CompOpuksen Runosta runoon cd-romilta ei kyseistä runoa löytynyt. Se sisältää sähköisessä muodossa Eino Leinon Kootut runot, jolloin haun voi tehdä kokotekstistä. Eli runo ei kuitenkaan liene Eino Leinon tuotantoa. Samasta asiasta on kyselty myös Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä -palstalta, jonne runon kirjoittajaksi on itse ilmoittautunut Vuokko Laatio-niminen helsinkiläisnainen.
Kuulostaa Nora Robertsin kirjalta "Suloinen kosto". Hollywood-tähden ja arabiprinssin Adrianne-tytär elää kaksoiselämää jalokivivarkaana...
Suloista kostoa on monessa kirjastossa saatavana, joten voit tarkistaa olisiko tämä se etsimäsi kirja. Tarkista saatavuus HelMet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi
Italiankielisten Disneyn Aku Ankka -sarjakuvien hamoja ovat mm.
Paperino (Aku), Paperina (Iines), Paperone (Roope), Qui, Quo, Qua (Tupu, Hupu, Lupu), Pippo (Hessu), Topolino (Mikki), Minni (Minni) ja Amelia (Milla Magia).
Kappaleen alkuperäinen nimi on "In the year 2525" ja sitä esitti 60-luvulla Zager & Evans.
http://www.jacquedee63.com/intheyear2525.html
Suomeksi kappale ilmestyi nimellä "Vuonna 2525" esittäjänä Robin.Suomalaiset sanat teki Jussi Kylätasku.Kappale löytyy esimerkiksi levyltä Kultainen 60-luku.Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Akira Nakanishi on kirjoittanut kirjan ”Writing Systems of the World”, joka käsittelee maailman kirjoitusjärjestelmiä. Kirja sisältää tiedot myös siitä, mitä kieliä luetetaan oikealta vasemmalle ja/tai ylhäältä alas. Merkittävimmät kielet joita luetaan ja kirjoitetaan oikealta vasemmalle ovat seemiläiset kielet, kuten arabia ja hebrea, sekä kiina ja japani. Kumpaakin kieltä kirjoitettiin ja luettiin aikaisemmin ylhäältä alas niin, että rivejä luettiin oikealta vasemmalle. Tosin, nykyään kumpaakin kieltä kirjoitetaan usein myös väsemmalta oikealle horisontaalisesti, eli samoin kuin suomen kieltä.
Kirja löytyy myös Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista.
Yhtään viitettä englanniksi käännetyistä Margit Sandemon kirjoista ei löydy Norjan eikä Ruotsin kirjastojen yhteistietokannoista, ei myöskään maailman suurimmasta bibliografisesta tietokannasta OCLC Worldcatista. Tästä voinee melko varmasti päätellä, ettei kirjoja ole ilmestynyt englanniksi. Pohjoismaisten kielten lisäksi Sandemota on käännetty runsaasti puolaksi.
Laitteen englanninkielinen nimi on 'sunshine recorder' ja siitä löytyy jonkun verran tietoa Internetistä, esim. http://www.gemmary.com/instcat/14/ , http://www.russell-scientific.co.uk/meteorology/campbell_stokes_sunshin… , http://web4.si.edu/sil/scientific-instruments/SIsingle-record-search.cfm (täältä löytyvät engl. valmistusohjeet, kun klikkaat tekstin kuvaa ja sitten kunkin sivun kuvaa, niin että teksti suurenee), http://www.agrometeorology.org/operational/instruments.html# . Sivustoja löytyy paljon enemmänkin tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ ) esim. hakusanoilla 'sunshine recorder meteorology'. Lisätietoja voisi löytyä myös Ilmatieteen laitoksen kirjastosta http://www.fmi.fi/kirjasto/index.html .
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi...
Tietoa kansainvälisistä ISBN-tunnuksista löytyy Internet-sivulta Publishers' International ISBN Directory, http://www.isbn-international.org/en/directory.html . Luettelo kustantajien ISBN-tunnuksista löytyy painetusta International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section (numerojärjestyksessä). ISBN-numeroista löytyy viitteitä Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta hakusanalla ISBN.
Kustantamon puoleen kannattaa varmaankin kääntyä ja tiedustella asiaa. Voit ehkä myös yrittää kysyä neuvoa Suomen Kääntäjien liitosta, yhteystiedot ja muuta tietoa kääntämisestä löytyy Internetsivulta, osoitteesta http://www.sktl.net/ .
Ohessa muutama luonnonmukaista raskautta ja synnytystä käsittelevä kirja sekä video. Sijaintitiedot voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta osoittesta http://www.helmet.fi :
Pyörteitä vedessä : ajatuksia ja kokemuksia aktiivisesta synnyttämisestä (video),
Odent, Michel:Luonnonmukainen synnytys ,
Miettinen-Jaakkola, Aila: Nainen naiselle : luonnollinen syntymä,
Hirvonen, Hanna:Vesi kannattaa : vesi raskauden ja synnytyksen helpottajana,
Saisto, Terhi: Synnytä rentoutuneena (CD-levy), Korhonen, Malla: Raskaus ja jooga,
Moorhawk, Gilli: Yhdeksän tärkeää kuukautta : meditaatioita ja myönteisiä ajatuksia raskauden ja synnytyksen ajalle.
Suomen lääkärilehdessä 33/1991 Leena Valvanteen artikkeli "Huominen syntymä" käsittelee...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyllä taustatietoja susiongelmaan 1800-luvulla, mutta kyseisestä Liedon sudesta ei löydy tarkempaa tietoa.
Erkki Pulliaisen teos "Suurpetomme" (1999) antaa mielenkiintoista tietoa 1800-luvun susimetsästyksestä ja valtiovallan toimista tehostaa pyyntiä 1880-luvulla. Teoksessa "Liedon historia" osa 2 (s. 224) kerrotaan että Lieto, Pöytyä ja Marttila järjestivät yhteisen pedonajon 1880. Korotettuja tapporahoja maksettiin vielä vuosikymmenen alussa ja vuosikymmenen lopulla petokanta olikin jo harventunut huomattavasti. Kannattaa katsoa myös Jouko Teperin teos Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla (1977), joka on tällä hetkellä kirjastomme varastossa eri puolella Turkua, joten emme...
WSOY:n teoksen Uusi suomi-englanti suursanakirja (Hurme, Raija)mukaan mylly-peli on englanniksi nine-men´s morris tai pelkkä morris; pelata myllyä on play morris.
PIN-koodi eli tunnusluku ei ole kirjastokortissa valmiina vaan se annetaan erikseen.
Tunnusluvun saadaksesi sinun täytyy käydä kirjastossa. Ota mukaan kirjastokorttisi lisäksi virallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, henkilötodistus, passi tai kuvallinen Kela-kortti)
Runoja Lapista löytyy ihan mukavasti. Tässä vain muutamia nimiä ja teoksia. Mm. Arvolalta löytyy lukuisia muitakin teoksia kuin tässä mainitut
1. Arvola, Oiva
Lapin Saagoja
2. Haakana, Veikko
Lauluja Lapista - Runoja Ruijasta
3. Mikko Kilpi : Lapinmaa
4. LAPIN runot (kokoelma)
5. MORON siruja : lappilaisia runoja
6. SIINTÄVÄT kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista
7. SUIKKARI, Raimo : Runokuvia Suomen Lapista
8. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Kevään yöt niin valoisat
9. VALKEAPÄÄ, Nils-Aslak : Aurinko, isäni
10. ARVOLA, OIVA Kampsuherrain saagat
11. ARVOLA, OIVA : Linnustajan maa
12. ARVOLA, Oiva : Neljän tuulen saagat
Lisäksi yksittäisiä runoja, lauluja jne löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta :
Uuno Kailas : Lapin-...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
Juhani Niemi pohtii esseessään "Kirjallisuutemme Nobel-palkinnon taustaa - Palkittiinko vuonna 1939 Sillanpää vai Suomi?". Essee on Juhani Niemen vuonna 1988 ilmestyneestä esseekokoemasta "Lammas ja vuohipukki" sivuilla 94-101. Nähdäkseni Niemi tulee siihen johtopäätökseen, että Sillanpäälle palkinto myönnettiin sekä kirjallisista ansioista että ulkokirjallisista syistä. Suosittelen tutustumista Niemen esseeseen. Siinä viitataan myös muihin lähteisiin,joita Niemi on käyttänyt, mm. Kjell Espmarkin teos " Det litterära Nobelpriset",
Pekka Tarkan " Otavan historia", Anna von Hertzenin teos vuodelta 1955 nimeltään "F. E. Sillanpään Nobelin-palkinnon saanti ja Ruotsin-matka vv. 1939-40" sekä tutkijoista Panu Rajala. Rajala on laaja-alaisin...
Pyöveli Albert Pierrepointin (huom. kirjoitusasu) teosta Executioner: Pierrepoint ei ole suomennettu, mutta kirjaa on englanniksi saatavana useampana painoksena. Suomen kirjastoista kirjaa ei löydy, joten voit joko itse hankkia sen tai tulla tekemään hankintaehdotuksen Turun kaupunginkirjastoon.
Laintasoista säännöstä kirjaston mitoituksesta ei ole. Kirjallisuutta löytyy mm. teokset:
Kirjaston mitoitus / Lars Hagman
Kirjastopalvelu, [Hki] 1988 ; 320 s.
ISBN: 951-692-171-X
sekä
Kirjastotilojen suunnittelu : opas kirjastorakennusten ja -huoneistojen suunnittelijoille / toimituskunta Eeva-Maija Tammekann ... [et al.]
Kirjastopalvelu, Hki, 1986 ; 265 s.
ISBN: 951-692-158-2
Luonnollisesti kirjastorakennuksia koskevat yleiset rakennuksia koskevat säännökset (esim. lujuus ja paloturvallisuus yms.)
Opetusmisteriöstä voi löytyä joitakin suosituksia.
Juice Leskisen kappale löytyy esittäjänsä alunperin v. 1980 ilmestyneeltä albumilta "Kuusessa ollaan", julkaistu myös cd-formaatissa ja löytyy pk-seudun kirjastoista, joiden osalta tilanne tarkistettavissa kätevästi HelMet-aineistohaun avulla osoitteessa www.helmet.fi (teoksen nimi - "kuusessa ollaan"); samaisilta sivuilta voi etsiä myös yksittäisiä musiikkikappaleita esim. kirjoittamalla sanahakukenttään seuraavasti: "sika and leskinen" - hakua voi tarpeen mukaan rajata vaikkapa aineistotyypin mukaan (kirja/cd jne.). Tällöin näkyviin tulevat myös ne kokoelmajulkaisut, joista kyseinen kappale löytyy. Sen sijaan "mummola" -aiheisen laulun jäljille ei antamillanne tiedoilla päästy.
