Tiedustelemasi julkaisu lienee Fintran julkaisu:
PUHELIMESSA 5 kielellä. Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus, 2001. ISBN 951-833-579-6
(kielet ovat: englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä)
Lähteiden etsimisessä voi käyttää esim. hakusanoja:
1. asiantuntijaorganisaatiot
2. laatujärjestelmät
3. asiantuntijat
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy kullakin asiasanalla erikseen useita kirjoja. Tervetuloa kirjastoon! AINEISTOHAKU:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto
Seuraavat kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjastossa ja ne saattavat olla avuksi työn suunnittelussa:
Pesonen, Herkko: "Asiantuntijayrityksen laatujärjestelmän kehittäminen"
"Tila ajattelulle: asiatuntijatyön kehykset julkisella sektorilla" (löytyy kirjan nimellä)
Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/ löytyy seuraavia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä:
DIECKMANN, Maijaliisa
Rohkea nainen : viisautta ja pitkää ikää.2005
KOSONEN, Ulla
Koulumuistoja naiseksi kasvamisesta. 1998
Suomalaisen naisvoimistelun jäljillä : seminaarisarja
Osa 1 ja 2. 2003, 2004
REHUNEN, SEPPO
TERVEYS JA LIIKUNTA. 1997
TERVEYSLIIKUNTA : fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä / toimittajat: Mikael Fogelholm, Ilkka Vuori Helsinki : Duodecim : UKK-instituutti, 2005
HAASTEENA huomisen hyvinvointi : miten liikunta lisää mahdollisuuksia? : liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II : tutkimuskatsaus / toimittanut Mari Miettinen. 2000
ARJEN SÄIKEET : AIKAKUVIA ARKIELÄMÄÄN, SIVILISAATIOON...
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa, onko nimeä kysytty jo aikaisemmin. Aika usein vastaus löytyy, sillä arkistoon on kertynyt melkoinen määrä nimien taustatietoja. Tiituskin löytyy sieltä: Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan johtaja. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, mutta se saattaa merkitä "kunnioitettava". Ohessa linkki arkistoon:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Tiitus.
Julian on vanhan roomalaisen sukunimen Julianus lyhentymä. Katolisessa kirkossa on nelisenkymmentä Julianus-nimistä pyhimystä ja autuutettua.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Kyllä Pernin lohikäärmeritarit-kirjoja löytyy englanninkielisinäkin kirjastoista.
Googlesta löytyy luettelo sarjasta sivulta http://pern.srellim.org/stories.htm
Piki-verkkokirjaston tilannetta voi katsoa sivulta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjoittamalla tekijä-laatikkoon McCaffrey, Anne ja valitsemalla materiaaliksi kirjan ja kieleksi englannin.
Pirkanmaalta puuttuvia englanninkielisiä Pern-kirjoja löytyy
esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi/
(mm. The White Dragon ja Dragonsdawn, joita ei Pirkanmaalta löydy)
Kyseistä luutnantin nimeä en valitettavasti löytänyt käsillä olevista Tikkasen sotakirjoista. Pentti H. Tikkanen on kirjoittanut seuraavat kaukopartiokirjat: Valiosissit kaukopartiossa, Kaukopartiosissit rautateillä, Marskin kaukopartioritarit, Viimeiset kaukopartiot, Lapin kaukopartiot, Idässä palaa, Sissejä ja partisaaneja, Sissit erikoistehtävissä ja Päämajan sissit. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X.
Nimen löytymisessä voisi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/aukiolo/ auttaa.
Tähän kysymykseen on jo vastattu tässä palvelussa:
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen. Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Kirjoja hankitaan kirjastoon monella tavalla, mutta suurin osa kirjoista ostetaan Kirjastopalvelun kautta, https://www.kirjastopalvelu.fi/ Kirjastopalvelu julkaisee uutuudet palvelussaan, josta kirjaston kokoelmasta vastaavat työntekijät valitsevat aineiston ja tilaavat sen.
Suurten kotimaisten kustantajien kirjat (mm. WSOY, Otava, Karisto) tilataan useita kuukausia ennen niiden ilmestymistä. Tällä hetkellä olemme jo tilanneet keväällä ja alkukesästä ilmestyvät suurten kustantajien kirjat. Toukokuun lopussa tilataan syksyllä ja loppuvuodesta ilmestyvät kirjat. Vieraskieliset kirjat käymme ostamassa pääsääntöisesti Akateemisesta kirjakaupasta.
Kirjaston asiakas on velvollinen ilmoittamaan muuttuneen osoitteensa kirjastoon. VASKI-kirjaston asiakas voi tehdä ilmoituksen missä tahansa VASKI-kirjaston toimipisteessä, jolloin täytyy esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus. Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös VASKI-verkkokirjastossa osoitteessa:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Jotta pääsee muuttamaan tietojaan verkkokirjastossa, pitää kirjautua sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Tunnusluvun saa mistä tahansa VASKI-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
VASKI-verkkokirjastoon kirjautumisen jälkeen valitaan oikean reunan valikosta "Omat tiedot", sen jälkeen alhaalta oikealta "Omat yhteystiedot". Tämän jälkeen tiedot tulevat...
Kyseinen nuotti on julkaistu vuonna 1914 eli nyt puhutaan sadan vuoden takaisista asioista. Sovituksen kohteena on ollut kansanlaulu "Oi sinä korkea kuningasten kuningas", jolle sovittaja tai kustantaja on antanut nuotissa nimen "Hyljätty". Se, että nuotin kustantaja Westerlund ei ole sovittajan nimeä ilmaissut tarkemmin, viittaa joko tietämättömyyteen tai ilmaisun "Niemen Hannu" takana olevan henkilön haluttomuuteen ilmaista selkeästi omaa nimeään.
Kansalliskirjastossakaan ei ole pystytty selvittämään, kenestä "Hannu Niemestä" tämän sovituksen kohdalla on kysymys. Ainoa Viola-tietokannan tuntema Hannu Niemi on nykypäivän ihmisiä, samoin kaikki kolme Fennica-tietokannan luetteloimaa Hannu Niemi -nimistä kirjoittajaa.
Ilmaisu "Niemen Hannu...
Vanhoja Tallinnan puhelinnumeroita on ainakin kirjassa:
Adolf Richters Baltische Verhehrs- und Adresbücher. Bd 3 : Estland. Riga, Selbstverlag des Herausgebers, 1913.
Kirja on löydettävissä ainakin Viron kansalliskirjastossa:
http://www.nlib.ee/en/libraries/index.php
sekä Tarton yliopiston kirjastossa sekä Eesti Kirjandusmuuseumin kirjastossa Tartossa.
Sijaintitietoja voi etsiä Ester-tietokannasta:
http://www.ester.ee/search~S1.
Ester-tietokannasta löytyvät myös seuraavat kirjat:
Список абонентов Ревельской правительственной телефонной сети на ... год
Ilmunud Ревель, [1911-1917] (Ревель : Фельсберг и А. Тетерман
Eesti Wabariigi telefoni wõrgu abonentide nimekiri. Tallinn,1920.
Jos sinun ei ole mahdollista matkustaa Tallinnaan, voit...
Kun hankit Vaski-kirjastokortin, lomakkeessa oli kohta, jonka ruksaamalla sai Kulttuurikortti-ominaisuuden omaan kirjastokorttiin. Jos et silloin huomannut sitä, saat sen myöhemminkin asioimalla kirjastossasi ja kertomalla, että haluat tämän ominaisuuden. Tarvitset lisäksi sähköpostiosoitteen. Voit luoda netissä oman kulttuuriprofiilin valitsemalla sinua kiinnostavat taidelajit ja palvelut. Profiilin tekoon pääset jokaisen Kulttuurikortti-tiedotteen alussa olevan Omat tiedot -linkin kautta.
Tietoa kulttuurikortista http://www.turku.fi/kulttuurikortti
Aiheesta löytyy runsaasti kirjoja ja Internet-sivuja.
Suomen YK-liiton sivuilla Internetissä on julkaisu Ikäihmiset kehityksen kantajina (http://www.ykliitto.fi/maakansa/ikaihm). Sivut perustuvat samannimiseen kirjaan, jonka on toimittanut Helena Allahwerdi ja joka julkaistiin YK:n ikäihmisten vuonna keväällä 1999. Näillä nettisivuilla käsitellään myös vanhusten koulutusta.
Stakesin sivuilta löytyy Itsenäisen suoriutumisen edistämisen yksikkö ITSE (http://www.stakes.fi/itse/index.html), jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja kotona asumista. ITSEn sivuilla on varmasti Sinua hyödyttäviä asioita, mm. Silta-projektin loppuraportti (suoraan http://www.stakes.fi/itse/silta/loppura/raportti.htm...
Suomen povata-sana on ilmeisesti takaperoisesti johdettu povari-sanasta. Povari puolestaan tulee ruotsin sanasta spåare, joka on johdos verbistä spå 'ennustaa, aavistaa, tietää ennakolta'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P / (toim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Esseitä Albert Camus'n teoksesta Le Mythe de Sisyphe (1942) voi lukea myös kokoelmasta Kapinoiva ihminen (suom. Leena Jokinen, toim. Maija Lehtonen, 1971). Tähän teokseen sisältyy myös essee Absurdit muurit (Les murs absurds), josta kyseinen sitaatti on peräisin.
https://archive.org/details/le_mythe_de_sisyphe
https://postarchive.files.wordpress.com/2015/03/myth-of-sisyphus-and-other-essays-the-albert-camus.pdf
https://www.finna.fi/Record/piki.189439?checkRoute=1#componentparts
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Suomen viime sotien jälkeen ilmestyi paljonkin lapsille ja nuorille suunnattuja sodasta kertovia kirjoja - tosin osa niistä on auttamatta vanhentunut.
Uudempiakin kirjoja toki löytyy.
Evakoista ja sotalapsista:
Peren Vadelmanpunainen (kuvakirja, 2017), Wiklandin Pitkä pitkä matka (kuvakirja, 1996), Malmbergin Aapeli ja evakkomatka (2011) ja Konttisen Inkeri palasi Ruotsista (1953).
Juutalaislasten kohtaloista:
Friedin Bodrin tarina (kuvakirja, 2020), Levinen Hanan matkalaukku (2004) ja Folmanin Anne Frankin päiväkirja (sarjakuva, 2019).
Helmet.fi-sivustolla on luettelo pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A…...
Leima on Porzellanwerk Reichenbach -nimisen valmistajan. Numerokoodi kertoo astioissa usein valmistusvuoden ja kuukauden.
Robert E. Röntgenin teoksesta Deutsche porzellanmarken von 1710 bis heute (2007) saattaisi löytyä lisätietoa. Voit kaukolainata sen omaan kirjastoosi.
Kyllä muillakin kunnilla on verkkosivuillaan tietoa paikoista, joissa on voinut altistua tartunnalle. Jäljittäjillä olisikin varmaan aikamoinen työ selvittää joka ikinen tartunnan saaneen lähettyvillä ollut ihminen. Esimerkiksi Espoolla, Helsingillä ja Kirkkonummella on verkkosivuillaan tietoa mahdollisista altistumispaikoista.
- Kirkkonummella https://www.kirkkonummi.fi/ajankohtaista-tietoa-koronaviruksesta-1232020
- Espoolla https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Mahdolliset_alti…
- Helsingillä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten altistukset, https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/sote-palvelut/korona-tilanne
Muillakin kunnilla on verkkosivuillaan tietoa paikoista ja ajoista, jolloin on voinut...
Pääkaupunkiseudun neljän kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) nykyinen järjestelmä on kuvailemasi, eli yleisöpäätteillä varauksen voi kohdistaa vain sen kirjaston aineistoon, missä kulloinkin varauksen tekee.
Järjestelmätason varausta eli varausta joka kohdistuisi teoksen kaikkiin niteisiin ei voi toistaiseksi tehdä. Paperilappuja kirjoitellaan, kun henkilökunta tekee varauksia toisten kirjastojen aineistoon. Laput voi välttää, jos pyytää henkilökuntaa varaamaan suoraan omalle kortille, jolloin varausilmoitus tulee sieltä kirjastosta, minne varaus on tehty. Jos ei kirjaa halua kyseistä kirjastosta noutaa, voi ilmoituslapussa olevaan numeroon soittaa ja pyytää lähettämään sen lähikirjastoon.
Miksi systeemi ei voisi olla...
