Kyseinen runo on 13. runo A. E. Housmanin runosarjasta A Shropshire Lad. Lähettämästäsi sitaatista puuttuu keskeltä kaksi riviä."The heart out of the bosom / Was never given in vain; / ’Tis paid with sighs a plenty / And sold for endless rue." Aale Tynnin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat näin:"Ei sydäntä ilmaiseksi / anneta pois milloinkaan; / tuhat tuskaa saadaan siitä / ja murhe loppumaton." https://www.gutenberg.org/files/5720/5720-h/5720-h.htmTuhat laulujen vuotta (toimittanut ja suomentanut Aale Tynni, 1957, s.599)
Vastausta tähän kysymykseen voi yrittää etsiä tällä hetkellä lainassa olevasta teoksesta Asko: huonekaluja Lahdesta. Teoksen esittelytekstissä kuvataan kirjaa seuraavanlaisesti: "Lahden kaupunginmuseo julkaisi uutuusteoksen Askon huonekalutehtaan tuotteista. Asko-huonekaluja Lahdesta on laaja kuvateos, joka perustuu museon Asko-kokoelman valokuva- ja arkistoaineistoon. Kyseessä on perusteellinen katsaus suomalaisen kodinsisustuksen historiaan. Kirja on paitsi kertomus eräästä lahtelaisesta yrityksestä myös hakuteos omien perintöhuonekalujensa taustoista kiinnostuneille. Teoksen ovat kirjoittaneet museon kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm."Teoksen pääsee varaamaan verkkokirjastosta.Mikäli mainittu kirja ei vastaa...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen 1960-luvun radiouutisista, voit lukea vastauksen tästä: www.kirjastot.fi/kysy/montako-kertaa-paivassa-mina-kellonaikoinaEli uutisia tuli tuolloin klo 22. Radiossa kuultiin vain STT:n uutisia vuoteen 1965 asti, jolloin Yle alkoi tuottaa myös omia uutislähetyksiään ja STT:n uutisia lähetettiin neljä kertaa päivässä. stt.fi/ajankohtaista/radiouutiset-90-vuotta/
Kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy yhtään Koivula nimistä taiteilijaa. Pienen etsinnän jälkeen voisin kuitenkin ehdottaa, että etsimäsi taiteilija voisi olla Sirkka Koivula.Täältä pääsee lukemaan Sirkka koivulan lyhyen profiilikuvauksen: https://naivistit.fi/sirkka-koivula/ Kuvauksesta käy ilmi, että Sirkka Koivula on pitänyt taidegalleriaa jo 80-luvulla.Tässä on puolestaan pari vuotta sitten Oulussa huutokaupattu Sirkka Koivulan taulu: https://huutomylly.fi/huutokaupat/arvotaulu-s-koivula-oljytyo-7761 Voit koittaa verrata tätä taulua niihin tauluihin, jotka tiedät etsimäsi taiteilija Koivulan maalanneen.
Lastenkirjainstituutin vuonna 2011 järjestämän aapisnäyttelyn näyttelyluettelo on luettavissa internetissä: https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf. Näyttäisikö joku siinä esiintyvistä kansikuvista tutulta? Kansikuvia löytyy toki myös esim. laittamalla Googlen kuvahakuun hakunsanoiksi "vanhat aapiset".Lastenkirjainstituutin kirjasto sijaitsee Tampereella. Se on tällä hetkellä kesätauolla, mutta avautuu jälleen 12.8.: https://lastenkirjainstituutti.fi/info/yhteystiedotjaaukioloajat. Toki myös Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy paljon vanhoja aapisia. Niitä on mahdollista selailla ja varata PIKI-verkkokirjaston kautta: https://shorturl.at/uCC44.
Kyllä voi. Monien arvioiden mukaan omenat ovat itseasiassa terveellisimmillään raakana, sillä käsittely voi vähentää tiettyjen omenan terveellisten ravintoaineiden määrää, kuten käy ilmi esimerkiksi Cleveland Clinicin artikkelista: https://health.clevelandclinic.org/benefits-of-applesRaaka omena voi tuoda pureskeltavaa rakennetta ja makeutta ruoka-annokseen, ja se voi sopia esimerkiksi salaatteihin - tällaisia reseptejä löytyy lukematon määrä, kun hakee esimerkiksi googlesta hakusanoilla "omena salaatti".
Digitointilaite löytyy Helsingistä Pasilan, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoista ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta. Kaikissa mainituissa kirjastoissa digitointi tapahtuu itsepalveluna ja on maksutonta.Pasilan kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja, C-kasetteja ja LP-levyjä. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiItäkeskuksen kirjastossa on mahdollista digitoida vinyylilevyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiVuosaaren kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiTikkurilan kirjastossa on mahdollista digitoida LP-levyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Timmi 360 -palvelun kautta: varauslinkki
Kyseessä voisi olla Elämäni kesä -ohjelma, jonka uudet jaksot alkavat 6.7. Valitettavasti Yle Areenassa ei vielä kerrota kaikkien vieraiden nimiä, vaan vasta ensimmäisen jakson vieras on kerrottu. Silloin elämänsä kesästä kertoo Pirkko Mannilla.
Romanian kruunun hoitaja Margaretan vierailu oli ilmeisesti järjestetty Romanian Helsingin-suurlähetystön aloitteesta.Kysymyksessäsi esitetty asia nousi myös vierailun yhteydessä esille, vieraat itse olivat todenneet tekevänsä tiivistä yhteistyötä Romanian hallitusten kanssa ja auttavansa sitä lobbaamalla maan ulkopoliittisia ja taloudellisia intressejä. Lisäksi kuningashuoneen jäsenet toimivat hyväntekeväisyysjärjestöissä.Vaikkei kuninkaanhuoneen jäsenillä ei ole virallista statusta, on heidän symbolisella/historiallisella/kulttuurisella statuksellaan yhä mitä ilmeisimmin merkitystä romanialaisessa yhteiskunnassa. Vierailutoimintaa on moniin maihin. Tässä vierailusta: https://www.agerpres....
Kansallisarkiston lisäksi myös Kansalliskirjaston kokoelmissa on paljon lehtiä. Kaikkia ei tosiaan ole digitoitu, mutta uudemmat ovat luettavissa esim. kirjaston vapaakappaletyöasemilla. Esim. Sanansaattaja lehti. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.Osan lehdistä voi tilata myös lukusalissa luettavaksi.
Hei,Kappale oli Jo Moutetin sävellys "Tämä maa" ja sen esitti tanskalainen Gitte (Gitte Henning). Oli single vuodelta 1961, jonka B-puolena Stormy weather.Levytyksen tiedot Fono-musiikkitietokannassa:http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?tekija=moutet+jo&ID=6364e17d-8464-44…
Käännöstyössä sanakirjojen ja sanastojen käyttö riippuu paljon kielestä, tarpeesta ja kontekstista sekä käännettävän tekstin laadusta ja lajista. Eräs monikansallisessa käännösfirmassa työskentelevä kokenut ammattikääntäjä kertoo, että ns. perustarepeisiin kääntäjät käyttävät yleensä (maksullisia) verkkosanakirjoja, joko yksikielisiä (esim. Oxford Endlish Dictionary, Duden, Kielitoimiston sanakirja) tai monikielisiä. Suosittu on esimerkiksi MOT-sanakirja, joka sisältää useita erityisalojen sanakirjoja, sekä ilmainen, monien eri alojen termejä yhteen kokoava TEPA-termipankki. Verkkotiedonhaku ja hakukoneiden käyttö korpuksena on myös yleistä nykykääntäjän työssä. Sanakirjojen, verkon hakukoneiden ja aineistopankkien lisäksi käytetään...
Ensimmäisessä esimerkissä olette kolmasia serkkuja. Toisessa esimerkissä olette kyllä sukua toisillenne, mutta sukulaisuussuhteelle ei ole olemassa erityistä nimitystä.
Löysin aiheesta varsin niukasti luotettavaa ja selkeää tietoa, mutta seuraavat tiedonmuruset voivat ehkä auttaa sinut alkuun tutkimuksissasi.Tässä vanhassa kirjastonhoitajan vastauksessa pohditaan seuraavanlaisesti: "Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä. Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'."Hieman toisenlainen - vaikkakaan ei välttämättä kilpaileva - näkökulma saadaan oikeinmerkin kirjanpidollisesta historiasta. Oikeinmerkki, tai ainakin siltä näyttävä merkki, tunnetaan paremmin nimellä "kaupallinen miinusmerkki" (commercial minus sign). Kyseistä...
Olisiko kyseessä Artturi Leinosen runo Peltomiehet! Se on julkaistu ainakin Käkisalmen sanomissa 29.9.1928. Linkki kansalliskirjaston digilehtiin.Linkki Wikipediaan Artturi Leinonen
Vastineita eri kielillä voi katsella esimerkiksi Wikisanakirjasta. Sieltä näemme, että "kaimalle" on muun muassa seuraavia vastineita: Englanniksi "namesake", viroksi "nimekaim", ja saksaksi "Namensvetter".https://fi.wiktionary.org/wiki/kaima
Oletettavasti kyse on ollut Mäntsälän kihlakunnanoikeudesta, joten päätearkisto oikeudenkäyntiaineistolle on Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Suosittelen kysymään asiaa sieltä.Eduskunnan kirjaston kokoelmista löytyy useita Lapuanliikettä käsittelevää kirjaa: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FEKK%2F%22&lookfor=lapuanliike&type=SubjectNiistä vinkkaisin taustalukemistoksi Juha Siltalan väitöskirjan Lapuan liike ja kyydistykset 1930: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.99644444006250?sid=4726217394
Ei löydy tietoa kyseisestä sanasta painetuista suomenkielen sanakirjoista.Voitte tiedustella sanan aluperästä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämältä sana-palvelulta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Kölhi on sukunimenä peräisin Viipurin pitäjästä. Nimen alkuperää ei ole saatu selvitettyä, mutta äänteellisesti läheinen joissain paikoissa tunnettu sana kölhä merkitsee pientä kumpua.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
