Kysymyksessä on todennäköisesti Eläintarhan leikkikenttä, jonka kaupunki omisti ja joka oli toinen ennen 2. maailmansotaa ollut Pitkänsillan pohjoispuolinen leikkikenttä. Se oli toimminnassa jo ainakin vuonna 1922. Nimi ei ole vahvistettu eikä virallinen paikannimi, joten se ei esiinny esim. Helsingin kadunnimet-teoksessa.
Lähde: Koskinen, Juha, Kallion historia, Kallio-seura, 1990, sivu 322.
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Edith Södergranilla on runot nimeltä Elämä, Elämän sisar ja Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, mutta pitsiliina-sanaa niissä ei mainita. Jos asia myöhemmin selviää, ilmoitan asiasta.
Elokuva Postia pappi Jaakobille/Post till pastor Jakob on vastikään vapautunut kirjastoille tarjottavaksi. Tässä kuussa se valitaan valintalistoilta kirjastojen kokoelmiin. Toimittajasta riippuen elokuvan tulo kirjastoihin ja lainauskuntoon kestää yleensä noin 3-9 viikkoa.
Asevelvollisuuslain mukaan varusmiespalveluksen jälkeen asevelvollisuus jatkuu reservissä miehistöön kuuluvalla sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 50 vuotta. Upseerilla, opistoupseerilla ja aliupseerilla reservissä olo jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta.
Lisätietoja esimerkiksi Puolustusvoimien www-sivuilta osoitteesta:
http://www.puolustusvoimat.fi >> Reserviläiselle >> Asevelvollisuus ja -aika
Lastenkirjoja on eniten Itäkeskuksen kirjastossa, jos katsotaan ihan raa’asti kirjojen lukumääriä. Heti kannoilla tulee Pasilan kirjasto; jos Pasilan kirjavaraston lastenkirjat lasketaan mukaan, kokonaismäärä on jopa suurempi kuin Itäkeskuksessa. Kolmantena ovat kirjastoauton kokoelmat, mutta niistä on toki aina vain pieni osa kerrallaan itse autossa. Seuraavaksi eniten lastenkirjoja on Vuosaaren, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Yleisesti ottaen suurissa kirjastoissa on suurempi määrä lastenkirjoja kuin pienemmissä. Nämä tiedot ovat vuoden 2010 lopulta löytyvät Excel-taulukosta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/docs/vuositilastot/Tilastokirja_2010/2010_yhdiste….
Lastenkirjakokoelmat saattavat olla eri kirjastoissa erilaisia....
Äidin serkulle ei löytynyt, eikä ilmeisestikään ole, omaa nimitystä. Sukulaisuudesta ja sukulaisten nimityksistä tietoa vaikkapa tältä Tampereen avoimen yliopiston sivulta:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaaliantropologia/yksilo…
Ainakin Carl Orffin Carmina Buranaa kuunnellaan tässä Harjunpäässä: " -- hänen oli täytynyt silitellä Pussukkaa kolmatta tuntia ja kuunnella Carmina Buranaa kerran toisensa jälkeen ennen kuin hän oli kyennyt tuntemaan voiman sisällään."
Ota yhteyttä kirjastoon, ja kerro että näin on päässyt käymään. Jos arvelet, että kirja vielä jostakin löytyy, pyydä jatkoa kirjan laina-aikaan, niin saat vielä etsiskellä sitä rauhassa. Jos taas tiedät, että kirja on lopullisesti kadonnut, saat kirjastosta ohjeet sen korvaamiseen. Voit joko maksaa kirjan tai hankkia vastaavan sen tilalle. Toivottavasti kirja vielä löytyy! :)
Turun pääkirjastossa ei ole aikuisille omaa thainkielistä kirjakokoelmaa. Meillä on tällä hetkellä siirtokokoelma thainkielistä kirjallisuutta Helsingin kaupunginkirjastosta: kirjat ovat lainattavissa pääkirjaston Kirjallisuus ja taiteet – osastolla eli pääkirjaston vanhalla puolella. Kirjat ovat ns. monikielisen kokoelman alussa, hyllyssä, jonka reunassa lukee Siirtokokoelma. Kirjoja on yhteensä 27, kaunokirjallisuuden joukossa on yksi keittokirja. Lastenosastolla on oma, pieni thainkielinen kirjakokoelma lapsille. Musiikkiosastollamme on muutama CD-levy thainkielistä musiikkia. Musiikkiosasto sijaitsee vanhan puolen toisessa kerroksessa.
Kannattaa kysyä Kirjallisuus ja taiteet – osaston asiakaspalvelu-tiskiltä, jos ei löydä kirjoja....
Ainakin Johanna Tuomola on kirjoittanut useita dekkareita, joiden tapahtumapaikkana on Lohja: Tummissa vesissä (2009), Sieppaus (2010), Petoksen anatomia (2011) ja Minkä taakseen jättää (2012).
Hei !
Kyllä löytyy vanhempaa painosta vuodelta 98 sekä Myyrmäestä että Tikkurilasta, mutta kirjat ovat lainassa. Uudempaa painosta 2001 on vain Helsingin kirjastoissa, nekin lainassa, varausjonoa ei ole. Varaamalla (maksu 50 senttiä noudettaessa) kirjan saa joko verkkokirjaston www.helmet.fi kautta tai ottamalla yhteyden lähikirjastoon.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa toimivan HelMet-kirjastokortin saa käymällä jossakin näiden kirjastojen palvelupisteessä ja esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Henkilöllisyyden tarkistamisen vuoksi ei korttia valitettavasti voi saada postitse, vaan se vaatii henkilökohtaista käyntiä. Zinioon pääsee kirjautumaan kirjastokortissa olevalla numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla, joka annetaan kortin tekemisen yhteydessä.
Kamppia lähinnä oleva kirjasto on Kirjasto 10 Postitalossa, aivan Raitatieaseman vieressä. Kirjasto 10:n yhteystiedot ja sijainti löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10. Periaatteessa vielä lähempänä Kamppia on Lasipalatsissa...
Tässä joitakin aiheeseesi sopivia kirjoja.
Kirjallisuuden naiset : naisten esityksiä 1840-luvulta 2000-luvulle (SKS, 2013)
Kurikka, Kaisa: "Nuorten naisten lisempi laiffi : 1990-luvun naiskirjallisuuden sinkkunaisia, perhetyttöjä ja siltä väliltä." Artikkeli sisältyy teokseen Kurittomat kuvitelmat : johdatus 1990-luvun kotimaiseen kirjallisuuteen (Turun yliopisto, 2002)
Launis, Kati: Kerrotut naiset : Suomen ensimmäiset naisten kirjoittamat romaanit naiseuden määrittelijöinä (SKS, 2005)
Lähikuvassa nainen : näköaloja 1800-luvun kirjalliseen kulttuuriin (SKS, 2001)
Modernin lumo ja pelko : kymmenen kirjoitusta 1800-1900-lukujen vaihteen sukupuolisuudesta (SKS, 2000)
Naiskirja : kirjallisuudesta, naistutkimuksesta ja kulttuurista (KKL, 1996...
Nimi on suosittu erityisesti Itä- ja Keski-Euroopassa. Unkarissa nimipäivä on 19.5., Tsekissä 18.6., Kroatiassa 13.11. ja Slovakiassa 27.11. Suomen nimipäiväkalenterissa nimeä ei ole.
Sirpa Puskalasta ja hänen kirjoistaan on tietoa mm.Btj Kirjastopalvelun julkaisemassa Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita -kirjassa, joka löytynee useimmista kirjastoista ainakin käsikirjastokappaleena.
Sirpa Puskala on syntynyt 24.10.1945, on ammatiltaan vapaa kirjailija ja asuu Mäntyharjulla. Hänen teoksiaan ovat: Pikkuruu mustanmusta (2000), Villimies ja pakkopaita (1997), Euroopan pehmeimmät huulet (1996), Tarjolla tosi rooli (1995), Haukan väreissä (1994), Pintanaarmuja, Pihlström (1993) ja Kiti - mun paras kaveri (1991).
Kirja-arvosteluja em. kirjoista voit lukea esim. Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 4 (Villimies ja pakkopaita), Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 2 (Euroopan pehmeimmät huulet), Onnimanni 1995, kirja, arv, nro 4...
"Vanha" Finlex, joka sisältää mm. KVL:n päätöksiä, on ollut pääkirjastossa henkilökuntakäytössä vuoden 1999 loppuun. Olen tulostanut tarvitsemasi päätöksen ja voit noutaa sen pääkirjaston lainaustiskistä. Vuodesta 2000 alkaen emme enää käytä vanhaa Finlexiä. Eduskunnan kirjastossa voi teettää hakuja vanhasta Finlexistä maksua vastaan tai käyttää ilmaiseksi Finlex-CD:tä (sisältää aineiston noin 90-luvun puoliväliin asti).
Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan vanha Finlex kuitenkin lakkautetaan ensi vuoden aikana. "Uutta" Finlexiä (Valtion säädöstietopankki, http://finlex.edita.fi/), joka on ilmainen verkkopalvelu ja sisältää keskeiset säädösaineistot, voi luonnollisesti käyttää meillä kaupunginkirjastossa Internet-koneilta.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat medialukutaitoa käsittelevät kirjat:
Suomi (o)saa lukea - Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän linjaukset. 2000.
Alasilta, Anja. 2000. Verkkoajan viestintä - tulkinta, ilmaisu, vuorovaikutus.
Mediakasvatus. 1999. toim. Sirkku Kotilainen, Mari Hankala, Ullamaija Kivikuru.
Tuominen, Sirkku. 1999. Mediapedagogiikkaa opettajankoulutuksessa 1 - Koulutuksen vaikuttavuuden arviointia viiden opiskelijan koulutus- ja mediaelämäkerran avulla. Lisensiaatintyö, Tampereen yliopisto.
Media-analyysi - tekstistä tulkintaan. 1998. Toimittajat: Anu Kantola, Inka Moring, Esa Väliverronen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Liukko, Seija. Mediaa muruille.
Verkkolukutaidosta löytyi...
Kirjastoja on ollut todennäköisesti jo muinaisina aikoina Egyptissä, Keski- ja Kauko-Idässä sekä Kaksoisvirran maassa. Savitaulujen, käsikirjoitusten ja kirjakokoelmien järjestämisestä, luetteloinnista ja hoitamisesta on kirjastoissa vastannut kirjastonhoitaja. Kirjapainotaidon ja lukutaidon yleistymisen myötä kirjallisuuden määrä kasvoi ja kirjastojen kokoelmat haluttiin entistä tarkemmin järjestää ja luetteloida. Kirjojen sisältämä tieto haluttiin myös säilyttää tuleville sukupolville kirjastoissa. Tavoitteena oli myös jakaa kirkollista, kunnallista ja oikeudellista kirjojen sisältämää tietoa kansalaisille. Suomessa kirjastojen perustaminen liittyy vahvasti kansanvalistukseen. Kansalaisia haluttiin sivistää.
Voit hakea Kysy...
