Halusit tietää lahtelaisen Ronny & The Loaferis -yhtyeen jäsenten nimet. Lahden Rytmin Ystävillä on netissä sivut Lahden alueella toimineista tai toimivista bändeistä. Sieltä löytyy valitettavasti vain yhtyeen nimi. Tarkempia tietoja kokoonpanosta ei löydy myöskään YLE:n Fono-tietokannasta, Suomen Äänitearkistosta, Viola-tietokannasta eikä niistä cd-kokoelmista, joilta löytyy kyseisen yhtyeen kappaleet.
Suomeksi on toistaiseksi ilmestynyt vain Paul Gravettin kirja Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa (2005 sekä kappale Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 1 -kirjassa. Lehdet olit jo löytänytkin, lisäksi tulee mieleen Anime-lehti. - Jos muunkielinen kirjallisuus kiinnostaa, voit katsoa vaikka Frank-monihausta http://frank.kirjastot.fi/ asiasanalla manga tai aneime ja materiaalityyppi kirjat, mitä yleisissä kirjastoissa on saatavana.
Sinikka-nimen kantasana on väriä kuvaava 'sini', josta Eino Leino muodosti hienon etunimen Lallin viehättävälle tyttärelle Lalli-näytelmässä (1907). Säveltäjä Toivo Kuula keksi juuri tästä näytelmästä nimen tyttärelleen pianotaiteilija Sinikka Kuula-Marttiselle vuonna 1917. Samantyyppisiä nimiä on ollut almanakkaan ehdolla muitakin, kuten Yrjö Karilaalla Siniä vuonna 1919.
Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikan samojen alkukirjainten vuoksi Sinaida-nimeen.
Lähteet
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Sanakirja antaa pepita-sanalla myös toisenkin merkityksen. Pepita tarkoittaa myös kultakimpaletta kultahippua ja tämä vaikuttakin aika todennäköiseltä merkitykseltä.
Pepita on lempinimi nimestä Joseph! Ohessa linkki
http://www.behindthename.com/nmc/spa3.php
Joseph tai suomalaisittain Joosef tulee hebrean kielestä ja merkitsee "jumala antaa lisää (lapsia)". Vanhassa testamentissa Joosef oli patriarkka Jaakobin Egyptiin myyty 11. poika, josta tuli faaraon neuvonantaja ja unien selittäjä. Espanjassa Joseph-nimestä on muodostunut mm. José, Pepe, Pepito ja sen feminiininen muota Pepita.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Valitettavasti ei ole olemassa runosuomennosten tietokantaa, josta helposti löytyisivät kaikki eri runoilijoiden käännökset. John Donne on tunnettu runoilija, mutta hänenkin runotuotannostaan on suomennettu vain muutama runo. Internetistä löytyi yksityishenkilön sivuilta hänen oma käännöksensä runosta, http://www.luminarium.org/sevenlit/donne/goandcatchfinnish.php .
Donnen tuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat runot:
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta -runon on suomentanut myös Aila Meriluoto ja se löytyy teoksesta Runon suku (Otava 1991).
Uusin suomennos...
Vanamo vanamokasvin (lat. Linnea Borealis) suomalainen nimi. Suomalaisesta almanakasta löytyy myös nimen latinalainen muoto, eli Linnea.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Nykysuomen sanakirja (1988) määrittelee kireän tarkoittamaan tiukkaa, pingottunutta, ahdasta tai lujaa. Sana takakireä liitetään teoksessa ainoastaan musiikkiin eli tarkoittamaan ääntä, joka syntyy nielun lihaksiston kireydestä. Suomen kielen perussanakirja (1994) sanoo takakireän olevan arkikieltä ja tarkoittaa kireää, jäykkää tai hapanta ihmistä. Suomen kielen uusimmassa kirjassa Oikeeta suomee – suomen puhekielen sanakirja (2006) takakireällä on merkitykset kireä, pahantuulinen ja ärtyisä (ihminen). Alkujaan erityisalan sana on siis otettu puhekieleen ennen 1990-luvun puoliväliä.
Rahan arvo riippuu kunnosta. Suomen rahat arviohintoineen 2005 -teos antaa 2 mk:n kolikolle vuodelta 1866 eri kuntoluokissa arvoksi 8-900 e, kuntoluokituksen perusteet on kirjassa esitelty. Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema, joten hinnat ovat objektiivisia arvioita, eivät välttämättä todellisia osto- ja myyntihintoja. Ks. myös esim. http://www.numismaatikko.fi
Haikka tarkoittaa lapin kielessä niemeä http://www2.pirkkala.fi/historia/sanasto.htm#paikat joten tämä merkitys tuntuu sopivan myös mainitsemaanne paikannimeen hyvin.
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Kummallakaan nimellä ei almanakassa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Innaa on käytetty mm. Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona tai se on annettu lapselle nimeksi siksi, että se on lapsen äidin Anni-nimi lopusta alkuun luettuna. Tiko-nimeä ei läydy etunimikirjoista.
Lyhyesti aiheesta on Kaarina Kaurinkosken Pietari-kirjoissa, mm.Pietarin kaupunki (1989). Boris Ometevin St. Petersburg -teoksessa (1990)on aiheesta jonkin verran, ja valokuviakin. Lisäksi Helka-tietokannasta löytyvät seuraavat teokset:
Elisabeth Lucienne Löfving, Finländska elever i Smolna-intitutet i Petersburg under Finlands förening med Ryssland, opinnäyte (1982). - Helsingin yliopiston kirjasto, Topelia.
Lilli Baeckman, En finskas anteckningar om sin vistelse i det Kejserliga Smolna Institutet, en undervisningsanstalt i Petersburg för adliga fröknar (1946). - Museoviraston kirjasto.
Lilli Baeckman, Smolna, konekirjoitus (ei ilmestymisvuotta). - Museoviraston kirjasto.
Yleensä metrot tehdään rautateiden kanssa samalle raideleveydelle. Myös Suomessa on päädytty samaan ratkaisuun. Suomessa rautateiden ja Helsingin metron raideleveys on 1524 mm. Se ei kuitenkaan merkitse, että metro ja rautatiet olisivat yhteensopivia. Rautatiekalusto ei sovi metroradalle kaluston poikkileikkausten erojen vuoksi.
Lisätietoja metrosta ja kiskoliikenteestä löytyy esimerkiksi seuraavilta internetsivuilta:
http://www.kaupunkiliikenne.net/mikametro.htm
http://www.saunalahti.fi/rautatie/faq/
Internetistä löytämieni tietojen mukaan laulun on ranskaksi levyttänyt ainakin Mike Shannon (levyllä Mike Shannon Anthologie) ja Laurent Voulzy (levyllä La septieme vague). Kappaleen nimi ranskaksi on Derniers baisers ja sen sanat löytyvät osoitteesta
http://www.paroles.net/chansons/13757.htm
Niila –nimi on ortodoksinen nimi. Nimi löytyy ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterista, joka sisältyy Yliopiston nimipäiväalmanakkaan 2006 (Helsingin yliopisto, 2005).
Nimipäiväkalenterissa nimi esiintyy kaksi kertaa: 19.5. ja 13.9. Ortodoksisen käytännön mukaan nimipäivää vietetään kuitenkin ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu. Nämä ortodoksisen kirkon pyhät löytyvät julkaisuista Kirkkovuoden pyhät, osat 1 ja 2. Lisää nimenannosta ortodoksisen kirkon mukaan voi lukea kirjoista Valitse nimi lapselle! (Perhemediat, 3.p. 2006) ja yllämainitusta Yliopiston nimipäiväalmanakasta.
Matkaopas The Rough guide to Tokyo (ISBN 1-84353-277-8) kertoo Tokion osoitejärjestelmästä (sivu 20). Tyypillinen tokiolainen osoite koostuu seitsemästä osasta:
1. suurin hallinnollinen alue,
2. seitsennumeroinen postinumero,
3-5. pienempiä hallinnollisia ja alueellisia yksiköitä,
6. kortteli,
7. yksittäinen rakennus.
Wikipediassa on englanninkielinen artikkeli Japanin osoitejärjestelmästä: http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_addressing_system.
Internetissä on sivu "The Black Art of Finding a Japanese Address" (http://www.planettokyo.com/index.cfm/fuseaction/detail/navid/16/cid/9), joka kiinnostanee kysyjää. Googlella saa runsaasti osumia hakulauseella "street names in tokyo".
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä toukokuu 2005 (...
Suomen 'peloton' voidaan latinaksi ilmaista monellakin eri sanalla, joita ovat esim. impavidus, intrepidus, interritus tai metu vacuus (kts. Pitkäranta, R. Suomi-latina-suomi-sanakirja, WSOY, 2001). Sanat ovat tässä yksikön maskuliinimuodossa, muoto tietenkin vaihtelee suvun, luvun ja sijamuodon mukaan eli riippuu yhteydestä, jossa sanaa käytetään.
Kyseinen juhlaraha on todennäköisesti Itsenäinen Suomi 50 vuotta -kolikko. Kuva rahasta löytyy ainakin nettisivulta: http://www.palmu.st/rahat/kuvia/juhlarahat/1967-itsenainen_suomi_50v-ba…
Teoksen Suomen rahat arviohintoineen 2005 mukaan rahan arvo liikkuu kolmen ja viiden euron välillä riippuen rahan kunnosta.
Aikuisten romaanit vanhimmasta uusimpaan:
-95 Onnen tyttäret
-96 Askelten taito
-97 Kotimme Kevätniemi
Nämä kolme ovat samaa sarjaa.
-99 Rakkaus kuin lupiininkukka (meillä romantiikkaosastossa)
-01 Sun ystäväsi armaasi
-03 Kesävieräät
-03 Syntymäpäivä
Nämä kaksi ovat samaa sarjaa
-04 Paju pieni
-05 Syyslaulu
-06 Posliinihäät
Lisäksi neljä nuortenkirjaa:
-86 Kuin aaveet yöllä
-88 Rakas sisareni vilja
-90 Tommo ja Karvisen kaksoset
-91 Häät helsingissä
Nämä kaikki löytyvät Kangasalan kirjastosta, joskin ovat
suosittuja ja lainassa varsinkin pääkirjastossa. Sivukir-
jastoista ja kirjastoautosta saatavuus parempi. Kunnan
sisäinen toimitus osastosta toiseen maksutonta.
Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969).
