Saamelaisia tytönnimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Mikäli almanakkaa ei löydy kotikirjastosi kokoelmista, voit saada sen käyttöösi menemällä lähimpään kirjastoon ja tekemällä siellä kaukolainapyynnön. Esimerkiksi Kauniaisten kirjastosta almanakan voi lainata.
Olli on ruotsalaisen Olle-muodon kautta syntynyt suomalainen lyhentymä Olavista. Olavin kantamuotoja taas ovat muinaisskandinaaviset nimet Anleifr, Olafr ja Oleifr, joiden osat tarkoittavat 'esi-isää' (anu, ano) ja 'jälkeenjäänyttä' (laib). Nimi merkitsee siis 'sukunsa jälkeläistä'. Virossa ja Saksassa Olli tunnetaan naisennimenä, jolloin se on muunnos Olgasta tai Oliviasta.
Ollista on mainintoja Suomessa jo 1300-luvulta (ensimmäistä kertaa se esiintyi Paimiossa v. 1346), mutta nimen nykyinen suosio on saanut alkunsa vasta 1900-luvulla. Nimen suosiota ovat vauhdittaneet 1920-luvulta alkaen Väinö Nuortevan Olli-nimimerkillä kirjoittamat suositut pakinat ja 1940-luvulta Suomisen perheestä kertovat elokuvat ja Lasse Pöystin roolihahmo...
Epäilen, että kyseessä on seuraava kappale:
Kappaleen nimi: Westerlundi
Säveltäjä: Kosonen Timo Tapio
Käännös / suomalaiset sanat: Kosonen Timo Tapio
Lähde: Teosto
Esittäjät/ Levymerkki/ Tuotenumero/ Äänitetty:
Kosonen Timo/ Love records/ lrs 2138 (single)/ 1976
Enne Vesa/ Gold disc/ gds 363 (single)/ 1985
Tiedot kappaleesta löytyvät äänilevyarkiston sivulta, mutta koska kysymyksessä on vanha singlelevytys, voi itse levyn jäljittäminen olla vaikeaa.
Kirsti Mirjami Lähteenkorva, 1904 - 1968, s. Heinolassa. Yo Käkisalmen yhteiskoulu, kansak.op. Helsingin ylioppilasseminaari. Kansak.opettaja Käkisalmi v:een 1939, Vaasa 1940-67, tuntiop. Vaasan käytännöllinen naisopisto 1940-67.
Tuotanto:
Hiljainen tukous. Uskonnollisia runoja 1945
Raamatun maa. Uskonnollisia runoja 1946
Savisydän. Runoja 1952
Lasinen kirkko. Runoja 1958
Kuin kukat ja linnut. Valikoima runoja, toim. Kastehelmi Karjalainen 1968.
Pilvi täynnä pisaroita. Valitut runot, toim. Anna-Maija Raittila 1979
Lisäksi Lähteenkorva on koonnut valikoiman suomalaista uskonnollista runoutta nimellä Kimalteleva tomu, 1947.
Lähde: Suomen kirjailijat 1945-1980. SKS 1985.
Tiibetinspanielin turkinhoidosta kerrotaan kirjassa Tiibetinspanieli: Suomen suosituimmat koirarodut (Perhemediat 2006), sivulla 84 kerrotaan: Tiibetinspanielin turkkia ei trimmata, vaan sitä voi hieman siistiä, turkki pysyy kunnossa, kun sitä harjataan parin viikon välein. Lisätietoja koiran turkinhoidosta eri karvatyyppien mukaan sekä myös turkin leikkaamisesta saat esim. kirjoista: Suuri koiranhoito-opas v. 2007 toim.Hoffman s.390-407. sekä Bruce Foglen kirjasta Koiranhoito-opas v 1994 s.66-73. Internetistä löytyy on sivusto http://www.tiibetinspanielit.fi jolta löytyy hyödyllistä tietoa, siellä on myös keskustelupalsta foorumi.
Sara Shepardin kirjoittamaa Pretty little liars -sarjaa on ilmestynyt tähän mennessä kaiken kaikkiaan 12 osaa. Tänä vuonna sarjaan on määrä ilmestyä vielä kaksi osaa lisää.
Sarja on siis suomenkieliseltä nimeltään Valehtelevat viettelijät ja siitä on suomennettu toistaiseksi neljä osaa. Kustantajalta (Gummerus Kustannus) kerrottiin, että koko sarja on tarkoitus julkaista suomeksi noin kahden tai kolmen kirjan vuosivauhdilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://en.wikipedia.org/wiki/Pretty_Little_Liars
Gummerus Kustannus / Suomennettu kaunokirjallisuus
Runo on suomennettu ja se löytyy seuraavista antologioista:
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa / toimittanut ja suomentanut Aale Tynni
- Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa / toimittanut Maunu Niinistö
Tieto löytyi Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Alansa suomenkielinen peruslähdeteos Oikeuslääketiede (Duodecim, 2000) sen paremmin kuin sen edeltäjä Oikeuslääketieteen perusteet (Duodecim, 1993) ei anna yksiselitteistä vastausta esitettyyn kysymykseen. Kuolinajan määrittäminen on jossakin määrin yhtä ongelmallista kuin luotettavan sääennusteen antaminen, sillä huomioonotettavia tekijöitä on paljon ja havaintoja voi olla niukasti. Toisinaan, jos kuolemasta on kulunut jo pidempi aika, on lähes täysin mahdotonta esittää arviota tarkemmin kuin päivän tai viikkojen tarkkuudella.
Mätänemismuutosten, kuolemanjälkeisen hajoamisen ja muiden varsinaisten lääketieteellisten havaintojen - kuten hyönteisten ja eläinten aiheuttaman tuhon - lisäksi kuolinhetken ajoituksessa tärkeitä ovat muut...
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
Sekä että.
Aikuisten kirjoissa päähenkilö ja paikka vaihtuvat. Päähenkilö on yleensä tavis.
"Usein Remeksen kirjoissa tavalliset ihmiset joutuvat keskelle suuria tapahtumia. Jotkin päähenkilöt esiintyvät vain yhdessä kirjassa, mutta osaa Remes on käyttänyt uudestaan. Anti-terrorismiyksikön poliisi Antti Korpi esiintyy monessa romaanissa (Ikiyö, Hiroshiman portti, Nimessä ja veressä, 6/12, Isku ytimeen ja monet nuortenkirjat). Muita toistuvia hahmoja ovat poliisipsykologi Johanna Vahtera (Ruttokellot, Nimessä ja veressä, 6/12) ja kovaotteinen huumepoliisi Riku Tanner (Shokkiaalto, Teräsleijona)." Wikipedia
"Ilkka Remeksen nuortenromaanit kertovat Aaro Korpi -nimisen pojan seikkailuista. Aaro Korpi on Antti Korven poika" Wikipedia
Aaro on...
Nimet Päivi, Päivikki, Päivä Suomen almanakassa kaikki 16.6 v:sta 1950. Päivikki oli siinä jo tätä ennen 1929-49 30.6. yhdessä vastaavan miehennimen Päiviön kanssa. Päivikki on vanhalla -kki päätteellä muodostettu etunimi, joka aikoinaan luotiin ilmeisesti Päiviön rinnalle.
Myöhemmin almanakkaan Päivikin rinnalle tulivat Päivi ja Päivä. Näistä Päivi on suosituin, 1969 se oli suosituin alle 10-vuotiaiden tyttöjen nimistä, 1975 se oli jäänyt toiseksi. Päivi-nimen suosion huippu on ohitettu, sillä 1986 se oli vasta 17 sijalla.
Nimet tuovat mieleen auringonpaisteen ja kuvastavat siten toivetta, että lapsen elämänpolku olisi onnellinen ja valoisa.
Lähteet:Pentti Lempiäinen/Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkuna/Etunimet
Hevosen paino ja säkäkorkeus riippuu sen koosta ja rodusta. Aikuinen ratsuhevonen painaa keskimäärin 500 kg, mutta raskaat kylmäveriset hevoset voivat painaa 1 200 kg. Miniatyyrihevosrodut eivät ylitä edes aikuisina 50 cm korkeutta, kun esimerkiksi shirehevoset voivat olla jopa kaksi metriä korkeita.
Lähteet:
Hevostietokeskus
Wikipedia
Suosittelemme jännityskirjoista Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarjaa, jossa päähenkilönä on 11-vuotias poliisin poika Emil, joka itsekin kokeilee etsivän uraa.
Musta kaista -sarjassa on useiden suomalaisten kirjailijoiden jännityskirjoja.
Nemo Rossin kirjat yhdistävät arkeologian ja seikkailun.
Eoin Colferin Artemis Fowl on mukaansatempaava jännityssarja, jossa on myös fantasiaelementtejä.
Louis Sacharin Paahde on erinomainen nuortenkirja sekin.
Derek Landyn jännityskirjasarjassa Keplo Leutokalma päähenkilönä on luurankoetsivä.
Huumori on pääosassa Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarjassa, jossa tarina etenee sarjakuvamaisesti.
Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarjassa päähenkilönä arkipäivän komiikkaa kohtaa kuudesluokkalainen poika....
Rosa ja Roosa merkitsevät latinan kielessä ruusua. Kasvisymboliikassa ruusu on "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa ja kirkkotaiteessa erityisesti yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusuun liittyy paljon symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu mm. kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Rosa esiintyy alkuosana myös monissa kansainvälisissä yhdysnimissä kuten Rosabella (italiaksi 'kaunis ruusu') ja Rosalia, Rosalie ('kuin ruusu', 'ruusun kaltainen').
Bulgarian kielessä rosa merkitsee aamukastetta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Mansikka- ja mustikkapipon neuleohjeet löytyvät Suuri käsityölehti -lehdestä, numerosta 7/1996. Mansikkapipon neuleohje on julkaistu myös lehdessä 6-7/2003. Molemmat lehdet ovat lainattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Netistä löytyi myös yksi variaatio mansikkapiposta: http://neuloja.tripod.com/id4.html
Vuoden 1866 5-pennisen arvo voi vaihdella 50 sentistä 200 euroon sen mukaan missä kunnossa se on. Vuoden 1911 5-pennisen arvo taas vaihtelee välillä 0-60 euroa. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla virheetön ja täysin leimakiiltoinen.
Lähteenä on käytetty Suomen Numismaattisen Yhdistyksen keräilijän opasta Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2005. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Perusopetuslaissa pykälässä 11 kerrotaan näin:
"Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta."
Toisen kotimaisen kielen opiskelu kuuluu siis kaikille.
Koko perusopetuslaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Franz Schubertin (1797-1828) Serenadiin on suomeksi sommiteltu useammatkin sanat. Laulu on sävelletty Ludwig Rellstabin runoon Ständchen. Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta LAURAsta löytyy laululle kuusi eri suomennosta, joista Kyllikki Solanterän (1908-1965) suomennos lienee tunnetuin. Solanterän suomennos sisältyy myös teokseen Solanterä, Kyllikki (toim.): Sata kuuluisaa yksinlaulua II.
Suuren toivelaulukirjan osassa 6 on Ester Snellmanin suomentamat sanat Serenadiin.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=58e7fca693a8ef17d3729…
Suuri toivelaulukirja 6 (Musiikki Fazer, 1988)
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
https://finna.fi
Kyseessä on C. Hansenin laulu Synnyinmaan laulu, jonka on suomeksi mukaillut Maija Konttinen. Laulu kokonaisuudessaan löytyy Karjalaisten laululippaasta (Karjalan Liitto, 1981) ja nuottien kera Wilho Siukosen teoksesta Laulukirja: koulun ja kodin lauluja (Otava, 1972).
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla...
