Yritin etsiä Uuden maailman arkistoa, josta näkyisivät artikkelit, jotka kussakin lehdessä on julkaistu, mutta tuloksetta.
Uusi maailma on ilmestynyt vuosien 1963-1979 välillä, kunnes se taloudellisten vaikeuksien vuoksi lakkautettiin. Sitä julkaisi Uuden Suomen lehtitalo. Lehden historiasta on lyhyt kuvaus pro gradu -tutkielmassa Lehtemme on puolueeton, eikä harrasta politiikkaa’ : Suomalaisten puolueiden ja niiden poliitikkojen käsittely Uusi Maailma – lehdessä 1963 – 1979, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56074. En löytänyt mitään mainintaa, mihin lehtien sisällöt tai arkistot olisi siirretty. Teoksessa Suomen lehdistön historia, toim. Päiviö Tommila, osa 8, Aikakauslehtien liitto 1991, on luku Uudesta maailmasta...
Tällaiselta paikalta vaikuttaisi ainakin Kolumbian pääkaupunki Bogotá, jossa vuoden keskimääräisesti alin lämpötila on vuosina 1995–2020 ollut kuukauden mukaan tammikuussa 7°C, ja ylin vastaavasti helmikuussa 20°C. Yleisesti ottaen Bogotássa vallitsee lauhkea ilmasto, tai subtrooppinen vuoristoilmasto. Lämpötiloissa saattaa kuitenkin saman kuukauden sisällä olla suuria vaihteluita - tammikuun (joka on yleensä kylmin kuukausi Bogotássa) lämpöennätys on toisaalta ollut +28,6°C, joka mitattiin vuonna 2003. Tällaiset lämpötilat ovat silti harvinaisia, sillä lämpömittarin lukema harvoin nousee yli 23 asteen. Lämpötilaennätyksiä ja keskimääräisiä lämpötiloja voi tarkastella esim. seuraavalta sivulta: https...
Kalmistopiirin oheisessa artikkelissa https://kalmistopiiri.fi/2017/03/01/elavalta-hautaamisen-pelko-ja-vikto… todetaan, että turva-arkkujen pelastamista ihmisistä ei ole mitään dokumentteja. Turva-arkuissa haudatut ihmiset ovat olleet kuolleita tai turvamekanismi ei ole toiminut.
Rakennuksen kosteusasioista pitäisi keskustella rakentamisen ja sisäilman asiantuntijoiden kanssa. Löytyisikö Kysy rakentamisesta -sivulta apu, https://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu? Myös kaupungin rakennusvalvonnasta voi kysyä apua, https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/. Makupalat.fi:stä löytyy aineistoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/rakennukset%20AND%20kosteus, erityisesti Hometalkoot-sivusto on keskittynyt rakennusten kosteusongelmiin, https://www.hometalkoot.fi/.
Satu on Sakari Topeliuksen ”Uskollinen Musti”, joka löytyy useista vanhoista aapisista, esimerkiksi:
Aarni Penttilä: Aapiskukko ja
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja : Herm. Niemen aapisen mukaan.
Vanhoja aapisia voi katsella kansalliskirjaston nettisivuilla:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tässä tarinat Uskollisesta Mustista Kansalliskirjaston sivuilla:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=uskollinen%20musti&colle…
Eduskunnan kansanedustajahaulla löytyi toimittaja, kansanedustaja Jokisen tietoja, mutta ei toista etunimeä, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910610.aspx. Väinöstä on tietoja hänen puolisoaan käsittelevässä pro gradu-tutkielmassa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/93781/gradu01298.pdf?seque…, s. 51 kerrotaan Väinön perheestä. Väinön nimeksi annetaan tässäkin kohtaa vain Väinö, sisaruksista osalla on useampi nimi. Väinön isän nimi on tutkielman mukaan Efraim Efraiminpoika Jokinen. Valitettavasti en pystynyt tarkistamaan Kuka on kukin -teoksen tietoja, mutta olen pyytänyt kollegalta apua siihen ja palaan asiaan, jos sieltä löytyy muuta tietoa.
Muistovärssyt ovat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle ei tekijää löytynyt. Se löytyy kuitenkin useiden hautaustoimistojen muistovärssylistoilta ja sitä on käytetty ainakin jo 1920-luvulla. Siitä löytyy myös pidempi muoto: "Kaunis on kuunnella kutsua luojan. Nukkua pois kun jo uupunut on. Siirtyä sinne miss’ ijäinen on rauha. Missä on tuskakin tuntematon."
Pidempi värssy muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa 14.9.1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1533817?page=1&oc…
Mm. Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin rahamuseon laskurit ottavat huomioon elinkustannusindeksin (inflaation). Molemmissa laskureissa voi vapaasti valita aloitus- ja vertailuvuoden. Esim. aloitusvuodeksi 1993 ja summaksi 10 000 markkaa ja vertailuvuodeksi vuoden, johon haluaa summaa verrata.
Laskurit antavat tiedon, kuinka paljon vuoden N rahasumma on ostovoimaltaan vuonna M. Molemmissa laskureissa ennen vuotta 2002 annetaan summa markkoina, koska euroa ei silloin vielä ollut olemassa valuuttana.
Valitettavasti vastausta ei löytynyt. Palaan asiaan, jos/kun saan Ranskata vastauksen
Muita asiakkaita kehotetaan kertomaan, mikäli parempaa tietoa löytyy.
Suomeksi en löytänyt asiasta kuin mediassa kirjoitetut uutiset, esimerkiksi nämä uutiset
- Kanada pyysi anteeksi alkuasukkaiden huonoa kohtelua https://yle.fi/uutiset/3-5839151, YLE 11.6.2008.
- Kanadassa tehtiin jälleen uusi hautalöytö – alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun koulun lähistöltä löytyi yli 160 merkitsemätöntä hautaa https://yle.fi/uutiset/3-12020042, YLE 14.7.2021. Tästä uutisesta pääset lukemaan myös muita asiaan liittyviä uutisia.
Englanniksi kirjoitettua löytyy paljon. Keskeisiä ovat The National Centre for Truth and Reconciliation (NCTR) – järjestön raportit ja tutkimukset https://nctr.ca/records/reports/. Mukana ovat niin asiaan liittyvä lainsäädäntö kuin erilaisia tutkimusraportteja. Myös Kanadan Truth and...
Tulostussaldoa voit ladata kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä missä on tulostusmahdollisuus. Kaikissa asiakaspalvelupisteissä ei ole kassaa käytössä, mutta joka kirjastossa on vähintään yksi asiakaspalvelupiste, jossa maksujen maksaminen ja tulostussaldon lataaminen onnistuu. Monissa kirjastoissa voi maksaa ainoastaan kortilla ja/tai Mobile Paylla, muutamissa kirjastoissa myös käteisellä.
Tapahtuu näitä Suomessakin. Yle Areenasta löydät sarjasta "Ei vanhene koskaan" jakso 7 , "Erehdys".
Vuonna 1963 murhattiin Helsingin Kumpulassa nuori tyttö. Taposta tuomittu Torsti Ossian Koskinen vapautettiin 7 vuotta myöhemmin syyttömänä.
Äidin kyyneleinen sana kuuluu runossa Saarnamatka, joka löytyy Suomen rauhanyhdistyksen keskusyhdistyksen julkaisemasta Rauhalan "raamatullista julistusta vanhan ja uuden runon muodossa" sisältävästä kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979). Kirjan esipuheen mukaan runot eivät sisälly kirjoittajan muihin kokoelmiin; osa teksteistä on julkaistu alun perin kristillisissä lehdissä.
Saarnamatka on myös mukana antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000).
Voit käyttää joulutervehdyksissä muitakin merkkejä. Merkin aihe ei ole tärkeä, vaan hinta. Jos postitat kortin ennen 14.12. on hinta hieman halvempi (1,30 €) kuin sen jälkeen (1,85 €). Posti 2021
Posti vastaa kysymykseen "Onko kortit pakko lähettää punaisessa kuoressa? Ei, mutta suosittelemme kuoren käyttöä, sillä se nopeuttaa korttien päätymistä joulukorttilajitteluun."
Postcrossaajat tieävät kertoa:"Posti julkaisee perinteisesti vuosittain joulupostimerkit, jotka on tarkoitettu joulutervehdysten lähettämiseen kotimaassa. Näihin joulupostimerkkeihin on painettu maksumerkinnäksi lumihiutale-symboli ja ne käyvät sellaisenaan rajoitetun ajan (marras-joulukuussa, tarkista tarkka...
Stephanie Dahle on tehnyt muitakin samankaltaisia kirjoja, kuten Mansikkahaltijatar: salaperäinen lahja sekä Lilia, pieni keijukaisprinsessa- ja Rosa Ruusunnuppu-kirjat. Muita samanlaisia, pienemmille lukijoille tarkoitettuja, ovat esimerkiksi Agathe Clairin Pikkukaverit-sarja, esim. Paulin paloauto tulipalossa, Kasperin kaivinkone työmaalla sekä Christine Riccin Doran eväsretki.
Kovin paljon tämäntyyppisiä kirjoja ei ole saatavilla. Kirjastojen tietokannoista niitä voi hakea asiasanalla kuvakielikirjat.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan navetta-sana on johdos germaanisperäisestä sanasta nauta, joka on karjan lisäksi merkinnyt myös omaisuutta.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Suomen talouselämän hakemisto Sininen kirja sijoittaa vuonna 1966 julkaistussa yhdeksännessä laitoksessaan K. Hellmanin lihakaupan osoitteeseen Rikhardinkatu 2, Helsinki. Edellisessä, vuonna 1962 julkaistussa Sinisessä kirjassa Hellmanin puotia ei vielä mainita. Rikhardinkatu 2:sta löytyy I. Aution lihakauppa.
Bengt Pohjasen Rajan kolmas huone (2011) löytyy Päijät-Hämeen Lastu-kirjastosta https://lastu.finna.fi/Record/lastu.285294. Kirjakaupoista sitä tuskin enää löytyy, mutta antikvariaateista se on ostettavissa, ks. esim. https://www.antikvaari.fi/Suomen kansallisbibliografia Fennica https://kansalliskirjasto.finna.fi/ ei tunne kirjailijanimeä Bengt Pohjonen. Sen sijaan viitteitä Bengt Pohjasen kirjoittamista kirjoista Fennicaan on tallennettu kymmeniä. Kirjasammon mukaan hän on julkaissut 22 romaania sekä näytelmiä, artikkeleita ja valikoiman meänkielistä käännöskirjallisuutta. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175967061634Wikipedian artikkeli Bengt Pohjasesta https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kyseinen repliikki William Shakepearen Hamletin kolmannen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu Gertrudelle. Matti Rossi on suomentanut repliikin näin: "Kuningatar vannoo liikaa".
Shakespeare William: Hamlet (suom. Matti Rossi, WSOY, s.143)
Olet kelpoinen työskentelemään kirjastonhoitajana. Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen (35 ov) laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-koulutuksen-tarvitsee-etta-paasee
Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstön koulutusrakenne ja...
