teoksen sivulla 301. Sieltä löytyy Honkajoen oma kuvaus henkilöstään hänen ilmoittautuessaan täydennysmiehenä Koskelalle.
Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jossainmäärin jopa narrimainen Honkajoki hauskuuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta. Yksi Honkajoen erikoisuuksista on hänen mukanaan kuljettamansa oma aseistus, kaaripyssy, josta hän itse toteaa: Huomioonottaen nopean kehityksen aseistuksen ja teknillisten varusteiden osalta nykyään käytävässä suursodassa, katsoin maanpuolustuksen kannalta välttämättömäksi siirtyä uusiin aseisiin.
Väinö Linnan teoksista sekä hänen henkilöhahmoistaan kannattaa etsiä lisää...
Suomen kielen kehitykseen ja vaiheisiin voi tutustua esim. seuraavien teosten avulla:
- Lehikoinen, Laila 1994: Suomea ennen ja nyt
- Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva 1998: Kirjasuomen kehitys
- Häkkinen, Kaisa 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa.
Kuinkakohan vanhasta suomen kielestä olet kiinnostunut? Minkäänlaista "muinaissuomen" sanakirjaa ei liene ainakaan vielä kirjoitettu, sillä ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat ja säilyneet käsikirjoitukset ovat vasta 1500-luvulta. Sitä ennen suomen kieli eli vain puhuttuna. Sanakirjathan useimmiten pohjautuvat teksteihin. Kannattaa kuitenkin tutustua esim. seuraaviin sanakirjoihin:
- Vanhan kirjasuomen sanakirja 1 - 2 (käsittelee Ruotsin vallan ajan kirjakieltä, aakkosissa...
Perusopetuslaissa pykälässä 11 kerrotaan näin:
"Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta."
Toisen kotimaisen kielen opiskelu kuuluu siis kaikille.
Koko perusopetuslaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
"Jussi Vares" on kirjailija Reijo Mäen luoma kuvitteellinen henkilö, joka esiintyy lukuisissa kirjoissa ja elokuvissa. Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa on mm. seuraava lyhyt luonnehdinta: " Vareksella on ystäviä lain molemmilta puolilta ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä."
Todennäköisesti Vares-hahmon luonteen ja sen vahvuudet määrittelee lukija hyvin pitkälle oman näkemyksensä ja odotustensa pohjalta, kun kyseessä kuitenkin on fiktiivinen hahmo. Vareshan ei ole mikään perinteinen vakava, ahdistunut tai työhullu etsivä, vaan pikemminkin hiukan...
Kirjojen lainaamiseksi tarvitset kirjastokortin. Sen saat ilmaiseksi mistä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä. Alle 15-vuotias tarvitsee korttiin jonkun aikuisen takaajaksi, esimerkiksi isän tai äidin. Kortin saamiseksi täytyy esittää kirjastossa kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 18-vuotiailta käy myös kuvaton Kela-kortti. Jos kortti katoaa, alle 15-vuotiaille uusi kortti maksaa 2 euroa ja muille 3 euroa.
Kirjastokortilla voi lainata kirjastossa joko itsepalveluautomaatilla tai palvelutiskillä. Automaattiin täytyy asettaa ensin kirjastokortti, sitten näppäillä tunnusluku eli pin-koodi ja lopuksi viedä kirjat vuorotellen automaatin lukulaitteen alle. Kun kirjat on lainattu, kortti otetaan pois ja ruudulta painetaan,...
Kysymäsi aineisto löytyy Kansalliskirjastosta sekä lehti- että mikrofilmiaineistona. Lehdet ovat Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa, jota voit tutkia luvan siihen saatuasi em. kirjaston lukusalissa. Mikrofilmattuna aineisto löytyy em. kirjaston Käsifilmistöstä. Kansalliskirjasto ohjeistaa luvan hakemisesta hyvin kotisivuillaan. Kaukolainaksi tuota aineistoa ei anneta.
Katso ohjeet luvan pyytämisestä
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansallisko…
Työnvälityspalvelut-toimialaraportin http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1596/Tyonvalituspalvelut_1_2012_… mukaan työnvälitystoiminnan suurimpien yritysten listaaminen niin henkilömäärän kuin liikevaihdonkin suhteen on haasteellinen tehtävä. Selvittääkseen kaikkien yhteenlasketun liikevaihdon ja henkilömäärän on tietoja etsittävä useasta lähteestä.
Johanna Tanskasen pro gradu -työssä "Liiketoimintamalli ja yrityksen menestyminen : vertaileva analyysi henkilöstöpalveluyrityksistä" http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/86872/87181.pdf?sequence=2 kuitenkin mainitaan, että v. 2011 kymmenen suurinta henkilöstöpalveluyritystä olivat Barona, Staffpoint, VMP (entinen Varamiespalvelu), Manpower, Opteam, Eilakaisla, Adecco, Go On, Selekta ja...
Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan nimi Minka on puolalainen lyhentymä nimestä Vilhelmina. Nimestä Vilhelmina (Vilhelmiina)sama teos kertoo seuraavaa: Vilhelmin sisarnimi, joka otettiin Ruotsi-Suomessa almanakkaan 1789 kuningas Kustaa IV Adolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelminan kunniaksi. Edelleen sama teos kertoo nimen Vilhelm alkuperästä seuraavaa: muinaissaksan 'wille', tahto + 'helm', suoja, kypärä, siis = lujatahtoinen kypäränkantaja. Nimi oli Saksassa keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä. Siitä on kehittynyt eri kielissä suuri määrä muunnoksia.
Suomen kielen kirjaimistoon liittyvistä tilastotiedoista kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Matti Pääkkösen kirja Grafeemit ja konteksti : tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta (SKS, 1990). Pääkkösen aineistona on ollut Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen vuosina 1968-70 kerätty tilastolliseen otantaan perustuva laaja tutkimusmateriaali nykysuomen yleiskieltä mm. sanoma- ja aikakauslehdistä, alkuperäisestä suomenkielisestä tieto- ja kaunokirjallisuudesta sekä radio-ohjelmista. Tiivistetty versio tutkimuksesta löytyy Kielikello-lehden numerosta 1/1991.
Pääkkösen aineistossa yleisin grafeemi oli a, jonka frekvenssi koko tutkimusmateriaalissa oli 11,62%. Seuraavaksi yleisimmät olivat i (10,71...
Internetistäkin löytyy erilaisia listauksia vuoden 1962 tapahtumista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/1962
http://www.historyorb.com/events/date/1962
http://en.wikipedia.org/wiki/1962
http://www.thepeoplehistory.com/1962.html
http://www.brainyhistory.com/years/1962.html
Kirjastoista löytyy myös esimerkiksi Mitä-missä-milloin -niminen vuosittain ilmestyvä kirjasarja, josta löytyvät tarkemmat tapahtumat kullekin ilmestymisvuodelle.
Lisäksi seuraavassa teoksessa eritellään myös etsimäsi vuoden 1962 tärkeitä tapahtumia: Muutosten vuosisata 7: 1961-1973 (WSOY, 1995)
Kannattaa siis suunnata omaan lähikirjastoon!
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/kysy/haku
löydät aiempia vastauksia. Fiia-nimen alkuperää on selvitetty aiemmin, tässä suora linkki hakutulokseen, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Fiia.
Kopioin sinulle pätkän arkistosta löytyvästä vastauksesta:
"Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta)."
Niskasten sukua on todellakin pesiytynyt Savoon, erityisesti Ylä-Savoon. Tiettävästi yläsavolaisilta syntyjuuriltaan nimi on levinnyt edelleen Pohjois-Savoon, pohjoiselle Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Sukunimeksi Niskanen on kenties muunnettu paikannimestä Niska. Itse asiassa sukunimi Niska on useimmiten saanut alkunsa niin, että sijaintinsa mukaan kutsuttu asumus on vähitellen antanut nimensä myös asukkaille. Paikkana niska voi merkitä kosken tai virtapaikan yläjuoksua. Suomen kielen murteissa niskaksi on nimitetty myös esimerkiksi suon keskellä sijaitsevaa kangasta, korkeahkoa selännettä. Yläsavolaisen Niskasten suvun tutkijat ovat arvelleet nimen tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Pielavedeltä on puolestaan vuonna 1557...
Merja Hurrin toimittamassa laulukirjassa Rauhanlauluja : suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981 Kuudenikäisen sanoittaja Hector selvittää laulun taustaa seuraavasti:
"Laulut Kuudenikäinen ja Äänesi mä kuulen tein molemmat tilaustöinä Katri-Helenalle joskus 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa. En tiedä, johtuiko ajasta vai miksi myös Katrissa heräsi tietty moraalinen estottomuus: ettei ole poliittisesti leimautuneen ihmisen yksinoikeus laulaa rauhasta.
Kuudenikäistä varten Katri itse kertoi jonkinlaisen käsikirjoituksen: kuvan siitä, miltä maailma ja sota näyttävät lapsen silmin katsottuna. Tein siitä aika rajun, lapsi palaa siinä äitinsä syliin jne. Molemmissa teksteissä oli piirteitä, joita perinteinen...
