Paperilehtenä Talouselämä-lehteä säilytetään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Pasilan kirjastossa. Sitä ei lainata, mutta voit lukea ja ottaa kopioita lehdestä kirjastossa.
Digitaalisessa muodossa ainakaan Helmet-kirjastoilla lehteä ei ole. Talouselämä-lehdellä on maksullinen digitaalinen arkisto, jonka kautta artikkelisi löytyy:
http://lehtiarkisto.talentum.com/lehtiarkisto/tilaa.jsp
Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Voi palauttaa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot muodostavat yhteisen HelMet-verkoston, jonka sisällä toisesta HelMet-kirjastosta lainattu aineisto voidaan aina palauttaa toiseen HelMet-kirjastoon. Espoon kirjoja voi siis palauttaa kaikissa Espoon kirjastoissa sekä Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta 0,20 e / vrk.
HelMet-palvelusivuston tapahtumakalenterin mukaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ainakaan tämän syksyn aikana järjestetä saksankielisiä satutunteja. Mitään tietoa ei löytynyt myöskään siitä, että jokin muu taho järjestäisi vastaavankaltaista ohjelmaa lapsille pääkaupunkiseudulla.
Jos toivot, että saksankielisiä satutunteja järjestettäisiin jossain HelMet-kirjastossa, sinun kannattaa antaa kirjastolle palautetta asiasta. Alla olevasta linkistä löydät palautelomakkeet, joko eri kaupunkien kirjastoille erikseen tai yhteisen lomakkeen HelMet-palautetta varten.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Tapahtumat
http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Muistikuva tiikeristä on aivan oikea. Helen Bannermanin kirjoittamassa sadussa Musta pikku Sambo joukko tiikereitä tanssii piiriä palmun ympärillä niin nopeasti, että ne sulavat ja palmun juurelle jää vain lätäkkö voita.
Suomeksi Bannermanin satu löytyy esimerkiksi kahdeksanosaisen Satumaailma-sarjan ensimmäisestä kirjasta Peukaloputti (Otava, 1963).
Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
Helmet-kirjastojen tarjoama ePress-palvelu, jossa voi lukea kotimaisia paikallis- ja maakuntalehtiä, ei ole ollut missään vaiheessa etäkäytettävä. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
PressReader-palvelu, johon kirjautumalla voi lukea ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, on etäkäytössä. Siihen kirjautumiseen tarvitset vain verkkoyhteyden, kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
Olisiko mahdollista, että kyse on yrityksen tilaamasta ePressistä, joka on toiminut yrityksen sisäisessä verkossa, mutta jonka tilaus on päättynyt?
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Alla lista teoksista (kirjoja), joista saattaa olla sinulle hyötyä. Saatavuustiedot pääakaupunkiseudulla voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta
http://www.libplussa.fi
Netin kautta kuvia kannattaa etsiä jonkin tunnetun (esim. AltaVista)
hakupalvelun avulla. AltaVistassahan on mahdollista rajoittaa haku pelkkiin kuviin. Hyvä palvelu on ehdottomasti myös Makupalat-hakemisto. Suoraan Makupalojen mikrobiologiasivuille pääset ositteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/biologia.htm#mikro
ALKUELÄIMET TAI PLANKTON 0 Valittuja
Nro Tekijä Teoksen nimi Vuosi
1. Päijänne--suomalainen suurjärvi / 1998
2....
Äitisi lausuma runo on varmaankin Kaarlo Sarkian Elämän malja -niminen runo. Se alkaa näin: "Olla laps, olla viiden vuoden lie ihmettä, ihmettä varmaan..."
Runo löytyy Sarkian runokokoelmista Kohtalon vaaka (vuosien 1943 ja 2013 painokset) ja Runot (1959). Kirjat ovat Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Saat kirjan varaamalla lähikirjastoosi. Alla linkki kirjaston tietoihin kirjoista:
https://lastu.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kohtalon+vaaka&type0%5B%5D=Title&lookfor0%5B%5D=sarkia&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20
Suomalaisia sota-ajan lauluja englanniksi käännettynä ei valitettavasti tietokannoista (Plussa, Viola) löytynyt.
Suomen kielellä löytyi kaksi nuottijulkaisua: "Sota-ajan lauluja" ISBN 951-757-182-8 ja "Sun kanssas Liisa pien - Laulumuistoja sotavuosilta" ISBN 951-757-313-8. Voit tarkistaa saatavuuden plussa-haulla http://www.libplussa.fi
Tiehallinnon sivulta löytyy välimatkataulukot Suomen eri paikkakuntien mukaan.
Osoite on http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm
Nurmeksen ja Tampereen välimatka on 419 km.
Robert William Goddardin (s.1954) teoksia ei ole toistaiseksi suomennettu. Makupalat -aihehakemistosta http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm
näkee paljon suomalaisia kustantajia, joihin voi ottaa yhteyttä ja kysyä haluamiaan kysymyksiä.
Satu Haarlahti WSOY:ltä painottaa kirjan tai kirjailijan tärkeäksi kokemisen henkilökohtaisuutta. Esim. WSOY:llä ei ole keskusteltu Goddardin kääntämisestä toistaiseksi. Haarlahti kehotti esittämään toivomuksen Goddardin teosten kääntämiseksi esimerkiksi jollekin pienelle kustantajalle.
Tällä hetkellä Helsingin opetusviraston ja Helsingin kaupunginkirjaston Stadinetti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden käyttää langatota eli WLAN-yhteyttä Kirjasto 10:ssä. Lisäksi Arabianrannan kirjastossa tarjotaan uuden sukupolven WLAN-alueet. WLAN-alueet sijaitsevat Aralis-kirjastokeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa ravintolassa ja kahvilassa sekä Portaali Business Park:n ravintola Hestiassa ja sen oleskelutiloissa.
Kattava Helle Kannila -sivusto löytyy verkosta osoitteesta http://www.kaapeli.fi/~fla/kannila/ .
Tiiviin selostuksen löydät myös Ylen Suuret suomalaiset -sivulta osoitteesta
http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/index.php?top100_id=80…
Kannattaa myös kokeilla hakua HelMet -kirjastojen aineistotietokannasta, jos haluat muutakin kuin verkkomateriaalia. Laita HelMet-haussa (www.helmet.fi) kohtaan sanahaku "helle kannila" ja aineistotyypiksi kirjat niin näet, mitä pääkaupunkiseudun kirjastoissa on saatavana.
Kovin paljon henkilötietoja ei kirjailija Anu Holopaisesta ole saatavilla, mutta joihinkin kysymyksiisi löytyy seuraavassa vastaus: Anu Holopainen on syntynyt vuonna 1968 Helsingissä ja hän on toiminut myös toimittajana. Hänen kirjansa Molemmin jaloin oli ehdokkaana vuoden 2006 Finlandia junior-palkinnon saajaksi. Anu Holopainen omistaa sekarotuisen koiran nimeltään Zeta.
Anu Holopaisen kirjoja kustantaa Karisto Oy, jonka kautta voisit lähettää fanipostia hänelle.
Alla muutamia nettisivustoja, joilta löytyy lisätietoa kirjailijasta:
Karisto, https://www.karisto.fi/sivu/kirjailijat/holopainen-anu
Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927532748
Nuorisokirjailijat, http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainen-...
Janus-lehti kuuluu Tampereen pääkirjaston Metson käsikirjastokokoelmiin. Kuluvan vuoden lehdet ovat luettavissa käsikirjastossa, ja vuosikerrat 1994-2007 löytyvät varastosta. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa valokopioita kirjastossa.
Onko se jompikumpi näistä: Mäkipää, Jari, Etsiväkerho Hurrikaani ja tähtikolmion vartijat taikka Soila Ojanen, Petos paketissa. Jos ei, voisit kysyä opettajalta, hän voi ehkä kysyä kirjalistan siltä kumuki kirjavinkkaajalta.
