Sarjakuva on juonellinen piirroskuvasarja, johon tavallisesti liittyy teksti (Kielitoimiston sanakirja). Sarja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Sana on mitä ilmeisemmin vanha ja omaperäinen. Kuva-sana on vanha germaaninen laina. (Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005)
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi. WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Kirjasto 10:ssä, Itäkeskuksen kirjastossa ja Töölön kirjastossa voi soittaa sähköpianoa. Akustista pianoa Helsingin kirjastoissa ei ole.
http://www.lib.hel.fi/page/BBE3ADA4-1300-4A46-98A8-D832ABCBC34B.aspx
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Vantaan Tikkurilan kirjastossa on piano asiakkaita varten:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_/tikkurilan_k…
Välitimme kysymyksesi edelleen, Vehoniemen automuseolle, josta vastattiin, että ilman syvällistä tutkimusta ei kovin tarkkaa vastausta voi antaa, mutta ajovalojen tulo Suomeen voidaan mahdollisesti ajoittaa 1920-luvun alkuun. Sodan jälkeisen säännöstelyn purkauduttua alettiin Suomeen nimittäin tuoda laajemmassa mitassa amerikkalaisia autoja vuonna 1923. Yhdysvalloissa autokanta ja autoilu oli jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen kehittynyt siihen mittaan, että vaihtovalot autoissa olivat tulleet tarpeellisiksi ja näin ollen amerikkalaisissa ajoneuvoissa oli valojen vaihto vakiona.
Lähteet:
http://www.automuseo.com/
Mikkelin musiikkiosasto vinkkaa kysyjälle sivua www.allmusic.com. Sieltä löytyy kuunneltavaksi monenlaista musiikkia.
Poímintoja:
Samanlaista musiikkia kuin Iglesias on esim. Luis Miguel.
Näitä seuraavia voisi harkita:
Pointer Sisters: I´m so excited
Survivor: Eye of the tiger ja Burning heart
Paul Oxley´s Unit : Spanish bars
Samatha Fox : Touch me
Kyseinen lausuma on Simone de Beauvoirin teoksesta "Toinen sukupuoli II, Eletty kokemus". Virke aloittaa teoksen ensimmäisen osan "Naiseksi kasvaminen" ensimmäisen luvun "Lapsuus" ja se on suomennettu näin: "Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan".
Teoksen ovat suomentaneet Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski.
Lähteet:
http://www.philo5.com/Les%20philosophes%20Textes/Beauvoir_OnNeNaitPasFe…
de Beauvoir, Simone: Toinen sukupuoli II. (Suom. Iina Koskinen, Hanna Lukkari ja Erika Ruonakoski. Tammi, 2011)
Näitä kirjoja suositellaan joissakin kirjallisuusluetteloissa 3.-4. -luokkalaisille tai 10-12 -vuotiaille, mutta jos 8-vuotias on harrastanut lukemista, niin ne sopivat luultavasti hänellekin, jos hän ei itse koe niitä liian jännittäviksi tai vaikeiksi. Vähän lukeneelle 8-vuotiaalle ne voivat olla vaikeita.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on ainakin seuraavat äänitteet, joissa käytetään itsesuggestiomenetelmiä:
Aukee, Risto : Tupakointi (Tupakoinnin lopettamiseen motivoiva rentoutus- ja suggestioäänite). Hoitoäänite, 2006
Liukkonen, Jarmo : Savuton elämä. Alpha Wave, c2003
Melin, Jukka : Tupakasta vapautuminen. Alpha Wawe, 2006. Kuuluu sarjaan Tavoitteellinen suggestoterapia.
Oksman, Raili (suggestoterapeutti) : Vapaaksi tupakasta. DHE Castle, 2001
Sundell, Pertti : Irti tupakasta : suggestiivinen itsehoito. Suomen hypnoosi- ja rentoutuspalvelu, 2008
Hongkongin huumenuorista ei ole helppo löytää tietoja, ei ainakaan suomeksi. Suomen Lähetysseura tekee työtä Hongkongin nuorten narkomaanien parissa ja heidän sivuiltaan http://www.mission.fi/ löytyy aiheesta tietoja. Sivuilla navigointi ei ole ihan yksinkertaista, joten kannattaa mennä suoraan sivulle http://www.mission.fi/kotimaassa/reppu/aasia.html tai http://www.mission.fi/tyoalue/kiina.html.
Lisäksi Suomen Lähetysseuran painetuissa julkaisussa (esim. vuosikirjat) on käsitelty aihetta työkenttien vuosikertomusten muodossa. Kirjassa Suuri tulevaisuus (SLS, 1982) William Cheng kertoo oman tarinansa huumeista vierottumisesta.
Esim. Gina Steerin kirjasta "Suklaaherkkuja", joka on ilmestynyt "Hyvää helposti"-sarjassa v.1995, löytyy resepti, jossa tosin ei mainittu pullan ranskankielistä nimeä, mutta uskoisin kyseessä olevan juuri "pain au chocolat".
Espanjan alueesta löytyy runsaasti tietoa monella kielellä.
Vesistöistä ja merialueista saa helposti kokonaiskuvan kartan avulla. Toenperän kirjastoissakin löytyy Espanjan aluekarttoja. https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FMap%2F%22&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FAtlas%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLumme%2FTOE%2F%22&lookfor=espanja+&type=AllFields
Lisätietoja Espanjan vesistöistä voisi saada esim. maantieteen kirjoista https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&lookfor=maantiede&type=AllFields...
Vihanneslaulun sanat löytyvät usealtakin verkkosivustolta. Esimerkiksi täältä:
https://www.positiivarit.fi/varssypankki/lasten-lorut/kukkuu-kukkuu-pik…
1500-luvun historiasta löytyy hyvin kiinnostava teos Lappalainen, Mirkka, Susimessu : 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa. Siltala 2009. Se keskittyy erityisesti sisällissodan aikaan, mutta kuvaa myös yhteiskuntaa ja elämää Suomessa laajalti ennen noita 1590-luvun tapahtumia.
Suomi kuului siis Ruotsin valtakuntaan itäisenä osana ja täällä asusti suomalaisia, ruotsalaisia sekä myös kansainvälistä väkeä, saksalaisia ja virolaisia ja idästä venäläisiä sekä muitakin. Sisällissota käytiin Ruotsin (tulevan) Kaarle IX ja Juhana III:n pojan Puolan Sigismundin välillä, joten myös Puola on läsnä Suomenkin historiassa, suomalaiset kun taistelivat hänen puolestaan Kaarlea vastaan. Ajan suuria hahmoja on Klaus Fleming, joka oli...
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy selitys poikanne kaikkiin kolmeen nimeen.
Pauli on suomalaistunut muoto alkuaan kreikkalaisesta nimestä Pavlos ’pieni’.
Antero on samaa perua kun Antti. Ne pohjautuvat kreikkalaiseen Andreas-nimeen, joka tarkoittaa 'miehekästä, rohkeaa'.
Ilmari puolestaan on vanha suomalainen nimi, Kalevalastakin tuttu. Se on muodostettu ilma-sanasta. Nimi on ollut käytössä ja Agricolan aikaan. Kalevalan seppä Ilmarinen on "rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen vertauskuva, taivaan kannen ja Sammon takoja".
Alla olevista linkeistä voit lukea lisää nimistä.
Mistä tulee nimi Pauli?
Mistä tulee nimi Antti?
Mistä tulee nimi Ilmari?
Tässä on osoite mielenkiintoiseen "pyhimystietokantaan" http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
,jossa kerrotaan, että "epätoivoisten, unohdettujen, menetettyjen sielujen" suojeluspyhimys (Patron Saint of lost causes) voi olla joko Jude Thaddeus, Gregory Thaumaturgus, Philomena tai Rita of Cascia ( http://www.catholic-forum.com/saints/pst00440.htm ). Heistä löytyy täältä myös lisää tietoa.
Avignonin Agricolan sanotaan olevan pyhimys, jota voi rukoilla mm. huonoa onnea vastaan. ( http://www.catholic-forum.com/saints/sainta51.htm )
Avignonin Agricolasta löytyy lisää tietoa esim. sivuilta: http://www.catholic.org/saints/saints/agricolus.html
http://www.catholicexchange.com/church_today/message.asp?message_id=895…
http://users....
Kyseessä on ilmeisesti Taina Bäckin Helsingin ammattikorkeakoulussa vuonna 2001 tekemä päättötyö nimeltä CAMI Havaintotaidot-harjoitusohjelma lasten toimintaterapiassa: toimintaterapeuttien kokemuksia tietokoneohjelman soveltuvuudesta toimintaterapiaan. Jos haluatte tämän tutkimuksen kaukolainaksi, ottakaa yhteyttä Lahden kaupunginkirjastoon (puh. 812511). Mitään muuta tutkimusta tai gradua ei tästä CAMI-ohjelmasta ole löytynyt.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat- linkkiluettelosta löytyy paljon linkkejä näistä aiheista:
http://www.makupalat.fi/luonto.htm luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.makupalat.fi/elukat.htm eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.makupalat.fi/kasvit.htm kasvit
Samoin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä:
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=649 luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=718 eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=711 kasvit
Mitä missä milloin -kirjasarja alkoi ilmestyä vasta vuonna 1950. Joitakin muita historiaa vuosittain käsitteleviä kirjoja kyllä on: Vuosisatamme kronikka, Kronikka 1900-1999 ja Ajantieto: maailman ja Suomen historia 1492-1987. Yhtä vuotta niissä ei tietenkään käsitellä kovin perusteellisesti. Kaikkia näitä kirjoja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot löydät Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Näissä kirjoissa on tietoa apostoli Filippuksesta:
Kuka on kukin Raamatussa (Valitut Palat, 1996)
Iso Raamatun tietosanakirja. Osa 1. (Raamatun tietokirja, 1989)
Raamattu ja sen kulttuurihistoria. 8. nide. (Otava, 1972)
Brownrigg, Ronald: The Twelve Apostles (Weidenfeld and Nicolson, 1974)
Kirjojen saatavuustiedot näet HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search*fin/
HelMet-aineistohaun avulla voit etsiä myös muuta aiheeseen liittyvää aineistoa. Valitse esimerkiksi sanahaku ja kirjoita hakukenttään Raamatun henkilöt. Hakutulos on melko suuri, mutta viitteitä selaamalla voit löytää muitakin sopivia lähteitä.
Lisäksi seuraavilla www-sivuilla kerrotaan apostoli Filippuksesta.
http://www.traces-cl.com/apr00/apostoli.html
http://www....
Turun kaupunginkirjaston varastosta löytyy Kennedyistä teos nimeltä "Kennedyt" (toimittaja Palmen) vuodelta 1968. Myös Rose F. Kennedyn kirjasta "On aika muistella" (vuodelta 1974) löytynee tietoja Kennedyn suvusta. Jälkimmäinen kirja on tällä hetkellä hyllyssä pääkirjastossa ja Martin kirjastossa. Varastossa olevaa kirjaa voi tiedustella pääkirjaston neuvonnasta ja sen saaminen kestää pari päivää.
Rockefellereistä ei löytynyt suomeksi muuta kuin John D.Rockefellerin teos "John D. Rockefellerin muistelmia", joka on ilmestynyt jo vuonna 1909. Sekin on varastossa ja sitäkin voi tiedustella pääkirjaston neuvonnasta.
