Juha Kuisman Lempääläisen paikannimikirjan (Lempäälä-seura, 2012) mukaan Kelho-nimen taustalla on kuivaa, karun maan huonokasvuista niittyä tarkoittava kelhä-sana. "Kelhon nimi viittaa kartanoa vanhempaan Mäyhäjärven Kelhonniemeen. Siitä kuivanmaan niitystä on saatu koko kulmakunnan nimi."
Kuitittomiin varauksiin ei ole siirrytty asiakkaiden kiusaksi vaan siksi, että tietosuojavaltuutetun mukaan asiakkaiden nimet eivät saa näkyä noin vain varausten väleissä. Yksi mahdollisuus on toki käyttää aliaksia, jotka asiakkaiden lempinimiä tai mitä tahansa heidän keksimiään sanoja, mutta olisi valtava tuo luoda yksitellen jokaiselle asiakkaalle tuollainen tunnus.
Lisäksi uudistuksessa on haluttu päästä eroon valtavasta määrästä paperia, joka kuluu vuosittain varausten väliin laitettaviin kuitteihin. Tosin pian asiakas voi myös saada lainausautomaatilta kuitin, jossa näkyvät hänen varauksensa, niiden viimeiset noutopäivät ja tekijän tai teoksen nimi, jonka mukaan kirja on järjestetty viimeisen noutopäivän kohdalle. Se varmasti...
Ei valitettavasti löytynyt tietoa tästä laulusta. Kaarina Helakisa on kirjoittanut laulun Maailma on omena, jossa sanotaan mm. näin:
"Jokaisella on omena ja omena on kuin maailma, pallo kuperanpullea…", mutta tämä tuskin on oikea laulu, kun hedelmäkin on väärä.
Selvittely kannattaa aloittaa isän kantakortista, jollainen on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelleesta. Kantakortista käy ilmi ylennykset, palkitsemiset, rangaistukset, joukko-osastot, koulutus sekä sotavuosien osalta myös taistelupaikat. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, jonka sivuilla on tilausohjeet:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Aivan kuvatun kaltaista kirjaa taisteluissa olleista ei taida löytyä. Sotien jälkeen on laadittu erilaisia paikkakuntakohtaisia veteraanimatrikkeleita, joukko-osastohistoriikkeja ja vastaavia joista voi löytyä tietoja tietyn taistelun osanottajista. Monesta suuremmasta taistelustakin on oma historiateoksensa. Lisäksi 1970-1980 -luvuilla julkaistiin laaja...
Dollari-Hanna esiintyy Lars Sundin sarjaan Pohjanmaa-eepos kuuluvissa teoksissa Colorado Avenue (suom. Kaarina Ripatti, 1991, WSOY) ja Puodinpitäjän poika (suom. Kaarina Sonck, alkuteos Lanthandlerskans son, 1998, WSOY). Tarkemman kuvauksen teoksista voitte lukea Kirjasammosta, johon on linkki alla.
Teoksista on tehty elokuva Colorado Avenue (2007, ohj. Claes Olsson), sekä saman niminen tv-sarja.
Colorado Avenue ja Puodinpitäjän poika ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista.
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.elonet.fi/fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ilmeisesti tarkoitatte siis, että kirjojen pitäisi olla fyysisesti kevyitä.
Opiskelutarkoitukseen soveltuisivat varmaankin hyvin juuri Alexander McCall Smithin kirjat, joita itsekin ehdotatte. McCall Smithin tuotantoa on suomennettu runsaasti. Myös Agatha Christien teokset ovat pienikokoisia ja kevyitä. Christien teoksia on helppo löytää sekä suomeksi että englanniksi.
Mikäli haluaisitte lukea muuta kuin jännityskirjallisuutta, niin esimerkiksi Ernest Hemingway'n Vanhus ja meri (The Old Man and the Sea) tai John Steinbeckin Helmi (The Pearl) voisivat sopia luettaviksi. John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Connery Row) tai Hiiriä ja ihmisiä (Of mice and men) ovat niin ikään melko suppeita teoksia ja soveltuisivat kokonsa puolesta hyvin...
Englanninkielinen Wikipedia osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Brassica_juncea kertoo, että se on tieteelliseltä nimeltään Brassica juncea. Suomenkielinen Wikipedia osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Sareptansinappi kertoo, että kyseessä on sareptansinappi.
More on alkujaan italialainen kappale. Sen sävelsivät Nino Olivero ja Riziero Ortolani. Kari Tuomisaari suomensi laulun muotoon Ken. Ensimmäisenä suomennoksen levytti ruotsalainen(!) Carl-Erik Thörn.
Suomennosta ei ole julkaistu nuottina, joten sanat täytyy kuunnella levyltä. Kirjastoista on saatavissa Markku Suomisen versio vuodelta 1978: Suominen, Markku: Parhaat (Poptori, 2002, SNAPCD-396).
Turku on pohjoisempana kuin Helsinki. Maapallon liikkeestä aurinkoon nähden tästä aiheutuu se, että siellä on kesäisin pidempi päivä kuin Helsingissä. Talvella aurinko taas laskee Turussa aikaisemmin.
Voit katsoa havaintoesityksen Maan liikkeistä Ylen sivuilla:
http://yle.fi/saa/auringon_kierto/7143060
Lisää tietoa voit myös lukea esim. Heikki Ojan Aikakirja-teoksesta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1437015
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”rahkeet” merkitys on ’aisoja länkiin yhdistävät valjaiden hihnat’. Kuvainnollisessa mielessä ja nykykielessä rahkeilla viitataan taitoihin, voimiin, voimavaroihin tai vastaaviin, joiden avulla voidaan tehdä jotakin. Jos sellaista ei ole tarpeeksi, sanotaan, etteivät rahkeet riitä eli johonkin ei pystytä.
Ensimmäiseksi pitäisi tietää, mitä "Sua liikaa rakastan" -nimisistä lauluista etsitään. Mahdollisia vaihtoehtoja on nimittäin ainakin kaksi.
Ensinnäkin on Anita Hirvosen tunnetuksi tekemä Robert Benhamin laulu "When lovers say goodby", Chrisse Johanssonin suomenkielisenä versiona "Sua liikaa rakastan".
On myös olemassa Alexander Olshanetskyn, Chaim Towberin ja Don Rayen "I love you much too much", joka suomennoksena on saanut nimen "Sua liikaa rakastan" (siitä esiintyy tosin myös versio "En pelkää rakastaa".
Kummastakaan laulusta ei Viola-tietokannan mukaan ole tehty suomenkielistä nuottijulkaisua, joten näyttää siltä, että ainakin laulun sanat täytyy yrittää saada äänitteeltä. Nuotti voisi löytyä jostain ulkomaisesta julkaisusta.
Heikki...
Asiaa kysyttiin Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansanrunousarkistosta ja Kotimaisten kielten keskuksesta. Mitään muuta toisintoa ei kyseisestä ilmauksesta ei löytynyt. Myöskään murrearkisto ei kyseistä ilmausta tunne.
Leikkikortistossa on runsaasti erilaisia ns. leikinalkajaislukuja joissa on vähän samantyyppinen idea: yksi leikkijöistä lähtee tietyllä sanalla pois. Asiantuntijat arvelivat, että kyseessä olisi vain mitään tarkoittamaton lorunomainen hokema.
Ilmaisun "pumpattava Barbara" tausta on ruotsin kielessä. Barbara lienee valikoitunut nuken nimeksi yksinkertaisesti loppusoinnun vuoksi. Barbara sointuu useimpia muita nimiä paremmin yhteen ilmalla täytettävää merkitsevän sanan "uppblåsbar" kanssa, niin kuin ilmaisun lanseeranneen Robert "Robban" Brobergin laulu Uppblåsbara Barbara (1970) vastaansanomattomasti osoittaa ("underbara, uppblåsbara Barbara"). Finntrio-yhtye levytti kappaleen samana vuonna suomeksi nimellä Ihmeellinen pumpattava Barbara ja toi samalla tämän ruotsalaisperäisen ilmaisun suomen kieleen.
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi.
Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin...
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
Verenpainemittareita ei voi varata/tilata, joten mittari pitää mennä lainaamaan sellaisesta kirjastosta, jonka kokoelmiin se kuuluu. Helsingin kaupunginkirjastossa verenpainemittareita lainaavat Herttoniemi, Itäkeskus, Jakomäki, Kontula, Roihuvuori ja Vuosaari. Mittarit ovat melko kysyttyjä, joten kannattaa ensin tarkistaa soittamalla tai netistä, että mittareita on paikalla (eli ovat hyllyssä-tilassa). Helmet-haussa riittää kun kirjoittaa hakusanaksi verenpainemittari ja rajoittaa sen jälkeen aineistolajiksi esine:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2036864
Robin Hoodin tarina on osa englantilaista kansantarustoa. Vanhimmat hänestä kertovat balladit on kirjoitettu muistiin 1400-luvulla. Osa historioitsijoista uskoo niiden perustuvan oikeaan historialliseen henkilöön, joka on todennäköisesti ollut rosvopäällikkö, sillä balladejakin vanhemmissa asiakirjoissa Englannin tuomioistuimista 1200-luvulla viitataan usein Robinhoodiin, Robehodiin tai Robbehodiin tarkoittaen yleisemmin rikollista.
1500-luvulla syntyi tuntemamme legenda Robin Hoodista, joka ryöstää rikkailta ja antaa köyhiltä. Tällöin hänet sijoitettiin myös Rikhard Leijonamielen aikakauteen.
Lisätietoja löytyy HelMet-kirjastosta seuraavista kirjoista:
- Stephen Knight : Robin Hood : a mystic biography http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja.
Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html
Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu :
"Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Apelipaikan taustalla lienee sana "apelli", joka sotilasalalla merkitsee kokoontumista - esimerkiksi tarkastukseen tai käskyä kuulemaan.
Lähde:
Nykysuomen sanakirja. 1, A-I. WSOY, 2002
