Tuomas Ragvaldinpojan vuonna 1763 julkaistu Sen wielä wirhellisen ilo-weisu on alkuperäisjulkaisun lisäksi luettavissa esimerkiksi Pekka Raittilan kirjoittamasta elämäkerrasta Tuomas Ragvaldinpoika : hengellinen arkkivirsirunoilija. Sekä arkkiveisu että seikkaperäinen kuvaus leikkauksesta löytyvät Duodecim-lehden numerossa 24/1975 julkaistusta Aarne Rintalan artikkelista Suomen ensimmäinen huulihalkioleikkaus. Hieman tiiviimpi leikkauskuvaus (ja itse arkkiveisukin vain osittain) sisältyy Rintalan kirjaan Plastiikkakirurgian historia Suomessa.
1850-luvulle saakka huulihalkioleikkauksessa käytetty metodi oli sama, jonka hollantilainen Johan Yperman esitti jo 1300-luvun alkupuolella ja jota ranskalainen Franco oli kehittänyt edelleen 1500-...
Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös...
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Etsityt Lassi Nummin sanat ovat Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootioon keväällä 1966 kirjoitetusta Arpakuviot-sikermästä, sen yhdeksännestä ja viimeisestä runosta Lehvät ja puu. Runo ja sikermä päättyvät näihin säkeisiin:
"Me olemme tässä, keskipäivän kirkkaassa valossa.
Me olemme juuri tässä
nyt."
Lassi Nummi, Runot 1947-1977. Otava, 1978
Sana barbi on suomenruotsia. Charlotta af Hällströmin Finlandssvensk ordbok (2000) kertoo, että barbi; hoppa barbi tarkoittaa hoppa hage eli hoppa ruta.
Suomeksi leikin täytyy olla ruutuhyppely. Siinä maahan piirretään suorakaiteen muotoinen, kuuteen yhtä suureen osaan jaettu ruudukko. Pieni litteä kivi etsitään konkkauskiveksi. Ensimmäinen hyppääjä asettuu ruudukon lyhyen sivun vasemman puoleisen ruudun eteen ja heittää kivensä siihen. Sitten hän hyppää yhdellä jalalla, potkaisee samalla jalalla kiven keskimmäiseen ruutuun ja hyppää itse perässä jne. https://leikkipankki.xn--leikkipiv-12ac.fi/Leikit/Tiedot/419.
Suomeksi pelivälinettä (kiveä tai muuta) kutsutaan siis konkkauskiveksi. Yhdellä jalalla eteenpäin hyppimisestä käytetään...
Hei, tässä muutama elokuvaehdotus:
Etana asialla: elokuvassa Kulkuri ja joutsen. Elokuva kertoo Reino Helismaasta, joka on säveltänyt ja sanoittanut laulun Etana asialla.
Walter Chalmers: elokuvassa Bullitt (ohjaus Peter Yates 1968). Elokuvassa senaattori Chalmers värvää poliisi Frank Bullitt'n vartioimaan erästä todistajaa.
Mutta miten nuo lauseet jatkuvat... Ainoa keino saada se selville taitaa olla ko. elokuvien katselu!
Internetin kautta Väinö Linnasta löytyy tietoja ainakin seuraavilta sivuilta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat (perustiedot Linnasta)
http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml (Linnan lapsuus- ja nuoruus-
vuodet 1920-1938)
http://www.kansallisbiografia.fi/ (hakulomake, jonka takaa löytyy aivan suppeat
perustiedot kirjailijasta)
Kirjallisuudessa Väinö Linnaa on käsitelty hyvinkin laajasti:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset. WS 1963
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. uud.laitos T 1980
Väinö Linna: toisen tasavallan kirjailija. toim. Yrjö Varpio. WS 1980
VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua. toim Pirjo Talvio. WS 1995
Ja paljon muitakin teoksia kirjastosta löytyy.
Epäilysi on ihan oikea eli Shakespearen Loppiasaatto on englanninkieliseltä nimeltään Twelfth Night, or what you will. Esim. seuraava nettisivulla http://www.kirjasto.sci.fi/shakespe.htm on Shakespearen näytelmien suomennokset.
Mikäli myöhemmin tarvitset suomennettujen teosten alkuperäiset nimet niin esim. kirjastoissa asiakkaidenkin käytössä olevasta Fennicasta (Suomessa julk. kirjallisuus) ne löytyvät. Samoin kirjastojen tietokannoista, kirjan luettelokortin tiedoista (vanhempaa aineistoa ei ole kuitenkaan luetteloitu niin täydellisesti eli em. tieto voi puuttua).
Johann Kjellströmistä löytyy vähän tietoa Fabian Dahlströmin kirjasta "Finländsk klavertillverkning före år 1900". Kirjan lähdeviitteistä on ehkä apua lisämateriaalin etsimisessä.
Naganon talviolympialaisissa 1998 Tanska saavutti hopeamitalin naisten curlingissa.
http://www.databaseolympics.com/country/countryyear.htm?g=44&cty=DEN
Tanska on saavuttanut yhden mitalin talviolympialaisissa. Mitalitaulukko: http://www.factmonster.com/ipka/A0115207.html
Kansainvälisen olympiakomitean tietokanta:
http://www.olympic.org/uk/athletes/results/search_r_uk.asp
Kuntien tiedottamista käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
- Kunnan viestintä / [toimittanut Satu Tyry-Salo]
- Viestintäjohtaminen kuntahallinnossa : viestintä johtamisen apuvälineenä kuntahallinnossa / Reima T. A. Luoto
- Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen : tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja / Pertti Hemanus
- Julkisesti palveluksessanne : paikallisviestinnän tienviittoja / toimittanut Marjatta Pöllänen ; [kirjoittajat: Seppo Aaltonen..et al.]
- Suomen kuntien tiedotustoiminnan peruskartoitus / [tekijä: Maija Taskila]
Aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita on mm. seuraavissa lehdissä
- Kuntalehti 2006, nro 11, s. 27-29 (Pietilä, Jyrki, Viestinnän haasteena kunnan ja kuntalaisten vuoropuhelu)
- Tietosuoja 2006, nro 1...
Seuraavassa on joitakin Internet-osoitteita pääkaupunkiseudun musiikkikouluihin, joissa tarjotaan aikuisopetusta ilman pääsykoetta :
http://www.musakoulu.net/
http://www.musiikkikoulu.info/
http://musiikki.hnmky.fi/etusivu
http://www.toolonmusiikkikoulu.org/index.htm
http://www.kolumbus.fi/kristmus/index.htm
http://www.artofmusic.fi/index.html
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;218;10696;4526
Voisiko kyseessä olla kirjailija Joseph Hellerin omaelämäkerrallinen teos Ei mikään naurun asia? Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 1989 WSOYn kustantamana.
Arto-artikkelitietokannasta löytyi muutama puutarhamyymälöitä koskeva lehtiartikkeli. Valitettavasti nämä eivät olleet ihan uusia, eivätkä kerro nykytilanteesta.
Muutama esimerkki kuitenkin:
- Jalkanen, Jyrki: Elämykset houkuttelevat puutarhamyymälään, Puutarha ja kauppa 2003:5
- Uimonen, Jyri: Etelä-Pohjanmaan taimistolla markkinointi ei häiritse tuotantoa, Viherympäristö 2001: 1
- Närhi, Seppo: Puutarhamyymälän suunnittelusta, Viherympäristö 1997:3
- Soini, Marianne: Uutta ajattelua puutarhakauppaan, Puutarha & kauppa, 2000:30
Esimerkkejä Aleksi-artikkelitietokannasta:
-Puutarhakeskus voi olla keskellä metsää, Puutarhasanomat 2007:6
- Kalliopää, Katri: Puutarhojen kova kilpailu pitää taimien hinnat kurissa, Helsingin sanomat 1.5.2001...
Valitettavasti opettajan on useimmiten mahdotonta tunnistaa kaikkia plagiaatteja. Googlaamallakaan ei tämänkaltaista vilppiepäilyä välttämättä pysty selvittämään.
Tietojenkäsittelytieteet tarjoavat mahdollisuuksia digitaalisen informaation vertailuun ja siten plagiaattien jäljittämiseen. On olemassa ohjelmia, jotka mahdollistavat dokumentin lataamisen netin yli, jolloin ohjelma etsii, onko siinä suoria lainauksia muista dokumenteista. Erilaisia vertailualgoritmeja on kehitetty ympäri maailmaa (esim. Tampereen Teknillisen yliopiston kehittämä Plakki työkalu) mutta tällaiseen tuskin on mahdollisuuksia missään koulussa.
Plagiointi voi olla myös tahatonta, ts. ei tiedetä että näin ei saa toimia tai ajatellaan, että näin jopa tulee toimia....
Welho-laajakaistoja voi lainata Helsingistä Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoista sekä Kirjasto 10:stä ja Kohtaamispaikalta. Vantaalla niitä lainataan Tikkurilan, Länsimäen, Myyrmäen ja Hakunilan kirjastoista. Lainaaja voi asua missä vain Suomessa, mutta hän tarvitsee Helmet-kirjastokortin. Kannettavia tietokoneita Helmet-kirjastoista ei lainata.
Kirjastojen asiakastietokoneiden käyttöaika on yleensä 1-2 tuntia päivässä, mutta ainakin Pasilan kirjastossa on yksi tietokone, jolle voi varata ajan neljäksi tunniksi kerrallaan.
Ulrich Lins on kirjoittanut esperantonkielisen teoksen La dangera lingvo: studio pri la persekutoj kontrau esperanto.
Tämä teos on aikanaan kuulunut Oulun maakuntakirjaston kokoelmiin.
Saksankielinen käännös löytyy Tampreen yliopiston kirjastosta:
Lins, Ulrich: Die gefährliche Sprache : die Verfolgung der Esperantisten unter Hitler und Stalin. Gerlingen : Bleicher, 1988.
