Tutkimani kirjallisuus ei suoranaisesti tarjonnut selitystä hilupilttuulle, joten on turvauduttava spekulaatioon. Pilttuu on tallissa yhdelle hevoselle varattu sivulta aidattu paikka, jossa eläin kytketään. Hilut tarkoittavat kahleita tai jalkarautoja. Näiden määritelmien perusteella voisi ajatella tautologiselta vaikuttavan ilmaisun "hilupilttuu" tarkoittavan kahlein varustettua pilttuuta, jossa hevonen kytketään aloilleen. Kytkemistä korostava etuliite (hilu-) voi olla tarpeen, jos halutaan erottaa "tavallinen" pilttuu vaikkapa ruokintapilttuusta, johon eläin ainoastaan suljetaan, tai säilytyspilttuusta, jossa kytkeminen tapahtuu juoksevalla riimunvarrella makuuasennon mahdollistamiseksi.
Lähteet:
Valtion...
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyi Kyösti Wilkunan teos "Suomalainen linnanneiti, josta tuli kuningatar". Tietokannassa teosta on kuvattu näin:
Eletään vuoden 1464 joulun aikaa. 18-vuotias Kristiina on Raaseporin linnan voudin Aabrahamin tytär. Joulun aikaan on tapana tehdä taikoja, joiden avulla nähdään tuleva puoliso. Myös Kristiina haaveilee uljaasta ritarista. Tulee tieto, että kuningas Kaarlo Knuutinpoika on jälleen syösty vallasta. Hänen haltuunsa on annettu myös Raaseporin linna, jonne hän saapuu seuraavana keväänä. Vähitellen Kaarlo ja Kristiina kiintyvät toisiinsa ja kun Kaarloa jälleen kutsutaan ottamaan valtaistuin haltuunsa, lähtee Kristiina mukaan. Kolme vuotta myöhemmin Kaarlon ollessa kuolinvuoteellaan hänet...
Ateenassa oli Platonin ja Aristoteleen aikana pakollinen kaksivuotinen sotapalvelus miespuolisille kansalaisille, ja Platonia koskevissa fragmentaarisissa elämäkertatiedoissa hänen armeija-aikansa usein mainitaankin. Hänen palvelusaikansa sijoitetaan tavallisimmin vuosiin 409–404. Albert Liliuksen Sivistystyön historian henkilöhahmoja arvelee lisäksi, että "Platon lienee saanut sotilaskasvatuksensa ratsuväessä".
Lilius viittaa Ateenan – ja yleensä Kreikan – miespuolisen nuorison "muusillis-gymniseen" kasvatukseen, jolla tarkoitettiin ruumiin ja sen voimien sopusointuista kehittämistä, jota täydennettiin sotilaallisilla erikoisharjoituksilla, sekä kreikkalaisen runouden tarkan tuntemuksen hankkimista. Aristoteleen...
Kyseessä voisi olla Robert Aldrichin Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (What ever happened to Baby Jane, 1962), pääosissa Bette Davis ja Joan Crawford.
What Ever Happened to Baby Jane? | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (finna.fi)
Mitä tapahtuikaan Baby Janelle? (1962) - IMDb
Siskon tyttären pojalle ei ole muuta nimitystä kuin sisarentyttären poika.
Sukulaisuusnimityksistä löytyy tietoa esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503.
Tuomas Salsteen verkkosivulla on kaavio sukulaisnimityksistä sukulaiset.pdf - Tuomas Salste
Asiasta saa tietoa myös Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta https//www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Hei,
ja kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Löysin kaksi mahdollista teosta: "Call of the Swamp" ja "The Secret Spiral of Swamp Kid". Niistä molemmissa on hyvin omintakeisen ulkomuodon omaava, suolta löydetty poikalapsi.
"The Call of the Swamp" on vuodelta 2017. Se on englanninkielinen käännös italiankielisestä alkuteoksesta nimeltään "Il richiamo della palude", jonka tekijät ovat Davide Cali ja Marco Somà. Kansi on harmaan ja kauniin sävyinen, juuri sellainen kuin sanoit. Ainoa ongelma on, että kirjaa ei ole tietojeni mukaan suomennettu. Englanninkielisiä niteitä on saatavilla ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojärjestelmässä, vaikka netissä oleva Melinda-hakukone muuta väittääkin.
Toinen...
Eipä taida suomen kielessä olla yhtä sanaa kuvaamaan piikkipalloksi käpertyneen siilin tavoin puolustautuvaa ihmistä. Tai siis nyt on: ihminen on siiliytynyt, totta kai! Siiliytymninen on hieno esimerkki siitä, miten vakiintuneen sanan puuttuessa tarvittavan sanan voi johtamalla luoda itse. Siiliytyminen on tosi onnistunut tapaus sikälikin, että heti syntyy vahva mielikuva siitä, mitä tarkoitetaan. Hienoa, luovaa kielenkäyttöä kaikkinensa!
Tällaiset uudet sanat usein kuolevat käyttönsä jälkeen pois, mutta osa jää elämään ja vakiintuu. Monesti itse johdettujen, ei-vakiintuneiden sanojen tai kielikuvien "esittelyssä" lukijalle käytetään esimerkiksi lainausmerkkejä: 'Erkin syytökset vakavista...
Esteettömyydestä usissa rakennuksissa määrätään valtioneuvoston asetuksella rakennuksen esteettömyydestä (2017). Määräys koskee uudisrakennuksia.
Esteettömyyden harhaanjohtavasta ilmoittamisesta ei asetuksessa ole mainintaa.
Palvelukartta on verkkopalvelu, jossa kerrotaan kohteiden esteettömyydestä. Jos huomaat sivuilla virheitä, lähetä moite lomakkeella, jonka löydät alla olevan linkin takaa. Jos tämän viitsit, teet palveluksen kaikille.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikut…
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241
https://hri.fi/data/fi/showcase/paakaupunkiseudun-palvelukartta
Sana sysy, sysyyn sekä sen tavallisempi variantti ilmauksessa yhteen/samaan syssyyn merkityksessä 'yhteen läjään; yhtä soittoa, yhtäjaksoisesti' ovat luultavasti samaa perua kuin verbit sysätä ja sysiä. Sysätä-verbin merkityksiä ovat 'lykätä, työntää, tuupata' ja murteissa myös 'hangata, hieroa'. Sysiä-verbillä taas on merkityksiä 'tuuppia, töniä, syrjiä'. Myös suomen lähisukukielistä löytyy samaa perua olevia sanoja, joilla on myös samankaltaisia merkityksiä.
Syssymmällä-muodosta löytyi hieman juttua Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/syssymmalla.36711.news
Syssymmällä on puhekielinen ja tyyliltään arkinen muoto ajanilmauksesta syksymmällä, jonka merkitys on 'myöhemmin syksyllä'. Ilmauksella...
Pyynikin haulitornin oli vuonna 1859 pystyttänyt kaupunginnotaari H. J. Bergman, ja eri vaiheiden kautta se vuonna 1895 joutui Rudolf Winterin ja Karl Hjorthin perustamalle osakeyhtiölle.
Pispalan haulitorni pystytettiin 1908. Sen teräsrakenteet oli Saksasta tuottanut Oy K. Hjorth Ab. Samaan aikaan sai Hjorthin hallussa oleva vanha haulitehdas Pyynikin eteläisellä rinteellä väistyä uudenaikaisemman Pispalan tehtaan tieltä.
Lähde:
Pentti Keskinen, Tamperelaisten kolme haulitornia. – Tammerkoski 10/1981
Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintaviraston eli NASA:n verkkosivuilta on saatavilla tietoa kansainvälisten avaruusasemien rakenteista. "Reference Guide to International Space Station" -dokumentin mukaan esimerkiksi voimanlähteitä jäähdytetään nesteperusteisesti. Avaruusalusta ja sen laitteiston tuottamaa lämpöä puolestaan jäähdytetään vesi-ammoniakkiperusteisen jäähdytysjärjestelmän avulla. Aluksen sisätilojen vesikiertoisesta järjestelmästä lämpö siirtyy lämmönvaihtimen kautta avaruusaluksen ulkopuoliseen, ammoniakkia sisältävään järjestelmään. Lämmennyt ammoniakki luovuttaa lämmön avaruuteen jäähdyttimien kautta.
Kansainvälisten avaruusalusten rakenteita kuvaava dokumentti löytyy NASA:n Space Sation Assembly -verkkosivuilta....
Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis, että ne ovat nesteen täyttämiä.
Sanan rakko alkuperä on etymologisen sanakirjan mukaan epäselvä. Sillä on kuitenkin vastineita useissa sukukielissä. On epäilty, että sen alkumuoto olisi heikkoa tai haurasta merkitsevä brakon, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty rakko-sanan alkuperän selitykseksi.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja: rakko https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/rakko?searchMode=all
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (6. painos, 2013)
Kukaan kirjaston vastaajista ei tunnistanut laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastojen atk-järjestelmien historiaa voi tutkia teoksesta Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet / Jarmo Saarti. Opetusministeriö 2000.
Aineistotietokantoja saatiin näkyviin Internetiin1990-luvun puolen välin jälkeen Tampereella, jossa oli jo 1990-lopulla ensimmäisenä myös etävaraaminen ja -uusiminen. Yleisten kirjastojen palvelut siirtyivät avoimeen verkkoon aiemmin kuin yliopistokirjastojen.
Toukkien tunnistuksen avuksi kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Ötökkätiedon sivuilta löytyy tällaisia toukkia, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50
Suomen perhoset sivulla voi tutkia perhosia ja niiden yhteydessä on kuvia myös toukista, mutta sieltä ei näytä saavan erikseen haulla toukkia näkyviin, https://www.suomen-perhoset.fi/.
Ötökkätiedon toukkakuvista tuo näyttäisi muistuttavan eniten neitoperhon tai suruvaipan toukkaa.
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat...
Partisiipit ovat verbin infiniittisiä muotoja eli nominaalimuotoja. Ne ovat verbimuotoja, jotka taipuvat kuin nominit eli luvussa ja sijassa. Iso Suomen kielioppi löytyy verkosta, siellä kerrotaan infiniittisyydestä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=490
Julia Quinnin romaanit voisivat olla seuraava luettava sarja. Helmet
Dekkareiden ystävälle voisivat sopia Jessica Fellowesin Mitfordin perheestä kertovat kirjat.
Tällä hetkellä hyvin suosittu kirja on: Tämä kokonainen maailmani / Elizabeth Gilbert ; suomentanut Taina Helkamo.
Vanhempia kirjoja Anhony Trollopen teokset Wikipedia
Nuoremmille Eoin Colferin WARP-kirjat. Helmet
Suomalaisia viktoriaanisen ajan kertomuksia:
Akvarelleja Engelin kaupungista / Jukka Viikilä.
Puuvillatehtaan varjossa / Ann-Christin Antell.
Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita sarja
Kaari Utrion uudemmat romaanit 1800-luvun suomesta
Sara Medbergin kirjat 1870-luvulta
Lisää kirjavinkkejä: Kirjavinkit.fi sekä Kirjasampo...
ilmeisesti jokin uusi kaasuvarasto on täydennetty venäläisellä maakaasulla. Tässä Ylen uutinen asiasta. Sen mukaan maakaasun tuonti on sallittua Venäjältä.
https://yle.fi/uutiset/3-12629564
"Makaa kuin Laabanin lehmä" tarkoittaa laiskaa, makaa kuin laiska lehmä. Tästä on myös muoto "makaa kuin laamannin lehmä", jossa Laaban on vaihtunut laamanniksi suomalaisten suussa. Siitä, miten Laaban, Raamatun hahmo, liittyy sanontaan, en löytänyt vahvistusta, mutta eri henkilöiltä kysyttäessä liikkui tarina, että Laabanilla oli laiska lehmä, joka ei tehnyt muuta kuin makasi, ei antanut maitoa. En valitettavasti löytänyt Raamatun kohtaa, joka tukisi suoraan tätä tarinaa.
