Tutkin useita lääketieteen ja psykiatrian sanakirjoja, mutta en onnistunut löytämään selitystä ilmaisulle. Lähimmät vastaavat termit ovat "persoonallisuuden muutos", joka tarkoittaa "tuhoisasta tai ylenmääräisestä pitkittyneestä rasituksesta aiheutuvia aikuisiän persoonallisuuden ja käyttäytymisen häiriöitä" sekä "persoonallisuushäiriö", joka tarkoittaa "mielenterveyshäiriöitä, joille ovat ominaisia nuoruusiästä tai varhaisaikuisuudesta lähtien ilmenneet, syvään juurtuneet, joustamattomat ja sopeutumista haittaavat luonne- ja käyttäytymispiirteet, jotka heikentävät suoriutumista ja aiheuttavat kärsimystä".
Lähde: Lääketieteen termit - Duodecimin selittävä suursanakirja, 2007
Ks. myös Psykiatrian luokituskäsikirja 2012
Kun hankit Vaski-kirjastokortin, lomakkeessa oli kohta, jonka ruksaamalla sai Kulttuurikortti-ominaisuuden omaan kirjastokorttiin. Jos et silloin huomannut sitä, saat sen myöhemminkin asioimalla kirjastossasi ja kertomalla, että haluat tämän ominaisuuden. Tarvitset lisäksi sähköpostiosoitteen. Voit luoda netissä oman kulttuuriprofiilin valitsemalla sinua kiinnostavat taidelajit ja palvelut. Profiilin tekoon pääset jokaisen Kulttuurikortti-tiedotteen alussa olevan Omat tiedot -linkin kautta.
Tietoa kulttuurikortista http://www.turku.fi/kulttuurikortti
Ei se taida pelastaa tilannetta. Säilykepurkeissa nesteet toimivat säilöntäaineina. Kuten jutussa mainitaan, niin säilykepurkeistahan on ilman poistettu, ja kun tuote pääsee ilman kanssa kosketuksiin, niin mikrobit yms. alkavat kasvaa. Tarpeeksi tiivistä muovikantta voi olla hankala löytää, ja toisaalta purkista pitäisi saada myös ilma pois. Purkeista löytyvää säilytysaikaa kannattaa noudattaa.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/ka…
Tästä linkistä voi myös kysyä asiasta:
http://www.evira.fi/portal/13490
Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi "oljennella" tarkoittaa oleksia, oleilla, oleskella. Sanakirjassa annetaan verbistä muutamia esimerkkejä, mm. Seitsemästä veljeksestä.
Jos ongelmana on se, että pitäisi saada luetuksi tietty kirja, esimerkiksi tenttikirja, ratkaisuna voisi olla jokin netinkäyttöä rajoittava sovellus. Jotkut myös palkitsevat itseään saatuaan tietyn sivumäärän luetuksi. Myös syöminen tai vaihtelevissa asennoissa lukeminen voivat auttaa keskittymiseen.
Jos sinun ei tarvitse lukea jotain tiettyä kirjaa, vaan haluaisit ylipäätään lukea enemmän esimerkiksi romaaneja, tarpeeksi kiinnostavan luettavan löytäminen auttaa. Pyydä lukuvinkkejä kirjastosta. Jos kaunokirjallisuuden lukeminen tuntuu hankalalta, voit kokeilla myös esimerkiksi sarjakuvien tai tietokirjojen lukemista.
Voit myös yhdistää lukemisen ja netissä puuhailun kirjautumalla esimerkiksi Goodreads-palvelun käyttäjäksi tai alkamalla...
Kappale on Saija Varjuksen esittämä "Et voi mua kesyttää". Tämä Risto Asikaisen ja Ilkka Vainion tekemä laulu alkaa sanoin "Virta mua vie ja tuulet on mun, hetken sun syliisi painaudun". Kappale löytyy Varjuksen levyiltä Yambaijaa (1998) ja Parhaat - 40 hittiä (2001).
August Strindbergin näytelmän Dödsdansen (1916) suomennosta Kuolemantanssi ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Anna-Maria Tallgrenin suomennos löytyy Suomen Teatteriliiton julkaisemana monisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta. Suomennos on tarkistettu vuonna 1987.
Lauri Sipari suomensi näytelmän vuonna 1997. Tämäkin suomennos löytyy näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastosta.
Näytelmä on suomennttu vielä vuonna 2010. Tuolloin asialla olivat Janne Rosenvall ja Joonas Untamo Heikkinen vuonna 2010. Tätä suomennosta ei kuitenkaan löydy kirjastotietokannoista, joten se ei liene lainattavissa.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://lapinylioppilasteatteri.net/vanhatsivut/naytelmat/kuolemantanssi…
Macintosh-yhteensopivia kieliromppuja on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa sekä espanjan että englannin opiskeluun. Romppujen etsiminen käy kätevästi plussa-aineistohaulla osoitteessa http://www.libplussa.fi
Valitse hakuvaihtoehdoista kohta "asiasana tai luokka" ja kirjoita kenttään:
espanjan kieli mac#
ja valitse aineistolajiksi cdrom pudotusvalikosta. Ruksaa vielä kohta "näytä tuloslistassa täydet tiedot" ja paina lopuksi hae-nappia, niin pääset heti tukimaan romppujen yhteensopivuutta ja tasoa. Mac-yhteensopivia espanjan kielen opiskeluun tarkoitettuja romppuja löytyy n. 10 erilaista, monet niistä alkeistasoa.
Samalla tavalla voit hakea englannin kielen opiskeluun tarkoitettuja romppuja, joita on huomattavasti enemmän, myös...
Rautatienkadun itäpuolella tontilla 176-1 osoitteessa Satakunnankatu 1 (myöhemmin Postikatu 1) vuosina 1967-89 toiminut Valion sulatejuustotehdas rakennettiin alun perin Valion Tampereen meijeriksi. Valio oli perustanut sivukonttorin kaupunkiin vuonna 1919 ja sen oma meijerirakennus valmistui rautatiealueen rajalle vuosina 1927-28. Valio luopui meijeritoiminnasta Tampereella 1959, jolloin Osuuskunta Maito-Pirkka perustettiin. Maito-Pirkka oli vuokralla Satakunnankadulla kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes osuuskunnan uusi meijeri Nekalassa aloitti toimintansa. Satakunnankadun tilat luovutettiin takaisin Valiolle.
Meijeritoiminnan lopettamisen jälkeen Valion omaa tuotantoa Satakunnankadulla jatkoi vielä jäätelötehdas, jonka toiminta...
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L. T. O.) mukaan koodi 83 tarkoittaa ylätasolla "Lihaston ja jänteiden viat ja sairaudet".
Koodi jakautuu vielä erikseen alaluokkiin:
83a "Myotonia congenita. Myasthenia gravis Dystrophia musculorum progressiva"
83b "Lihasreumatismi"
83c "Luutuva lihas"
83d "Toimintaa haittaavat arvet" sekä
83e "Muut lihasten ja jänteiden viat ja sairaudet".
Kyseinen Lääkärintarkastusohjesääntö on lainattavissa / kaukolainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Googlen omistaa Alphabet Inc. -niminen yritys. Alphabetin omistaa joukko sijoittajia.Ks. https://www.britannica.com/money/Google-Inc/Google-Earth-and-Google-Maps
Kyseisestä aiheesta ei ole juurikaan kirjoitettu kirjoja. Parempi lähestymistapa onkin yrittää löytää lehtiartikkeleita aiheesta. Arto, Aleksi ja Aamulehden lehtiartikkelitietokannat ovat käytettävissä Tampereen kaupunginkirjastossa ja niistä löytyy jonkin verran artikkeliviitteitä ko. aiheesta, Aamulehdestä kokotekstiartikkeli.
Tervetuloa Metson käsikirjasto-osastolle pyytämään neuvoa, niin autamme mielellämme näiden tietokantojen käytössä.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta löytyy seuraava kirja:
Kokous-, kannuste- ja kongressimatkailun toimialatutkimus
JULKAISTU: [Helsinki] : Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus, 1993.
Matkailun edistämiskeskuksen (MEK:n) kautta voi myös saada tietoa kannustematkailusta. MEK:n sivujen osoite...
Internetissä ei todellakaan ole oikein mitään Risto Karlssonista. Edes WSOYn, eli Karlssonin teosten kustantajan, sivuilta ei ole kirjailijan tietoja. Eikä Karlsson ole ehtinyt mukaan myöskään suomalaisia nykykirjailjoita esittelevään tietokantaan Sanojen aikaan http://kirjailijat.kirjastot.fi .Siispä ei auta mikään muu kuin suunnata lähimpään kirjastoon.
Sieltä etsit käsiisi kirjan Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, julkaistu 1997). Kirjassa on esitelty niin kirjailija itse kuin myös hänen teoksiaan. Jos ei kyseinen juttu riitä pyydä kirjastosi tietopalvelua tekemään artikkelihaku. Näin saat selville missä lehdissä ja koska on ollut joko juttuja kirjailijasta tai arvosteluja hänen teoksistaan.
Muuten,...
Aleksi on BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) maksullinen palvelu. Useat kirjastot ovat ostaneet käyttöoikeuden, jolloin Aleksi on asiakkaiden käytettävissä kirjastossa.
Kokkolan kaupunginkirjastossa voit käyttää Aleksi-tietokantaa varaamalla ajan kirjaston tietokoneelle.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esim. seuraavat kauhukirjallisuutta käsittelevät kirjat:
- Ballinger: Hirviötieto (Helsinki 1993).
- Hänninen & Latvanen: Verikekkerit : kauhun käsikirja (Helsinki 1996).
Näiden teosten saatavuuden näet HelMet-aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä Makupalat-linkkikirjastosta löytyy kauhukirjallisuutta käsitteleviä linkkejä ( http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm#tieteis ).
Kuopion Science Fiction Seura ylläpitää sähköistä scifi-, kauhu- ja fantasialehteä osoitteessa http://www.iwn.fi/kalaksikukko . Lehdessä on myös kauhukirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita.
Heinrich Heinen runoja on käännetty suomeksi useampikin kokoelmallinen. Kysymäsi runo on kokoelmasta Neue Gedichte, kokoelman osassa Verschiedene ja se on runon nimeltä Hortense toinen säkeistö. Osa kokoelmasta on käännetty. Suomennoksen nimi on Laulujen kirja ja siinä on runoja kokoelmasta Uusia runoja, myös osasta Niitä näitä, johon Hortense-runo kuuluu. Mutta Hortense-runoa ei ole suomennettujen joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla ( http://www.mmm.fi/ ) on Tuet ja rahoitus -linkki missä on mm. kaikki tuet A:sta Ö:hön sekä ohjeet, oppaat ja tiedonannot.
