Näyttää siltä, että ainoa kysymäsi runon suomennos sisältyy kokoelmaan : FERLIN, Nils : Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Tornio 1990. (Harhaan, s.143. Suomentaja Leo Saukkoriipi.) Saatavuus Helmetissä: http://www.helmet.fi/record=b1241692~S9*fin
Mainio tietokanta hakea runosuomennoksia on Linkki maailman runouteen, Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kaisaniemenkatu 4:ssä toimi Veljekset Sundqvistin kultasepänliike. Sen perustivat Kaarlo Sundqvist ja hänen kaksi veljeään vuonna 1923. Tieto löytyy Iisakki Laatin kirjasta 50 vuotta kultaseppien yhteistyötä: Suomen kultaseppien liitto 1905-1955 (1955).
Näyttäisi valitettavasti siltä, että Risto Jarvan Loma-elokuvaa ei ole julkaistu DVD:nä ollenkaan. Elokuva on kyllä olemassa VHS-kasettina, jota ei kuitenkaan Helmet-kirjastoista löydy. Sinun on kuitenkin mahdollista tilata se kaukolainana muualta.
Lähteet:
http://www.finnkino.fi/dvd/local/
http://www.ristojarvaseura.fi/index.php?sivu=dvd
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Se on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän tiedon sinulle. Tai, tuntisiko joku lukijoista tämän laulun?
Eräällä keskustelupalstalla on kysytty samaa asiaa ja vastauksena on Luomutila Orava Haukiputaalla http://www.oravanluomutila.fi/index.php?pinc=2 . Lisätiedustelujen mukaan Oulussa saa tilamaitoa ainakin Lambergin maitotilalta, Lehtikankaantie 40 (p. 0400-770379), n. klo 9 aamulla ja klo 19 illalla. Tilamaitoa myydään asiakkaan omiin astioihin.
Tallinnan kaupungin suuressa vaakunassa: http://www.rk.ee/symb/tallinns.html on kuvattuna kolme kruunattua sinistä leijonaa (tai pantteria) kultaisella vaakunakilvellä. Vaakunakilven yläpuolella on hopeinen kypärä, jonka päällä punaiseen asuun pukeutunut kruunattu naishahmo.
Nelijalkaiset vaakunaeläimet esitetään vaakunoissa tietyissä tyypillisissä asennoissa, joille on olemassa omat heraldiset terminsä. "Passant" tarkoittaa kävelevää eläintä, jonka toinen etujalka on nostettu ylös. "Guardant" (tai gardant) viittaa puolestaan kohtikatsovaan pään asentoon.
Kolme vaakunaleijonaa on vanhimpia Tallinnan ja Viron symboleja. Ne periytyvät jo Baltian ristiretkien ajalta 1200-luvulta, ja Tanskan kuninkaan Valdemar II:n (1202-1241) vaakunasta....
Tässä Pikku neiti porvoolaisen sanat (lähde: Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 64. - Hki: Fazer, 1965).
Kohdannut oon BB:n,
tavannut myös CC:n,
tunnen melkein kaikki kauniit naiset maailman.
Sydämet vain ovat
heillä kovin kovat,
siksi kotiin tultuani
pääni pyörälle jo pani
tyttö, joka minusta on kaikkein kaunehin.
Pikku neiti porvoolainen
pisamainen
tämän vuoden missi on!
Miehet lankee hurmioon
ja mä yksi heistä oon.
Pikku neiti porvoolaisen
ihanaisen
tukka kullankeltainen
on kuin laineet rukiin uusimaalaisen.
Hän on niin kuin haltiatar tämän maan
eikä Italiaan sopis ollenkaan.
Hän on suurta rauhaa metsien
ja järvi sininen.
Kun hän hymyilee kuin suvi suloinen
minä tunnen sydämessäin rakkauden.
Häntä palvon vain ja ihannoin
ja sanoa nyt...
Alla olevista löytyy lauluja ja leikkejä vauvoille. Vanhimmissa musiikki on vain kaseteilla, ja Ystäväni, tuttavani -kirjaan ei kuulu äänitettä.
- Meidän muksun laulut ja leikit / [koonneet ja toimittaneet] Ritva Ollaranta, Maija Simojoki (1994, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulut / toimittajat Marja Hongisto-Åberg, Elina Viitaila-Pulkkinen (1990, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulun aika / [koonneet ja toimittaneet] Eve Alho, Hilkka Hautsalo, Soili Perkiö (1994, kirja + cd)
- Ystäväni, tuttavani: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2006)
- Kas metsämökin ikkuna: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2010, kirja + cd)
Loruja ja loruleikkejä vauvoille löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Silkkipaperitaivas:...
Kaarlo Kramsu mainitaan usein Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Näin hänestä kerrotaan Oulun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/kramsu/runous.htm
Runokilpailusta Suomen synkimmästä runosta kysyin Aamulehdestä. Aamulehdestä ei löytynyt tietoa runokilpailusta, jossa olisi valittu Suomen synkin runo. Sen sijaan lehdessä oli ollut Aleksis Kiven päivänä 2006 äänestys suomalaisten lempirunosta. Tuossa äänestyksessä oli eniten kerännyt ääniä Eino Leinon runo Nocturne. Myös Leinon Hymyilevä Apollo ja Elegia pärjäsivät hyvin. Jaetulle kakkossijalle kipusivat runoilijat Tommy Tabermann ja Aale Tynni runollaan Kaarisilta. Suosikkirunolijoita olivat lisäksi Kirsi Kunnas, Aleksis Kivi, Edith Södergran, Uuno Kailas ja...
Olet ehkä lukenut Jennifer Bellen kirjan "Se on menoa". Kirjasta on Helmet-kirjastoissa kaksi painosta:
http://www.helmet.fi/record=b1158575~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1158576~S9*fin
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelulistan kautta. Toivottavasti sitä kautta saadaan vastaus, tai ehkä joku lukija tuntee laulun.
1.) Rauvala pohjautuu muinaisskandinaaviseen miehennimeen Ragnvald, josta on meillä käytetty myös muotoa Raval. Nimi on ollut yleinen maamme ruotsalaisseudulla, mutta myös suomalaiset ovat sitä käyttäneet jo keskiajalla. Rauvala-nimisiä taloja on Kemissä, Kaarinassa ja Hollolassa, eniten kuitenkin Satakunnassa (Tyrvää, Vampula, Eura). Sukunimenä Rauvalaa on Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Torniossa. Viime sotien jälkeen on muutamia Rauvala-nimisiä muuttanut myös Valkjärveltä ja Sakkolasta.
2.) Sihvo-nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, jota on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen on on Sihvo voinut siirtyä suvun kantasiän tai talon nimestä. Sihvo on sukunimenä lähinnä eteläkarjalainen; pääsukuhaarat...
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Tyhjentävää selitystä tähän lienee mahdotonta antaa, mutta aihetta on paljon tutkittu psykologian kentällä. En pysty antamaan kattavaa vastausta, mutta joitain perusasioita uskon voivani tässä esittää.
Tuhoamisen motiivi on usein peräisin aggressiosta, vihan tunteesta, jota ihminen ei pysty käsittelemään vaan jonka hän purkaa tuhoavana toimintana. Se, mihin tai kehen tuhoava toiminta kohdistuu, riippuu ainakin osittain syntipukkiajattelusta: kenet tekijä syyllistää, itsensä vai toisen/toiset. Sekä muita että itseään vahingoittavalla ihmisellä voi olla huono tai vääristynyt itsetunto. Opitut käyttäytymismallit, kulttuuri, ihmisten jako "meihin" ja "heihin" ynnä muut kognitiiviset (tiedolliset tai ajatustoimintaan liittyvät) tekijät myös...
Selailin kirjastossa hyllyssä olleet kreikkalaista mytologiaa käsittelevät teokset, mutta tuota nimeä ei tullut siellä vastaan. Tuomas Anhava on kuitenkin suomentanut tuon Poundin runon nimellä ”Ione, kuollut kauan sitten”, joten sen perusteella voisi olettaa, että suomessakin käytetään nimestä samaa muotoa.
Radio-ohjelmaa tarkemmin tuntematta on vaikea sanoa, mihin lehdistönvapauden puutteeseen siinä on viitattu. Yleisesti ottaen Suomessa tiedotusvälineet ovat vapaita uutisoimaan kaikenlaista, mutta toki lehdistönvapaudessakin on asioita, joita jotkut kokevat ongelmallisina.
Yksi Suomessa paljon pohdintaa herättäneistä lehdistönvapautta koskevista asioista on sanavapauden ja yksityisyydensuojan suhde. Hiljattain asiaa rajattiin oikeudessa, kun hovioikeus piti voimassa Yleisradion toimittajan kunnianloukkaustuomion tapauksessa, jossa Yle oli uutisoinut nimeltä mainiten yrittäjää koskevasta rikostutkinnasta. Yrittäjää vastaan nostetut syytteet hylättiin käräjäoikeudessa, joten hovioikeus katsoi yrittäjän kunniaa loukatun rikosuutisoinnilla....
Yhdysvalloissa autojen katsastuksen suorittamisesta saa päättää kukin osavaltio. Tyypillisesti katsastus ja/tai päästötesti voidaan järjestää vuosittain tai joka toinen vuosi. Voidaan myös päättää, ettei katsastusta edellytetä esim. yksityisautojen osalta.
Yleensä tuulilasiin kiinnitetään katsastustarra, mutta se voi sijaita myös ajoneuvon rungossa tai rekisterikilvessä.
Lähde esim:
http://en.wikipedia.org/wiki/Vehicle_inspection#Americas
Hei!
Reijo Raskin kirjaa Kirje ei valitettavasti löydy kokoelmistamme. Teosta löytyy muutamasta maakuntakirjastosta, joten voitte kaukolainata sen. Kaukopalvelupyynnön voitte lähettää Kuopion kaupunginkirjaston internet-sivujen kautta.
Kotisivun
http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/300506113748264?OpenDocument&MenuItem=1…
kohdasta Lomakkeet löytyy Kaukopalvelu ja sitä klikkaamalla voitte täyttää lomakkeen.
Valitkaa noutopaikka, niin kun teos on noudettavissa, Teille lähetetään siitä ilmoitus.
Vaihtoehtoisesti voitte soittaa Kuopion kaupunginkirjaston tietopalveluun p. 017-182319 kirjaston aukioloaikoina.
Kaukopalvelumaksu on maakuntakirjastoista 2e/teos.
Jos lehden turmelee leikkaamalla siitä kuvia, irrottamalla sivuja tai muulla tavalla, joutuu siitä korvausvastuuseen, mikäli asia vain huomataan. Lehden voi korvata maksamalla lehden tietoihin merkityn korvaushinnan, jonka voi kysyä kirjastosta. Vaihtoehtoisesti voi tuoda ehjän ja hyvässä kunnossa olevan lehden saman numeron, mutta siitä on sovittava lehden omistajakirjaston kanssa etukäteen. Helsingin kaupunginkirjaston korvauskäytännöistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Joissakin kirjastoissa lehdistä saatetaan irrottaa julisteet ja muut lisukkeet ennen kuin lehdet laitetaan lainattaviksi, jottei asiakkailla tulisi kiusausta ottaa niitä omiksi. Etenkään avaimenperiä ja muuta vastaavaa tavaraa...
