Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen (kuntoluokka 0), arviohinta on 5 euroa.
Jos rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut (kuntoluokka 01), arviohinta on 2 euroa.
Huonompikuntoisten keräilyarvo on vähäinen, jää alle 0,50 euroa.
Lähde: Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Pääsiäinen on ollut huhtikuun lopussa viimeksi vuonna 2011, jolloin pitkäperjantai oli 22.4.2011. Vuonna 2000 pitkäperjantai oli 21.4. Helsingin yliopiston almanakka-arkistosta löytyvät kaikki 1900-luvun kalenterit. Kohdasta Kalentereita eri vuosille löytyvät 2000-luvun kalenterit. http://almanakka.helsinki.fi/
Yksi laulun toisinto löytyi Kansanrunousarkiston J.K. Harju -kortistosta:
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
Isäs on kaukana savotalla
propsia kuorimassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
äitis on peräkammarissa
herroja hieromassa
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
siskos on rantalepikössä
kerpuja keräämässä
Älä itke Yrjö, älä pikkunen Yrjö
veljes on kansakoulussa
ärrää oppimassa
Toisinnon tiedot: - Tämän lauloi mulle eräs humalainen, ei antanu nimee, eikä edes mistä on kotoisin. Murteesta päättelen, että hän on Jyväskylän seuduilta.
Helsinki. Johan K. Harju 7321.1970. Liekkimajassa 9.2.-70.
Lauluun liittyy r-äänteen sorauttaminen, ja sitä on laulettu "Aaa tuuti lullan" säveleen.
Elokuvassa "Mullin Mallin" vuodelta 1961 laulun esittää Matti...
Niskasten sukua on todellakin pesiytynyt Savoon, erityisesti Ylä-Savoon. Tiettävästi yläsavolaisilta syntyjuuriltaan nimi on levinnyt edelleen Pohjois-Savoon, pohjoiselle Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Sukunimeksi Niskanen on kenties muunnettu paikannimestä Niska. Itse asiassa sukunimi Niska on useimmiten saanut alkunsa niin, että sijaintinsa mukaan kutsuttu asumus on vähitellen antanut nimensä myös asukkaille. Paikkana niska voi merkitä kosken tai virtapaikan yläjuoksua. Suomen kielen murteissa niskaksi on nimitetty myös esimerkiksi suon keskellä sijaitsevaa kangasta, korkeahkoa selännettä. Yläsavolaisen Niskasten suvun tutkijat ovat arvelleet nimen tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Pielavedeltä on puolestaan vuonna 1557...
Työnvälityspalvelut-toimialaraportin http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1596/Tyonvalituspalvelut_1_2012_… mukaan työnvälitystoiminnan suurimpien yritysten listaaminen niin henkilömäärän kuin liikevaihdonkin suhteen on haasteellinen tehtävä. Selvittääkseen kaikkien yhteenlasketun liikevaihdon ja henkilömäärän on tietoja etsittävä useasta lähteestä.
Johanna Tanskasen pro gradu -työssä "Liiketoimintamalli ja yrityksen menestyminen : vertaileva analyysi henkilöstöpalveluyrityksistä" http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/86872/87181.pdf?sequence=2 kuitenkin mainitaan, että v. 2011 kymmenen suurinta henkilöstöpalveluyritystä olivat Barona, Staffpoint, VMP (entinen Varamiespalvelu), Manpower, Opteam, Eilakaisla, Adecco, Go On, Selekta ja...
Äänentaajuus ilmoitetaan värähdyksinä sekunnissa, ja sen yksikkö on hertsi (hz). Ihmiskorva pystyy parhaassa tapauksessa erottamaan 20-20 000 hertsin taajuuksia. Tarkimmin ihmisen korva aistii puheäänen taajuuden, joka on 300-3 400 hertsiä. Kuulokyky heikkenee iän myötä, minkä vuoksi vanhojen ihmisten on usein vaikea kuulla korkeita ääniä.
Ihmisen kuuloaisti on melko tarkka, mutta monilla eläimillä kuulo on vielä tarkempi. Esimerkiksi lepakot pystyvät kuulemaan jopa 150 kilohertsin taajuuksia eli hyvin korkeita ääniä. Toisena ääripäänä taas on myyrä, jonka kuuloalue ulottuu vain yhden (1) hertsin ääniin eli hyvin matalalle.
Tässä vielä pari esimerkkiä eläinlajien kuulolaajuuksista: koira 70-100 000 hZ, lammas 42-125 000 hZ. Linnuista...
Sana rissa, trissa tai trissu tarkoittaa joissakin suomen murteissa pyörää (kangaspuiden tai rukin osana), pientä väkipyörää, rullaa, kelaa tai joskus myös sompaa. Sana on lähtöisin ruotsin kielen sanasta trissa, joka tarkoittaa kiekkoa, kehrää, pyörää, kelaa tai sompaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3, R - Ö, 2000)
Käytössä olevien tietokantojen (Linda= korkeakoulujen yhteistietokanta, Arto & Aleksi = artikkelitk.) mukaan aiheesta löytyy muutama relevantti artikkeli ja aihetta jollain tavoin käsittelevä teos. Mainittakoon Juhani Toivanen: Puheen prosodiikka ja sanattomat viestit (Duodecim 7/1995) ja Jussi Jokinen: Julia Kristeva ja semioottinen. Le Semiotique - psykoanalyysi, subjekti ja psykiatrisen sairauden kieli (Psykologia 1994/ 6). Näiden artikkelien lähdeluetteloista löydät varmaan lisää vinkkejä ja pääset työssäsi eteenpäin.
Avuksi on varmaan myös Helena Nikkilän gradu "Huomioita englantilaisesta psykiatrian termistöstä" (1984, Turun yliopisto) ja Pauli Hämeenahon tutkimus "NLP psykiatrin työssä. NLP:n ideoiden, mallien ---" (1997)....
Kustaa Vilkunan teoksessa Suuri nimipäiväkalenteri on seuraavat tiedot nimistä Salli, Salla: Salli on englannin Sally, joka on hellittelymuoto vanhasta Saara-nimestä. Sallin vakiintumista on mahdollisesti auttanut suomen kielen sallia-verbi. Salla on muodostunut Sallin a:lliseksi rinnakkaismuodoksi. Teoksen mukaan on myös mahdollista että Lapin-romantiikka on synnyttänyt nimen Salla, paikannimet Salla ja Sallatunturi ovat tuttuja kaikille. Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan Salla on ollut Sallin rinnakkaismuotona Suomen almanakassa 1950-72 23.2. ja 19.7. vuodesta 1973. Saman teoksen mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sallan Sallin tavoin nimeen Saara.
Noituuteen tai muuhun vastaavaan ei löydy kirjallisuudesta...
Aktiivinen osallistuminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan voidaan laskea lisäansioksi, jonka perusteella reserviläinen voidaan erityisissä tapauksissa ylentää, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään. Sama lisäansioperuste voidaan katsoa ylentämisperusteeksi vain kerran.
(Pääesikunnan henkilöstöosaston määräys: Reserviin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentäminen (30.12.2009)
http://www.reservilaisliitto.fi/files/6565/PVHSM_HENKILOSTOALA_034_V1.p…
Edellä mainitussa asiakirjassa todetaan myös: "kaikki PV:n johtamat vapaaehtoiset harjoitukset sekä PV:n Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamat ja johtamat sotilaalliset koulutustapahtumat lasketaan täysimääräisesti...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on langaton verkko käytettävissä pääkirjaston lisäksi Vaajakosken, Palokan, Kortepohjan ja Korpilahden lähikirjastoissa.
Tässä suora lainaus kirjaston kotisivulta:
Langattoman verkon käyttö vaatii tunnistautumisen. Käyttäjätunnukset saa kirjaston palvelupisteistä kirjastokorttia tai henkilöllisyystodistusta vastaan. Kirjaston WLAN-versio 802.11g, jonka suurin siirtonopeus on 54 Mbit/s.
http://www.jkl.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Näillä pääset alkuun, ja vähän pitemmällekin. Alla ehdotuksia kirjastolaisilta eri puolilta Suomea:
- Sigin "Vuosisadan rakkaustarina", jolla viitataan varmaan Märta Tikkasen samannimiseen kirjaan
- Dannyn esittämä Seitsemän kertaa seitsemän Speden elokuvasta Noin seitsemän veljestä?
- Juicella on kappale Lauri Viidan muistomerkki (levyllä Minä)
- Mikko Kuustosen Hietaniemi-kappaleen lopussa todetaan "painat pääsi polun varteen / luona Waltarin/ tiedän mitä mietit: se kirjoitti tän kaiken aiemmin"
- Joitakin kirjallisia vaikutteita Heikki ”Hector” Harman tuotannossa:
Heikki Turusen Simpauttajasta (1973) lausahdus hojo hojo –
Hector: Tuu takaisin –kappale (1976)
Juhani Peltonen: Metsästys joulun alla –novelli (1977)
Kappaleessa Tilulilu on...
"Jussi Vares" on kirjailija Reijo Mäen luoma kuvitteellinen henkilö, joka esiintyy lukuisissa kirjoissa ja elokuvissa. Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa on mm. seuraava lyhyt luonnehdinta: " Vareksella on ystäviä lain molemmilta puolilta ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä."
Todennäköisesti Vares-hahmon luonteen ja sen vahvuudet määrittelee lukija hyvin pitkälle oman näkemyksensä ja odotustensa pohjalta, kun kyseessä kuitenkin on fiktiivinen hahmo. Vareshan ei ole mikään perinteinen vakava, ahdistunut tai työhullu etsivä, vaan pikemminkin hiukan...
Sukunimi Kauppinen oli jo 1500-luvulla laajalle levinnyt. Sen esiintymisalue on Karjala, koko Savo, Pohjois-Hämeessä Rautalammin pitäjä sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa Kemijokilaaksoa myöten. Sukunimi on voinut kehittyä usealla eri paikkakunnalla eri suvuissa ristimänimestä Kauppi. Kauppi –nimeä pidetään nimen Jakob skandinaavisen muunnoksen Jakaupr pohjalta kehittyneenä. Toisaalta Länsi-Suomen Kauppi-nimet katsotaan perustuneen ammattinimitykseen kauppi=kesti ’keskiaikainen vierasmaalainen kauppias’. Tuula on nuori nimi. Almanakassa se on ollut vuodesta 1950. Alkuperänä pidetään osittain Larin-Kyöstin sanoitusta lauluun ’Tuulan tei’. Esikuvina voi olla vanhemmat luontoaiheiset nimet Tuuli, Tuulia ja Tuulikki. Johanna on Johanneksen...
Ymmärsin teidän haluavan tietoa musiikkia sisältävästä vanhusten viriketoiminnasta.
Näistä alla olevista voisi päästä liikkeelle. Numerointi on tarkoitettu helpottamaan lukemista, ei arvottamista varten:
1. (Tätä saa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista)
Adolfson, Britt-Marie: Sano se laulaen : Vanhusten huollon ja palvelukeskusten musiikkiterapeuttiseen toimintaan / Kehitysvammaliitto, 1994
laulunopas (43 s.) ; 31 cm
ISBN 951-580-076-5
2.(Tätä saa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista)
Musiikkiterapian monet kasvot / (toim.) Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen
JULKTIEDOT [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999
ULKOASU 398, [1] s. : kuv., nuott. ; 23 cm
STAND NRO 952-91-0827-3 (nid.)
3. (Tämän saanee kaukolainattua...
Kirjassa Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen antaa seuraan selityksen: Tilda on öyhentymä Matilda-nimestä.Mitilda on muunnos germaanisesta nimestä Mechthild, joka tarkoittaa voimakas taistelija. Hilda ja Hilde ovat myös yleisiä lyhentymiä.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/matilda
Runo Saatana ja hänen tyttärensä vaikuttaa hyvin suorasanaiselta tarinalta. Runon ”Saatana” on isä ja ”huora” on tytär. Lapsi elää täydellisessä perhehelvetissä. Äiti on lähtenyt pois. Runon tytär on vaikeassa tilanteessa, ei voi mennä kotiin, istuu yksin rapussa. Isä riehuu humalassa ja on uhkaava. Sitten isä kuitenkin tulee ulos asunnosta veitsen kanssa.
Erään tulkinnan mukaan Teräsmies saattaa olla kuolema tai ”kuoleman enkeli”, joka tulee hakemaan tytön pois sen jälkeen kun isä on surmannut tämän (hänellä on mainio leipäveitsi…kova sana lähitaistelussa).
Toisaalta Teräsmies voisi olla tytön mielikuvitusta ”pelastaja”, sarjakuvien hahmo, johon hän turvaa kun katoaa omaan mielikuvitusmaailmaansa ollakseen kokematta isän aiheuttamia...
Täsmälleen kysymyksen esittämässä muodossa runo löytyy Lucy Cousinsin kirjasta Maisa käy kirjastossa.
Runo yhdistelee aineksia kahdesta perinteisestä englantilaisesta lastenlorusta: kärpäsen nielemisaihe tulee lorusta There was an old lady who swallowed a fly (eukko nielee kärpäsen, sitten hämähäkin pyydystämään kärpäsen, linnun pyydystämään hämähäkin ja niin edelleen, aina hevoseen saakka, jonka nieleminen koituukin sitten eukon kuolemaksi), kun taas liki loputtomiin jatkettavissa oleva toisiinsa johtavien tapahtumien ketju on kenties tutuin lorusta This is the house that Jack built (suomeksi Jussin talo, vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti Kirsi Kunnaksen riimittelemänä kirjassa Hanhiemon iloinen lipas), tyyliin "...
Lyhyt ja ytimekäs yhteenveto romanttisesta rakkaudesta löytyy Otavan Suuresta Ensyklopediasta hakusanan viihdekirjallisuus kohdalta. Pääkohdat voisi ehkä tiivistää seuraavasti:
Yleismääritelmänä viihteellisen rakkauden tunnistaa siitä, että se eroaa arkipäivästä, on liioiteltua, loputonta, kaiken voittavaa tunnetta, jonka epätodellisuus on silmiinpistävä. Rakkausviihteen edeltäjiä olivat paimenromaanit, bretonilainen romaani ja trubaduurirunous. Kukoistukseensa se nousi 1800-luvulla taustanaan viktoriaanisen ajan tiukat moraalisäännöt ja edeltäjänään Ridhardsonin tunteellinen romaani. Tämän ajan rakkausviihde on keskiluokan naisen rakkaudenkaipuuta. Rakkaus oli näissä jonkinlainen elämän huippukohta, johon kaikki keskeinen kulminoitui....
