Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivilla raaka on useita eri merkityksiä. Ruoasta puhuttaessa se viittaa kypsyyden puutteeseen, mutta alkoholijuoman kohdalla laimentamattomaan, kun taas raaka ihminen on julma tai säälimätön. Sään yhteydessä raaka tarkoittaa koleaa, jolloin sen vastakohta olisi leuto tai lauha.Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raaka?searchMode=all
Kielitoimiston ohjepankin verkkosivuilla kerrotaan, että prosenttimerkin ja numeron väliin tulee suomenkielisissä teksteissä välilyönti. Prosenttimerkkiin liittyviä oikeinkirjoitusohjeita löytyy sivulta Prosenttimerkki (%) - Kielitoimiston ohjepankki.
Katu- ja pihasoittoa Helsingissä on tutkinut Kristiina Eronen, jonka opinnäytteiden viite- ja saatavuustiedot löytyvät Finna-hakupalvelusta. Nämä opinnäytteet eivät ole lainattavissa. Eronen on esimerkiksi tehnyt katu- ja pihasoitosta kyselyn vuonna 1979. Hän on kirjoittanut myös artikkelin aiheesta ”Musiikin suunta” -lehden vuoden 1983 numeroon 4, jonka teemana on katumusiikki. Eromaa kertoo artikkelissaan katumusiikin historiasta Suomessa. 1920-30-luvulla katusoitosta tuli luvanvaraista ja soittolupia myönnettiin vain invalideille, jotka eivät pystyneet hankkimaan elantoaan muilla tavoilla. Katusoitto ei ollut enää vapaata ammatinharjoittamista, vaan siitä tuli köyhäinhoitoa. Katusoittajat eivät saaneet virallisesti pyytää rahaa,...
Kirjasta voi toki aina jättää varauksen. Ensimmäinen löydetty vapaa kappale toimitetaan asiakkaalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Se että järjestelmän mukaan kirjaa olisi hyllyssä noutokirjastossa ei estä varauksen tekemistä.
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Irina Milanin levyn Mitä tapahtuu! takakannessa on näkymä yli Helsingin rautatieaseman ratapihan. Kuva lienee otettu jostakin rakennuksesta mainitsemiltasi suunnilta, tuo veikkaus Mannerheimintiestä tai postitalosta voi olla lähellä totuutta. Kuvan on ottanut Erik Uddström, jolta ehkä saisi vastauksen kysymykseen. Discogs ja muut levytietokannat eivät auttaneet tuon tiedon etsinnässä.
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksen löydät täältä:Keitä romanialaisia kirjailijoita, paitsi Z.Stancu? on käânnetty suomeksi?
Voisikohan kyseessä olla Nuorten toivekirjastossa vuonna 1961 ilmestynyt Usko Moilasen Unohdettu kylä."Tämä kirja kertoo merkillisen, todellisuuteen pohjautuvan tarinan talvisodan ajoilta. Aivan pohjoisten rintamien tuntumaan, tiettömän korven keskelle, on jäänyt vähäinen metsäkylä, jonka asukkaat eivät päässeet pois sodan jaloista. 'Päällikkönään' Korpelan vanha vaari pikkuinen toimekas joukko – kolme äitiä ja monipäinen lapsiparvi – varustautuu pahimpaan: kylä uppoutuu sananmukaisesti hangen kätköön. Lumen peittämässä talossa ja pihatunneleissa eletään jännittävää Robinsonin-elämää: päivällä eivät yli jyristävät lentokoneet näe paikalla muuta kuin koskematonta erämaata, mutta hiljaisina öinä sukeltaa hangen alta esiin...
Tuolloin Jalkaväkikoululla palvellut majuri Jussi Keskitalo taustoitti kiikaritähtäimen problematiikkaa Ylen artikkelissa 20.5.2018. Talvella kiikaritähtäin meni helposti pakkasen ja hengitysilman takia huuruun. Tulenavaus on nopeampi ilman kiikaritähtäintä. Kiikaritähtäin teki käyttäjästään myös suuremman maalin, sillä tähtäimen kanssa pää oli nostettava korkeammalle.Lähde:Sotalegenda Simo Häyhän aseen kohtalo on vuosikymmenien mysteeri: "Sen löytyminen olisi sensaatio" | Yle
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
Vinkkejä voit löytää Ari Poutiaisen ja Risto Kukkosen toimittamasta kirjasta "Suklaasydän, tinakuoret : jazziskelmä Suomessa 1956-1963" (Suomen jazz & pop arkisto, 2011). Kirja on luettavissa myös verkossa:https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/suklaasydan-tinakuoret.pdf
Se, miksi hevoskärryissä etummainen pyörä on pienempi kuin takimmainen, liittyy todennäköisesti vakauteen. Raskas kuorma, joka yleensä hevoskärryissä painottuu kärryjen takaosaan, lisää kovaa painetta takapyöriin, minkä vuoksi takapyörät ovat isommat. Pienet etupyörät tasapainottavat isoja takapyöriä sekä helpottavat ajurin näkyvyyttä ja kärryjen ohjattavuutta.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastossa työskentelevien kollegoiden omat, samanikäiset, pojat ovat tykänneet kovasti esimerkiksi näistä:Timo Parvelan ja Björn Sortlandin Kepler62-sarja, koukuttava avaruusseikkailu, jonka ensimmäinen osa on Kirja yksi - Kutsu (WSOY, 2015).Kristina Ohlssonin jännitystrilogia Lasilapset, joka on hurjan koukuttava ja yliluonnollisia elementtejä sisältävä sarja, jonka ensimmäinen osa on Lasilapset (WSOY, 2018). Mikäli lapsesi pitää jalkapallosta, voin suositella lämpimästi myös Jukka Behmin englantiin sijoittuvaa, 13-vuotiaasta jalkapalloilijasta kertovaa sarjaa. Ensimmäinen osa on Ihmepoika Leon (Tammi, 2023) ja toinen osa on Enkelin nyrkki (Tammi, 2024). Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-...
Tässä muutama DDR:n sijoittuva lukuvinkki, joukossa joku vanhempikin teos: Andersen, Henrik: TurvavyöhykeBrasch, Marion: Ja nyt hiljaisuus: romaani suurenmoisesta perheestäniHein, Christoph: SäestäjäHein, Christoph: Vieras, ystäväKlussendorf, Angelika: TyttöJanne Kuusi: Sielusta sieluunPulkkinen, Riikka: Paras mahdollinen maailmaRuge, Eugen: Vähenevän valon aikaanShakespeare, Nicholas: LumessaSchulze, Ingo: Adam ja EvelynValkama, Meri: Sinun, Margot
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta...
Staalo (saam. stállu) kuuluu saamelaiseen uskomusperinteeseen. Se on usein kuvattu koiransa kanssa kulkevaksi miespuoliseksi olennoksi, joka on ihmistä kookkaampi, mutta se ei kuitenkaan ole jättiläinen. Staalokertomuksissa on silti samoja piirteitä kuin jättiläistarinoissa. Lähde ja lisätietoaJuha Pentikäinen: Saamelaiset : Pohjoisen kansan mytologia (1995)
"Vakka-Suomen saaristolle tunnusomainen luotonimitys karra eli karta tarkoittaa matalaa pikkuluotoa, jonka maankamara on kivistä moreenia. Karra on siten hiekkaisen säikän (yleiskielen särkän) ja kivikkoisen riutan välimuoto."Lähde: Sakari Hinneri, Vohdensaaren paikannimet
Ensisijaisesti osoitetietoja kannattaa etsiä väestötietojärjestelmästä. Omat tiedot pääsee näkemään kirjautumalla Suomi.fi -verkkopalvelun Henkilötiedot -sivulle. Väestötietojärjestelmään on tallennettu vain kaikki ne osoitteet, joista on ilmoitettu Digi- ja väestötietovirastoon, joten osoitetiedoissa voi olla puutteita. Lähde ja lisätietojaDVV: Tarkasta omat henkilötietosi https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi
