Tämän palvelun arkistosta löytyy hakusanalla "kiinan kieli" verkkosanakirjoja kuten
http://babelfish.altavista.com/,
http://www.chinese-tools.com/names/search.html, http://www.mandarintools.com/chinesename.html, http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm,
Näissä on mahdollista valita joko perinteinen tai yksinkertaistettu kiinan kieli. Suomesta kiinaan kääännösmahdollisuutta ei ole, englannista kiinaan + lukuisia muita kielivaihtoehtoja löytyy.
Ilkka Mäkinen on tehnyt väitöskirjan: "Nödvändighet af LainaKirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot / Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997 Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1997/32.html
Helsingin Sanomat 8.9.1997 kirjoittaa väitöskirjasta mm. seuraavasti: "Ilkka Mäkinen kirjaa perusteellisesti lukuhalun todelliset, kuvitellut, pelätyt tai toivotut ilmaukset Suomessa kansankirjastojen yleistymiseen 1870-luvulle asti ja summittaisesti nykyhetkeen. Ylempien luokkien suljetut lukuseurat erosivat kaupallisista maksullisista kirjastoista ja kansalle tarkoitetuista holhoavista lainakirjastoista."
Kannattaa siis tutustua Mäkisen väitöskirjaan...
Ainakin Töölön kirjastosta ja Kirjasto 10:stä löytyy asiakkaiden köyttöön sähköpiano.
Ajanvaraus Töölön pianolle puh. 09-31085725 ja Kirjasto 10:n studiotiloihin 09-31085000 tai 09-31085703.
Hei!
Esiintymisjännityksen yhden määritelmän esittää M. Pörhölä:
Kun puhuminen pelottaa. Teoksessa Valo, M. (toim.) Haasteita puheviestinnän opetukseen. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen julkaisuja 14. Hänen mukaansa "Esiintymisjännitys on määrätilanteeseen liittyvä tilannekohtainen reaktio. Sen voidaan nähdä muodostuvan kielteisistä tilannekokemuksista, joihin voi liittyä sekä fysiologista vireytymistä että käyttäytymisen muutoksia. Jännitykseen vaikuttavat viestintätehtävä, viestintätilanne, muut tilanteeseen osallistuvat ihmiset sekä puhujan ominaisuudet aiemmat ja esiintymiskokemukset."
Merja Almonkari on tehnyt Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa väitöskirjan Jännittäminen opiskelun...
Mistä yhteydestä tämä 18 ikkunan tieto on peräisin? Tarkoitatko jotain määrättyä kirkkokuntaa? Mieleeni tulee aika monta kirkkoa, jossa on enemmän tai vähemmän kuin 18 ikkunaa esim. Kallion kirkko, Kerimäen puukirkko, Johanneksen kirkko, Mikaelin kirkko, Turun Tuomiokirkko ja Helsingin Tuomiokirkko.
Avioliittolaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234 ei serkuksia kielletä menemästä naimisiin keskenään, olivatpa he sisarten lapsia tai veljesten lapsia.
Vantaan kaikki kirjastot ovat osa Vantaan kaupunginkirjastoa. Jokaisella toimipaikalla on oma nimensä, mutta Espoo-nimistä tai -alkuista kirjastoa Vantaalla ei ole. Täydellinen lista Vantaan kirjastoista löytyy osoitteesta http://www.vantaa.fi/kirjasto.
Painotuotteissa ja muussa materiaalissa (esim. kirjastokortit) käytetään usein HelMet-logoa, jonka yhteydessä ovat HelMet-kirjastojen nimet (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lisäksi Vantaa kuuluu Espoon maakuntakirjastoalueeseen. Nimi Espoo voi siksi esiintyä myös Vantaan kaupunginkirjaston esitteissä.
Muun muassa seuraavissa romaaneissa käsitellään perhettä tai sukua, niiden dynamiikkaa ja vaiheita sekä perheenjäsenten kehitystä. Osassa teoksia on mukana myös laajahko historiallinen perspektiivi ja linkitys samanaikaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Burnard, Bonnie: Hyvästä kodista (Otava, 2002)
Cunningham, Michael: Samaa sukua (Gummerus, 2003)
Desai, Kiran: Menetyksen perintö (Otava, 2007)
Dorrestein, Renate: Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa (WSOY, 2009)
Franzen, Jonathan: Muutoksia (WSOY, 2002)
Honkasalo, Laura: Eropaperit (Otava, 2009)
Ibrahimi, Anilda: Punainen morsian (Tammi, 2010)
Lundán, Reko: Ilman suuria suruja (WSOY, 2002)
McAdam, Colin: Jotain suurta (WSOY, 2005)
McMillan, Terry: Kaikki kotona? (...
Nyky-Venäjän oikeuskäytäntöä käsittelevä suomenkielinen kirjallisuus näyttää olevan suhteellisen niukkaa. Toivottavasti seuraavista teoksista on apua.
Rikosoikeudenkäynti, oikeusapu ja rikosvastuu Suomessa ja Venäjällä / Sanna Iskanius & Jarmo Koistinen (toim.)Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 2008.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1886779
Honkanen, Matti : Onnistu Venäjällä : tunne lainsäädäntö ja kulttuuri. Lakimiesliiton kustannus, 2011. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2020723
Verkkoaineistona on Jarmo Koistinen & Sonja Kortelainen (toim.) Normit, käytännöt ja etiikka Suomen ja Venäjän tuomioistuimissa. University of Estern Finland. Aducate Reports and Books 1/2011. http://epublications.uef.fi/...
Ulkoasiainministeriön Turvallisuusohjeita matkalle -tiedotteessa sanotaan mm. näin:
"Tarkista ajoissa, että matkustusasiakirjat ovat kunnossa (passi
voimassa vähintään 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen)."
Ohjeet ovat yleisiä, eivät siis koske mitään maata erityisesti. Kokonaisuudessaan ohjeet löytyvät täältä:
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=24145&GUID={559DB272-6229-4535-B071-450005962426}
Juna ei näytä kulkevan Montenegron Podgoricasta Albanian Skoderiin (kirjoitetaan ainakin myös Shkoder tai Skader):
http://www.zcg-prevoz.me/timetable-international.html
Tällä aiemmin käytössä olleella junayhteydellä näyttää olleen korjaustöitä jo pidemmän aikaa.
Myöskään bussiyhteyttä kaupunkien välillä ei ilmeisesti ole:
http...
"Tiellä Via Dolorosaan" on suomenkielinen käännös Billy Spraquen ja Niles Boropin laulusta "Via Dolorosa". Laulun nuotinnos löytyy ainakin kokoelmasta "Gospel" (Prisma 1987), joka on mm. HelMet-kirjaston kokoelmassa (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1031150~S9*fin).
Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Uusi taivas, uusi maa" löytyy nuottina kokoelmasta "Juhlien juhla" (Suomen Lähetysseura 2008). Sekin löytyy HelMet-kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1885391~S9*fin).
Heikki Poroila
Naantalin kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin. Vaski-kirjastojen verkkosivulla ei ole erityisesti uutuuksille omaa otsikkoa. Etusivulla on kyllä otsikko varatuimmat. Niistä useat ovat juuri uutuuksia.
Uutuuksia pystyy hakemaan näin:
Vaski-kirjastojen etusivulla (https://vaski.finna.fi/) olevaan hakulaatikkoon (valkoinen pohja, teksti Hae kokoelmasta…) klikataan hiirellä ja painetaan enter, avautuu hakusivu, jonka oikeassa reunassa on otsikko Rajaa hakua. Sen alta Kirjastot-listasta voi valita Naantalin. Aineistotyyppi-otsikon alta voi valita halutun (esim kirja). Uutuudet-otsikon alta voi valita viimeisin viikko tai viimeisin kuukausi. Useita muitakin rajausvaihtoehtoja on tarjolla.
Etsimänne kansansävelmä Elämä on arvoitusta sisältyy Tuitantiin samannimiselle äänitteelle, joka on julkaisut C-kasettina. Äänitteen tiedot löytyvät sekä kansallisdiskografia Fennicasta että Ylen äänitetietokannasta Fonosta, mutta valitettavasti äänitettä ei ole lainattavissa missään. Myöskään laulun nuottia tai sanoja ei ole julkaistu missään.
Sitaatti näyttäisi olevan peräisin amerikkalaisen runoilijan Philip Boothin runosta Heading out, joka ilmestyi kokoelmassa Selves vuonna 1990. Boothin teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Löysin Internetistä muitakin mainintoja, joissa lause yhdistetään Lewis Carrolliin ja laitetaan Hullun hatuntekijän suuhun. Liisa ihmemaassa -kirjassa (sen paremmin kuin Liisa peilimaassa -teoksessakaan) ei kuitenkaan tällaista tai tätä muistuttavaa kohtaa ole.
Tietoa Philip Boothista: https://www.poetryfoundation.org/poets/philip-booth
Taivaan kappaleita -levyn tekstivihkossa ja Juicen kappaleista tehdyissä nuottikokoelmissa kyseinen tekstikohta on poikkeuksetta muodossa "kaimani kritisoi". Kuka tämä kaima sitten on, onkin jo paljon tulkinnanvaraisempi ja kiistanalaisempi kysymys. Pohdintojahan tästä kyllä löytyy, ja ehdokkaita on useita; laulussa mainittujen John Lennonin ja Juha Vainion lisäksi Pauli Matti Juhanin kaimaksi on tarjottu esimerkiksi Paul McCartneytä, Pauli Mustajärveä, Juhani Ahoa ja jopa Juhani Aaltosta. Täysin vakuuttavia perusteluja näistä yhdenkään - tai kenenkään muunkaan - puolesta ei ole vastaani tullut, joten jääköön tämä kohta avoimeksi ja itse kunkin tahollaan päätettäväksi.
En tiedä löytyykö vastausta kysymykseesi yhdestä ainoasta kirjasta, joten tarjoan kirjalistaa, josta voit valita parhaaksi katsomasi kirjat. Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kysymästäsi aiheesta englanniksi seuraavia kirjoja:
Finnish democracy, edited by Jan Sundberg, Sten Berglund, 1990
NOUSIAINEN, JAAKKO: The Finnish political system,1971
Törnudd, Klaus: The Electorial system of Finland, 1968
Finland--people, nation, state, ed. by Max Engman & David Kirby, 1989 Paasivirta, Juhani: Finland and Europe--the early years of independence 1917-1939, 1988.
Taustaa Suomen yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän muotoutumiselle saa lyhyesti ja nopeasti todennäköisesti myös yleisistä Suomen historioista esim. Singleton, Fred: A short...
Tolkien: The Lord of the Kings 1-3 on ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa äänikirjakasetteina. Lähimmän kirjastosi kautta voit saada ne kaukolainaksi.
Etsimäsi kappale Marttinen: "Japanilaisessa puutarhassa" löytyy kasetilta: Raekallio, Matti: Pianoforte (Fuga6038) ja sama äänite on myös vinyylilevynä.
Pääkaupunkiseudulla on kasetti Espoossa Kauklahden kirjastossa, luokassa 78.61.
Vinyylilevy on Kauniaisten kirjastossa.
Voit oman lähikirjastosi kautta tehdä kaukolainapyynnöt äänitteistä.
