Jaakko Haavion ruonokokoelmassa Runot on runokertomus Joonasta valaan vatsassa. Teoksen tiedot:
Haavio, Jaakko
Runot / Jaakko Haavio. - Porvoo : WSOY, 1954. - 278 s. ; 8: - Sisältö: Taivaan ovella, Huomenkellot, Ikikevät, Profeetta Joona, Syystaivas.
Suonenjoen kirjastossa kirja on aikuisten osaston varastossa, mistä sen saa lainaksi. Myös Kuopion kaupunginkirjastosta on kirja saatavissa.
Tässä muutama viite materiaaliin aiheesta:
Lehikoinen, Leena-Liisa - Kurula, Mervi,
Teos Kansallispukuja Suomesta. Helsingissä : Ajatus : Gummerus, 2004 Uud. p.]
Tekijä Kaukonen, Toini-Inkeri, Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1985
Helmi Wuorelma Oy Internet-sivuilla on paljon tietoa ja kuvia kansallispuvuista, http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm .
Lähikirjastonne Kärsämäen kirjasto kuuluu Kirjastokimppa Kiriin (http://www.kirikimppa.fi ). Osoitteessa http://webbopac.kirikimppa.fi/fi/ voi tehdä asiasanahaun kirjoittamalla asiasanaksi kansallispuvut. Jos tarjolla olevat teokset eivät vastaa tarpeita niin oman lähikirjaston kautta kannattaa tiedustella mahdollisuutta tilata...
Suomen kirjastohistorian katsotaan alkavan Turun akatemian perustamisesta 1640. Turun akatemiassa toimi alusta lähtien oma kirjasto. Turun palosta säilyneet niteet Turun akatemian kirjaston kokoelmista siirtyivät Helsinkiin perustetun yliopiston kirjaston kokoelmiksi. Kirjakokoelmia oli toki ollut jo aiemminkin kouluissa ja luostareissa. Suomen kirjastojen historian alkuvaiheesta löytyy tietoa teoksesta Suomen kirjallisuus VII (Suomen kirjastohistoria, s. 147-) sekä Helsingin yliopiston kirjaston historiasta Bibliotheca academica : Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto / [Dorrit Gustafsson, Esko Häkli, Eija Vuori] ; [toimitus: Rainer Knapas]
[Helsinki] : Helsingin yliopiston kirjasto, 2001 .
Vanhat sanomalehdet löytyvät mikrofilmattuina Helsingin yliopiston kirjastosta. Aineistoa voi kopioida itse tai siitä voi tilata jäljennökset. Asiasta kerrotaan tarkemmin Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilla:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/sanomal.htm
Kopioiden tilauksesta ja toimituksesta löytyy tietoa täältä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/jaljennetoimitus.htm
Laura Kolben teoksesta "Kulosaari : unelma paremmasta tulevaisuudesta" vuodelta 1988 (s. 162) löytyi tieto, jonka mukaan arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemat Ribbinghofin rivitalot olivat Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus. Ne valmistuivat v. 1916-17. Kirjassa on myös piirroskuva alueen suunnitelmasta sekä runsaasti taustatietoja asiasta. Olli Lehtovuoren kirjassa "Suomalaisen asuntoarkkitehtuurin tarina" vuodelta 1999 kerrotaan ensimmäisistä rivitaloalueista ja ensimmäisistä elementtirakenteisista rivitaloista 1950-luvulla.
Aale Tynni on kirjoittanut runon nimeltä Herra Seguinin vuohi. Se löytyy esimerkiksi teoksesta Runon vuosikymmenet: valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947.
Helsingin kaupunginkirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa on etsitty tietoja Tuomas Pohjanpalon muistelmista tuloksetta.
Eino I. Parmasen "Taistelujen kirja, Kuvauksia itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina, IV osa Suurlakko ja sitä lähinnä seurannut aika" on saatavilla Eduskunnan kirjastossa. (Neuvonta- ja lainauspalvelun puh. 432 3423).
Laila Hietamiehen Kallis kotimaa -romaanin lyhyen kuvauksen voi lukea esimerkiksi Suomalaisen kirjakaupaun verkkosivuilta osoittesta http://www.suomalainen.com/sk ja kirjoittamalla hakuruutuun Laila Hietamies. Tällöin saa näkyviin hänen teosluettelonsa, josta myös kyseinen kirja löytyy.
Yleisesti kirjailijoita - ja teoksia voi hakea monista internet-lähteistä. Linkkikirjastoon ja Makupaloihin, jotka ovat yleishakemistoja, on koottu myös kirjallisuusaiheisia sivustoja. Linkit näihin hakemistoihin löytyvät muun muassa Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta http://www.lib.hel.fi kohdasta Tiedonhaku. Samalta sivulta kohdasta Kirjaston erikoissivustot löytyy myös linkki Helsingin kaupunginkirjaston laatimaan Sanojen aikaan, joka esittelee...
Kira Poutasesta löytyy tietoja mm. seuraavissa teoksissa:
PALKITUT kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002
BTJ Kirjastopalvelu, 2003
FINNISH children's and youth books VIII
Suomen nuortenkirjaneuvosto, 2002
TULKINTOJA tytöistä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2002 on artikkeli, jonka on kirjoittanut Sari Näre. Artikkelin nimi on Intimisoituvan kulttuurin muistijälkiä tytöissä
Kirjasammossa on tietoa kirjailijasta ja hänen töistään, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961058158
Inarilainen kollega ehdotti, että kyseessä voisi olla runo nimeltään Lasisilmät, löytyy ainakin Pieni
aarreaitta III (Runoaitta) s. 85.
Pohjanmaalla kaukaisella
asui vanha eukkonen... Toinen ehdotus olisi Minna Kron Silmälasit, joka löytyy Kotipiirin kirjasta (Otava 1910).
Seuraavista teoksista löytynee aiheeseen liittyvää tietoa. Tarkista myös näiden teosten (uusimpien) lähdeluettelot, niistä saa yleensä hyvin tietoa materiaalista, joka on keskeistä. Saatavuus sinun täytyy tarkistaa läheisestä kirjastostasi. Kirjastojen aineistotietokannoista on myös hyvä etsiä lisää kirjallisuusviitteitä, Internetin hakukoneilla niitä ei vielä löydy yhtä hyvin.
-Innes, Hammond, The Conquistoadors, London 1969.
-Prescott, William H., History of the conquest of Mexico and history of the conquest of Peru. New York, Modern Libary, [1950].
-Coe, Michael D., Mexico. London, Thames and Hudson, [n.1960]. (Ancient peoples and places ; 29).
-Bosworth, A. B., Alexander and the East : the tragedy of triumph. Oxford, Clarendon, 1996.
-...
Etsimänne runo löytyy Unto Kupiaisen kokoelmasta Mustan linnun puu(WSOY 1942) ja runo on nimeltään Kummituslaivat.
Teos löytyy lainattavaksi Tampereen kaupunginkirjastosta pääkirjastosta. Pikiverkkokirjastostamme voitte tarkistaa teoksen saatavuuden osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Kevin Coynen laulu "Light up your little light" on hänen albumiltaan Blame it on the Night (Virgin, 1974, V2012).
Cd-versiota levystä ei ole tehty, eikä laulu ole päätynyt Coynen kokoelma-cd-levyillekään. Blame it on the Night -LP (siis vinyylilevy) löytyy maakuntakirjastohaun mukaan Turun kaupunginkirjastosta, Espoon kaupunginkirjastosta ja Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Kauko Röyhkä teki 1981 laulusta suomenkielinen version nimellä "Kanerva". Sen sijaan ulkomaisia cover-versioita ei ole ainakaan All Music -tietokannan mukaan tehty.
Kaukolainapyynnön Oulun kaupunginkirjastoon voi jättää puhelimitse, sähköpostitse tai lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html . Kaukopalvelun toimitusmaksu on 0,50 euroa.
Oscar Wildella ei ole tämän nimistä suomennosta, mutta emme tiedä sisältyykö kysytty sanonta johonkin hänen teokseensa. Viitteitä siihen, että tämä lausahdus olisi Wilden kynästä löytyy mm. osoitteesta http://www.self-injury.net/doyousi/quotes/ . Siellä se on englanninkielisenä seuraavassa muodossa:
"A true friend stabs you in the front". Kun sitaattia etsii hakukoneella mainitsemassasi suomenkielisessä muodossa, saa erilaisen tuloksen, osoitteessa
Satu on todellisen elämän rajat ylittävä mielikuvitukseen vetoava kertomus. Sadun henkilöt, paikat ja tapahtuma-aika ovat yleensä epämääräisiä. Niitä ei siis kerrota totena. Sadut kuuluvat pääasiassa lastenkirjallisuuteen. Vanhimmat kansansadut ovat yli 40000 vuotta vanhoja. Muita satutyyppejä ovat mm. ihmesadut (sisältävät yliluonnollisia aineksia), legendasadut ja novellisadut. Kansansadun perinteen pohjalta syntynyt taidesatu (tarkoitettu alun perin aikuisille) välitti elämänkatsomuksellisia, eettisiä tai moraalisia näkemyksiä. (Lähteet: Mattila, Pekka: Kirjallisuuden tutkimuksen avainsanoja, Kirjayhtymä 1984; Facta 2001, WSOY)
Fantasia-sana viittaa mielikuvitukselliseen, ihmeelliseen, johonkin, joka ylittää arkitodellisuuden....
Lyhyt ja selkeä katsaus antiikin teatteriin löytyy mm kirjoista: Antiikin kulttuurihistoria (WSOY, 1981) s. 152-158. Harris, Nathaniel: Antiikin Kreikka (Gummerus, 2001) s. 166-171 ja Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa (WSOY 3. p. 1995) s. 194-198. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Feministisiä satuja ja kuvakirjoja
Pienille
Babette Cole: Prinsessa hoksnokka
Roald Dahl & Quentin Blake: Tautisia tarinoita
Kristiina Louhi: Aino pikkuinen tyttö
Mikko Perkoila & Leena Lumme: Lohikäärme ja seitsemän prinsessaa
Tony Ross: Tahdon olla...
Martin Waddell & Patrick Benson: Hurjapäinen prinsessa
Vähän vanhemmille
Raija Oranen: Isokiero ja Tummanruskea
Hannu Mäkelä ja Kristiina Louhi: Pikku pikku noita
Tove Jansson: Vaarallinen matka
Lena Karlin & Inger Edelfeldt: Häät Marsipaanimaassa
Maikki Harjanne: Alma ja yllätysjuhlat
Tuula Korolainen & Jukka Lemmetty: Kuningatar Iida
Rauni Mali & Martti Ruokonen: Noitalikka
Kaarina Helakisa: Kuninkaantyttären siivet
Roald Dahl: Matilda
Reppuri on "reppu selässä vaeltaja", mutta ennen sillä tarkoitettiin itäkarjalaista kulkukauppiasta, kiertelevää kaupustelijaa, laukkuryssää. Reppurin laulu on Oskar Merikannon säveltämästä ja Larin-Kyöstin sanoittamasta laulunäytelmästä "Juhannustulilla", jonka kantaesitys oli vuonna 1900. Sanat löytyvät mm. nuoteista: Suuri toivelaulukirja 2, Merikanto, Oskar: Juhannustulilla, Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Otavan Uusi sivistysanakirja vuodelta 1994 määrittelee sanan pedantti näin: pedantti (ransk. pédant < lat. paedago'gans = opettava), turhantarkka, pikkumainen ihminen.
