Tietoa sanojen merkityksistä ja taustoista löydät esim. Suomen kielen etymologisesta sanakirjasta. Siinä todetaan esim. sanasta pudas: joen kapeampi haara, joka (saaren taitse) yhtyy takaisin pääjokeen tai matalan veden aikana muodostaa makkaranmuotoin pikkujärven.
Vieska tarkoittaa poron talvella kaivamaa jäkäläkuoppaa.
Padasjoen padas voi juontua murresanasta pade, jolloin se tarkoittaisi venevalkaman kivistä pengertä tai sitten polkua (tietä). Se voi olla kuitenkin myös pato sanan johdannainen.
Hellaakoske runo Dolce far niente löytyy kokoelmasta Jääpeili vuodelta 1928.
Myös Lauri Pohjanpäällä on tämänniminen runo Dolce far niente
"Hauki se makasi kaislikossa
--
suloisen kuumassa ruohon rinnassa,
toinen silmä vain auki."
Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
(Vastausta korjattu kommentin pohjalta 16.11.2009)
Petsamon saamenkielinen nimi on Peäccam, tulee petäjää tarkoittavasta sanasta (piacc,piezz,pietts -sanakirjoista löytyi eri muotoja). Lähteenä T.Itkonen: Suomen lappalaiset. osa 2. s .522. Venäjänkielinen nimi on muuten Petsenga.
Lisätietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta,
http://www.kotus.fi/ .
Peukaloisen retket -videolla, joka on sama kuin tv:ssä pyörinyt sarja, hamsteria kutsutaan vain hamsteriksi. Hahmo ei esiinny alkuperäisessä Selma Lagerlöfin kirjassa, vaan hahmo on luotu vain tv-sarjaan.
Voit mennä lukemaan Helsingin Sanomien vanhoja numeroita Pasilan kirjastoon mikrofilmimuodossa. Helsingin Sanomat on siellä luettavissa koko ilmestymisen ajalta. Mikrofilmin lukulaitteen voit varata Varaamon kauttaHelsingin Sanomat mikrofilmi:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695605?sid=5211337151
Vaihtoehtoja on paljonkin, Tässä muutama mahdollisuus. Kirjat löytyvät hyvin Helmet-kirjastoista.Harmaja, Saima : Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa, WSOY, 2013. Runoilija Saima Harmaja sairasti tuberkuloosia ja kuoli nuorena vuonna 1937. Hänen päiväkirjojaan julkaistiin ensimmäisen kerran jo pian hänen kuolemansa jälkeen. 2013 julkaistu laitos on alkuperäistä julkaisua laajempi. Hawking, Stephen : Minun lyhyt historiani. WSOY, 2014. Suomentanut Ilkka Rekiaro. - Maailmankuulu kosmologi sairastui 21-vuotiaana ALS-sairauteen. Muistelmissaan hän kertoo yllättävän pitkästä elämästään tämän vaarallisen sairauden kanssa. Kasvi, Jyrki : Jyrki Kasvin kolme elämää. Docendo, 2022. - Jyrki Kasvi oli...
Suomessa ei ole määritelty omistusoikeuden syvyysulottuvuutta erikseen. Kiinteistöt myös rekisteröidään kaksiulotteisina alueina. Kysymykseen ei siis ole yksiselitteistä vastausta ja siihen vastaaminen vaatisi esimerkiksi oikeudellista tulkintaa.Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä muut lait ohjaavat erikseen sitä, mitä omalla tontilla voi käytännössä tehdä.Kiinteistörekisteri | MaanmittauslaitosMaanalaisen alueen omistusoikeus – Maankäyttö DIGIKiinteistön omistusoikeuden ulottuvuus ja korvauskäytäntö maanalaisten tilojen lunastuksissa kansainvälisesti – Maankäyttö DIGI
Kielikello-lehdessä on valaiseva artikkeli islantilaisista nimistä. Siinä kerrotaan mm. näin: "Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään isännimiä. Etunimen jälkeen tuleva Jónsson tai Jónsdottir kertoo siis, että kyseessä on Jónin poika tai tytär." Ja edelleen "Nimet aakkostetaan etunimen mukaan. Puhelinluettelosta nimet löytyvät etunimen perusteella. Kirjastot lajittelevat islantilaisten kirjailijoiden kirjat etunimien mukaan, mutta ulkomaalaisten teokset ovat sukunimien mukaan. Myös Suomen kirjastoissa islantilaisten kirjoittamat kirjat ovat usein etunimien mukaisesti."https://kielikello.fi/islantilaiset-nimet/Myös täältä voit lukea islantilaisista nimistä:https://...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Hinta-arvioita kannattaa kysyä heiltä. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
Käännös tähän tuutulauluun voisi todennäköisesti löytyä Hanhiemon iloinen lipas runokokoelmasta. Kyseessä on hyvinkin vanha tuutulaulu, joka ensimmäisen kerran julkaistiin 1700-luvulla juuri edellä mainitussa Hanhiemon runokokoelmassa. Liitän mukaan linkin, mistä voit halutessasi lukea lisää aiheesta. Linkki Wikipedia artikkeliin aiheesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Rock-a-bye_BabyKäännös menee näin: "Tuuli puuta keinuttaa, oksilla on kehto sulla. Keinu lapsi kehdossasi, tuuli tuutii tuutilulla. Lintu uinuu oksallaan, laulu nukkuu linnun suussa, lehdet hiljaa kahisevat tussa lullaa puussa."Tämän on riimitellyt Kirsi Kunnas ja löytyy kokoelmasta nimellä Tuutulaulu, tästä linkistä pääset näkemään kirjan Lastu-...
Osaa vanhoista ylioppilaskokeiden koesuorituksista säilytetään Ylioppilastutkintolautakunnan arkistossa. Äidinkielen koesuoritukset ovat säilyneet vuodesta 1955 ja reaalikokeen vastaukset vuodesta 1961. Näin ollen myös äitisi äidinkielen ylioppilasaineen pitäisi olla tallessa. Aineistoon liittyy kuitenkin käyttörajoituksia, joten lupaa vastauksen katseluun kannattaa tiedustella Ylioppilastutkintolautakunnalta.Lautakunnan yleinen sähköpostiosoite: lautakunta@ylioppilastutkinto.fiTietoa arkistosta esimerkiksi: Ylioppilastutkintolautakunta | Arkistojen Portti
"Nykyisin venäläisestä käytetty ilmaus ryssä koetaan hyvin tunneperäiseksi ja loukkaavaksi, mutta 1950-luvulla ilmestynyt Nykysuomen sanakirja pitää sanaa vain kansanomaisena ja puhekielisenä", kirjoittaa Tiina Aalto Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2002. Satu Tervosen kansallisuutta tai muuta ihmisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä käsittelevä tutkimus nostaakin 'ryssän' yhdessä 'mannen' kanssa kaikkein loukkaavimmaksi koetuksi etnonyymiksi.Toisaalta, niin kuin sotamies Honkajoen "puskaryssän" korjaaminen "pensasneuvostoliittolaiseksi" sotatoimien päätyttyä Tuntemattomassa sotilaassa osoittaa, Nykysuomen sanakirjan 'ryssälle' osoittamat määreet kansanomaisuus ja puhekielisyys eivät sulje pois samanaikaista...
Tietoa juuri tästä juoksutapahtumasta ei ole löytynyt. Helsingin Sanomien luulisi olevan todennäköisin paikka, josta tietoa yksittäisestä tapahtumasta löytyisi, mutta olet jo tutkinut vanhoja lehtiä löytämättä tietoa. Kyseisten vuosien Mitä Missä Milloin -teoksistakaan ei löytynyt mainintaa tapahtumasta. Voisit halutessasi varmuudeksi tutustua vielä Niilo Tarvajärven elämäkertaan Satu Maista (1989).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.152453?sid=5183022719
Aivan kaikkia ehtoja vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Lähelle pääsisi yhdysvaltalainen Silmä silmästä (Jeremiah Johnson) vuodelta 1972. Siinä on talvikohtauksia, synkkyyttä ja intiaanien hautausmaa. Se on myös esitetty televisiossa vuonna 1984. Toisaalta elokuva nähtiin elokuvateatterissa jo tuoreeltaan ja sen pääosaa esittää Robert Redford.Lähteet:Silmä silmästä (1972) - IMDbJeremiah Johnson (film) - WikipediaJeremiah Johnson | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Voisiko kyseessä olla piimäjuusto, kotijuusto tai herajuusto? Tarkoitus ei ole mainostaa, mutta esimerkiksi Riitan Herkun kotisivuilla on näitä perinteisiä kotimaisia juustoja. Valmistaja voi toki olla joku muukin, mutta tärppäisikö näistä joku. https://riitanherkku.fi/tuotteet/juustot/
Avainten kopiointi on mahdollista, kun avaimen patentti on rauennut. Mikäli viittaat mustapäisillä avaimilla Abloy-avaimiin, tilanne riippuu avaimen mallista, ja sen voi tarkistaa Abloyn sivuilta,https://www.abloy.com/global/fi/our-products/abloy-key-systems/tarkista…Digitaalisia ns. älyavaimia (esim. iLOQ) ei voi kopioida, vaan uudet kappaleet tilataan aina valmistajalta.
Valitettavasti etsintä ei tuottanut oikein minkäänlaisia osumia. Haulla hirsirakentaminen ja kaunokirjallisuus löytyy Heikki Turusen kirja Hongan tarina : kertomus puusta, ihmisestä ja yrittäjyydestä, joka paneutuu hirsirakentajasuvun tarinaan, se ei taida kertoa itse rakentamisesta. Kirjaa ei ollut kirjastossani saatavilla, en pystynyt sitä selaamaan.Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä kertovat myös talojen rakennuksesta, mutta eivät varsinaisesti kuvaa rakentamisen prosessia tuolla tavoin kuin Hyry.Arvelen, että Mobergin Maastamuuttajissa saattaisi olla kuvausta uudisrakentamisesta, mutta en pystynyt sitäkään tarkistamaan, sillä niitä osia, jossa muuttajat pääsevät perille ei ollut meillä...
Tähän me emme kirjastossa pysty vastaamaan. Säde löytyy Yliopiston almanakasta ja Yliopiston Almanakkatoimiston nimipäivähakemistostaan, Nimipäivähaku. Yliopiston Almanakkatoimistolla on nimipäiväluettelon tekijänoikeus, ja käsittääkseni toimiston jakamissa tiedoissa pitäisi myös Säde-nimen olla mukana, Nimipäivien tekijänoikeus. Asiasta voi kysyä Almanakkatoimistosta, almanakka@helsinki.fi. Näyttää siltä, että painetuista almanakoista jätetään pois muitakin nimiä. Samanlaista karsimista näyttää olevan sellaisissa päivissä, joissa on enemmän kuin kaksi tai kolme nimeä. En tiedä, onko tarkoitus säästää tilaa tai onko kyse almanakan taitosta. Selaamieni almanakkojen tiedoissa ei ole mitään selitystä sille, millä perusteilla osa nimistä...
Hei! Valitettavasti en löytänyt kirjailijaa/kirjasarjaa, joka sisältäisi kaikki kertomasi asiat. Mahdollisia kirjailijoita voisivat olla Denise Rudberg: Marianne Jidhoff -sarja tai Johanna Mo: Saarimurhat -sarja. Nämä sopivat parhaiten kuvailuusi. Lähteet:https://intokustannus.fi/kirja/yksi_tappava_syrjahyppy/https://like.fi/kirjat/yolaulaja
