Suomen Pankin julkaisuarkistosta Kaisusta https://publications.bof.fi löytyvät digitoituina vuosikertomukset. Niistä löytyy mm. valuuttakurssitietoja. Vuoden 1970 vuosikertomus löytyy osoitteesta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408071590
Siinä on sivulla 32 Suomen Pankin viralliset valuuttojen myyntikurssit vuosien 1969 ja 1970 lopussa, samoin kuin niiden vaihtelualueiden ääriarvot sekä myynti- ja ostokurssien väliset erot.
Valitettavasti ilmiölle ei löytynyt nimitystä. Kannattaa kuitenkin vielä olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Kyllä. Kirjastot.fi-toimitus on vastuussa julkaisun sisällöstä kaiken kaikkiaan, joten kommenttikenttää moderoidaan. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaava toimittaja hoitaa vanhojen vastausten päivityksiä, korjaa rikki menneitä linkkejä, uusii sisältöä tai poistaa julkisesta palvelusta vanhentuneita vastauksia.
Kaikki Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa julkaistava sisältö keskittyy tiedonhakuun ja hyvien tiedonlähteiden suositteluun.
Aiheet kuulostavat johdatukselta yliopiston matematiikkaan. Kaikkia aiheita ei kenties löydy suoraan yhdestä kirjasta. Finna.fi haku löytää varmimmin kaikentasoista materiaalia aiheista.
Jyväskylän yliopistolla on verkossa luentomateriaalia aiheesta. https://www.jyu.fi/science/fi/maths/opiskelu/yleista-opiskelusta/luentomonisteita/matp100_ak vuosilta 2003-2004
sekä Mikko Salon luento 3, 2017 Johdatus matematiikkaan https://koppa.jyu.fi/kurssit/214890/materiaalikansio/Luento3_handout.pdf
Perusteellinen suomenkielinen kirja matematiikasta on Juhani Pitkärannan Calculus Fennicus. Finna.fi
Kuulostaa Rob Reinerin ohjaamalta elokuvalta Piina (1990), joka perustuu Stephen Kingin samannimiseen romaaniin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piina_(elokuva)
Linkitetyissä keskusteluissa arvellaan, että tällä kytkennällä patterin lämpö jakautuu paremmin ja lämpötehokkuus paranee. Vapaakiertoisessa järjestelmässä tarvitaan paine-ero riittävän virtauksen luomiseksi. Kuuma vesi nousee, tiheämpi kylmä vesi vajoaa. Siksi on luonnollisempaa käyttää alempaa liitäntää poistoon. Jos kuuma vesi tulisi alemmasta liitännästä, se nousisi suoraan ylös poistoliitäntää kohti, ja lämpö jakautuisi patterissa epätasaisemmin, varsinkin sen alaosassa.
Lähteet:
https://diy.stackexchange.com/a/243542
https://groups.google.com/g/uk.d-i-y/c/vviibmmytT4
https://web.archive.org/web/20080110220530/http://www.plumbingpages.com…
Radioteatteri toteutti Stephen Dunstonen kirjoittaman kuunnelman Kuka on Sylvia? (Who is Sylvia?) vuonna 1987. Risto Säämäsen suomentamana ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelman ensiesitys Yleisradiossa oli 15.2.1987. Uusintana Kuka on Sylvia? on kuultu ainakin 18.10.1987 ja 23.3.1992.
"Kuunnelmassa rinnastetaan kahden tiedemiehen ja heidän tutkimiensa torakoiden elämäntapahtumat. Kärsimykset mullistavat torakoiden elämän tyystin. Tiedemiehiä järkyttävät perhepiiriin kohdistuvat kohtalon iskut." (Katso 13/1992)
Hei!
Ensimmäisenä mieleeni tuli Jean M. Untinen-Auelin kirja Luolakarhun klaani. Siitä on tehty monia painoksia erilaisin kansikuvin, mutta muistelen yhden olleen yksivärinen ja violetti.
Olethan uudelleen yhteydessä, jos tämä ei ole se kirja, mitä etsit.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=luolakarhun+klaani&type=…
28.12.2022 julkaistu Sydän-Hämeen lehti kertoo artikkelissaan Pälkäneen sähköistämisen alkutaipaleesta. Jutun mukaan sähkön tuotantoa ryhdyttiin virallistamaan Luopioisten ja Aitoon suunnilla kun ensin vuonna 1912 perustettiin Luopioisten Aitoon Sähkö Osakeyhtiö. Osakeyhtiö Luopioinen perustettiin 1915 ja vuonna 1919 Onkkaalassa perustettiin Oy Pälkäneen sähkö, josta tuli Oy Hämeen Sähkön alainen pitäjäyhtiö. Vuonna 1921 Pälkäneellä oli sähköistetty jo 22 kylää 28:sta.
Artikkelissa ei mainita tarkemmin eri kylien sähköistämisen etenemisestä, mutta kaikesta päätellen Aitoon kylään sähkölinjat olisi vedetty jo ennen vuotta 1923. Lisätietoa voisi löytyä esimerkiksi Hannu Vuorensolan kirjoittamasta Pälkäneen historia 2 -teoksesta (...
Löydät selkomukautetut klassikot Helmet-hausta laittamalla hakuun "selkokirjat klassikot". Shakespearea ei ole selkomukautettu suomeksi, mutta englanniksi löytyy Three great plays of Shakespeare, jossa on helpotetut englanninkieliset versiot näytelmistä Romeo and Juliet, Macbeth ja King Lear.
Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 paneuduttiin tarkastelemaan merkkituotteiden ja kaupan omilla merkeillä tarjottavien vastaavien tuotteiden välistä eroa ja päädyttiin toteamaan, ettei näillä välttämättä ole muuta eroa kuin pakkaus. Kauppojen omia tuotteita valmistavat usein aivan samat tehtaat, joiden brändituotteet kilpailevat ostajan huomiosta samoilla hyllyillä.
Kaupan omien merkkien tuotteiden raaka-aineissa voi kuitenkin olla eroja vastaaviin brändituotteisiin. Kuluttajan artikkelin esimerkkituotteista esimerkiksi Juustoportin "private label" -tuotteet tehtiin eri maidosta kuin Juustoportti-tuotteet. Olvin päärynäsiideriä valmistettiin peräti neljällä erilaisella reseptilllä: K-menulle, Pirkalle, Rainbow'lle ja Olvin omalle Sherwood...
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Perjantai 13. päivä on mielletty epäonnen päiväksi pitkään ihmiskunnan historiassa. Syitä on sekä uskonnollisissa että pakanallisissa tapahtumissa. Kristinuskossa syitä kyseisen päivän pitämiselle epäonnisena ovat muun muassa, että Jeesuksen viimeiselle aterialle osallistui 13 henkilöä ja Jeesus kuoli perjantaina. Pakanallisista historian tapahtumista puolestaan perjantai 13. päivä vuonna 1307 on ollut epäonninen Ranskan historiassa. Silloin kuningas Philip IV aloitti joukkoineen Temppeliherrain ritarikunnan hävittämisen ja ritarikunnan jäsenet joutuivat vainojen kohteeksi. Myös useita muita epäonnisia tapahtumia on sattunut 13. päivä perjantaille. Voit lukea niistä lisää alla olevista lähteistä.
Lähteet ja lisätietoja...
Kirjasammon listaus aiheesta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/koulukiusaaminen
Tämän lisäksi Helmet-hausta poimittuja:
Kummajainen astuu kehiin / Jonas Gardell
Pikkuenkeli / Anna-Liisa Soininen
Kukaan ei huomaa mua / Helena Hovila
Katastrofin ainekset / Maureen Fergus
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1999 valmistunut Stephen Poliakoffin käsikirjoittama ja ohjaama brittiläinen 3-osainen minisarja "Shooting the Past". Se on julkaistu myös Suomessa ainakin DVD:nä.
Tarkempia lisätietoja mm. juonesta esimerkiksi Wikipediassa.
Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään. Alkuperäisestä sanoituksesta on jäljellä hieman muunneltuna säe: ”Juokse sä humma, kun taivas on niin tumma, ja kotia on pitkänlainen matka.” Myös Pekka Nissilän mukaan Rautavaara ”keräsi ja muokkasi kansanperinnetekstiä pitkään”.
Nuotissa ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” on laulu ”Elon polun taittaja”, joka alkaa: ”Juokse sinä humma, kun taival on niin tumma ja varjot ne vierellä kulkee”. Laulun kertosäkeessä...
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa siitä, mikä rintamerkki on kyseessä. Tein haut mm. Finna.fi esinehaussa asiasanoilla rintamerkki + vihreä sekä selasin Antikvariaatti.net -sivuston hakua, jossa valitsin Tuotetyypit-pudotusvalikosta ensin Keräilyesineet ja sen jälkeen viereisestä pudotusvalikosta kategoriaksi Rintamerkit, pinssit. Haut tuottivat useita kuvatuloksia, mutta en niiden joukosta löytänyt vastaavaa rintamerkkiä.
Kannattaa kysyä tunnistusapua esimerkiksi jostain antikvariaatista. Linkkilistauksen antikvariaateista löydät Makupalat.fi -sivustolta.
Voit myös yrittää tiedustella tunnistusapua Antikvariaatti.netistä, sähköpostitse info(at)antikvariaatti.net. Lisäksi yksi mahdollisuus on myös kysyä asiaa...
Helsingin Sanomat kirjoitti 25.11.1985 autokauppojen katoamisesta kantakaupungista. Lähiöt ja ympäristökunnat imivät tuolloin autokauppaa pois keskustasta. Artikkelissa todettiin: "Vielä 1960-70 -lukujen vaihteessa molemmilla Esplanadeilla oli yhteensä puolen kymmentä autokauppaa ja jopa Rautatientorin ympäristössä oli pari autoliikettä. Kaikki siihen aikaan kaupan olleet automerkit löysi kävelymatkan päästä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksestä. Espalta nykyisen Marimekon kohdalta sai kupla-Volkkareita ja Akateemisen kirjakaupan tiloissa myytiin Fordeja. Skodan sai Kansallisteatterin vierestä ja naapurissa oli Hankkijan talosta muuttanut Nikolajeffin autokauppa."
Suomalaisen paikannimikirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2019) mukaan ruotsinkielinen paikannimi Pyttis esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä vuonna 1380. Suomenkielinen nimi Pyhtää lienee kuitenkin alkuperäinen ja ruotsinkielinen nimi Pyttis sen mukaelma. Tätä perustellaan sillä, että suomen ht-yhdistelmä ei kuulu ruotsin äännejärjestelmään, ja se on usein korvattu ruotsin kieleen lainatuissa nimissä kt:llä tai tt:llä. Ruotsin kielen tt-yhdistelmää taas ei olisi suomeen lainattaessa tarvinnut muuttaa. Pyhtää-nimen alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Se saattaa liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.
Lähteet
Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63....
Ravitsemussuosituksissa suositellaan, että ksylitolia käytettäisiin viisi grammaa tai enemmän päivässä. Herra Hakkaraisen täysksylitolipastilleja valmistavan Cloettan sivulla kerrotaan, että sen saa nauttimalla kymmenen pastillia päivässä.
Joissakin fluoritableteissa käytetään makeutusaineena ksylitolia. Jos olet imeskellyt aamulla ksylitolia sisältävän fluoritabletin, on varmasti ksylitolin saannin kannalta aivan turvallista syödä vielä ksylitolitablettikin.
Ruokaviraston mukaan ksylitolille ei ole määrättyjä enimmäiskäyttörajoituksia, mutta sen liika käyttö voi aiheuttaa ripulia.
Lähteet: https://www.cloetta.fi/tuotteet/pastillit/jenkki-herra-hakkaraisen-taysksylitolipastilli-mansikka-55g/, http://www.xylitol.net/...
