Seuraava teksti löytyi internetistä Google-haulla: ”Täten julistetaan kaikille eläimille; metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille, joulurauha." "Ja älköön kukaan olko tai tulko raskauttavien asianhaarain vallitessa eläinten joulurauhan rikkojaksi. Jumalan rauhaa teille kaikille." Kyseinen teksti löytyy osoitteesta http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=621041, sanomalehti Kalevassa julkaistusta jutusta. Jutussa kerrotaan, että useissa kaupungeissa eläinväki järjestää ennen joulua joulurauhan julistuksen sekä metsän- että lemmikkieläimille. Yhteydestä ei käy ilmi onko kyseinen teksti joulurauhan julistus eläimille kokonaisuudessaan vai vain osa siitä. Enempää aiheesta...
Tuulikki on peräisin Kalevalasta. Kansanrunoissa se esiintyy Tapion tyttärien nimenä, Tellervon kanssa vaihdellen tai rinnan. Elias Lönnrot käytti Tuulikkia jo 1840-luvulla. Ristimänimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja on ollut 1930-1960 luvulla yleisimpiä naisen nimiämme.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Raamatussa mainitaan asiasta ainakin kahdessa kohdassa. Jeesuksen Vuorisaarnassa (luvut 5-7) kohdassa Matt 7:12: "Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" ja Luukkaan evankeliumissa (Luuk 6:31) on: "Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille".
Murteissa sanalla 'kari' on monia merkityksiä, kuten 'pieni saari', 'kivikkoinen koski', 'kivikko- tai hiekkamatalikko', 'sora tai hiekka maassa' jne. Kaikkia näitä merkityksiä mahtuu paikannimiin, joista sukunimi Kari ja monet samantapaiset (Karikoski, Karila ym.) ovat kehittyneet. Osa Kari-sukunimistä voi johtua myös ortodoksisesta ristimänimestä Kari, joka on puolestaan johdos Makarioksesta.
Sukunimi Kari on ollut nimenmuuttajien suosiossa. Ensimmäisten suomalaismielisten sukunimensä vaihtajien joukossa oli ylioppilas Nikolai Christerson, joka otti sukunimekseen Karin vuonna 1876. Hänen esimerkkiään noudatti 1906 puolensataa nimenmuuttajaa Etelä-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 1992).
Kajaanin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta löytyy useita artikkeleita Veikko Huovisen Joe-setä kirjasta. Artikkeleita voi lukea kirjastossa ja niistä voi ottaa kopioita, lainaan niitä ei saa. Lehtileikkeitä voi kysyä neuvonnasta.
Laulu on nimeltään Kaunein ruusu ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Timo Vuori.
Laulun sanat löytyvät vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 10, sivulta 25.
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahat arviohintoineen 2005- oppaan mukaan vuoden 1995 raha Suomi Euroopan Unionin jäseneksi-Finlands inträde i den Europeiska Unionen (jossa ulkoreuna kultaa ja keskiosa hopeaa) on arvoltaan 2 500 euroa. Näitä rahoja lyötiin 2000 kappaletta. Oppaassa korostetaan, että siinä mainitut arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Täällä on englanninkielinen ohje (lintulaudat):
http://mdc.mo.gov/nathis/woodwork/ww1/
Sivulta avautuvassa pdf-dokumentissa (linkki sivun alareunassa) on yksityiskohtaiset ohjeet lintulaudan rakentamiseksi.
Suomenkielisiä lintulautohjeita:
http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
1) http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
2)
http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
Tällä sivulla http://www.linnunpontto.com/ näkee erilaisten lintupönttöjen strategiset mitat, joiden perusteella lintupönttö on helppo valmistaa.
Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolla on grönlanninkielinen Vanha testamentti, 2-osainen teos, jota saa lainata oman kirjaston kaukopalvelun kautta.
Lappi-osastolla on Grönlanti-kokoelma, johon teos kuuluu.
Lisää grönlanninkielistä kirjallisuutta voi etsiä
http://www.lapinkirjasto.fi
Monien kirjastojen mukaan suomenkielistä termiä ei ole, mutta ainakin näitä termejä on käytetty joissakin kirjastoissa: luokkasarja, kouluille lainattavat kirjasarjat, oheislukemistot. Ilmeisesti ei siis ole ainakaan yhtä, kaikkien käyttämää vastinetta.
Kirja on suomeksi Sisyfoksen myytti ja se löytyy kokoelmasta Albert Camus: Esseitä. Kirjaa on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Kyseinen romaani voi olla Arto Paasilinnan "Jäniksen vuosi". Veikko Huovisellakin on teoksessa "Mikäpä tässä" lyhyt tarina "Viinankätkijä", joka oli myös episodina TV-sarjassa "Lyhyet erikoiset".
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Paavo Rauskanen on kirjoittanut ainoastaan kysyjän mainitsemat kirjat.
Paavo Rauskasella on oma kotisivu internetissä.
http://www.mantta.fi/~paalra/
Siellä voi lukea nettidekkarin nimeltä "Rikos vai rangaistus". Vieritä kotisivua alas ja klikkaa nimeä.
Uskotun miehen pätevyydestä ja vastuusta on meiltä kysytty aiemminkin: Perunkirjoitusvelvollisten on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Heille ei ole laissa asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia. Perunkirjoitus kannattaa kuitenkin teettää ammattitaitoisilla henkilöillä: heidän tulisi osata arvioida varallisuutta objektiivisesti eikä ole hyvä, jos he ovat jäävejä, koska jälkeenpäin voidaan arvioida perukirjaa jääviyden perusteella epäluotettavaksi. Osaamattomasta toiminnasta saattaa aiheutua ongelmia omaisuutta myytäessä. Jos perukirja on laadittu ammattitaidottomasti, osakkaat voivat joutua maksamaan turhan suuria perintöveroja.
Tietoa aiheesta...
Pelkästään antamiesi tietojen pohjalta rahan arvoa ei voi määritellä. Vanhan rahan arvoon vaikuttaa lyöntivuoden lisäksi esimerkiksi rahan kunto.
Sinun kannattaa kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Internetistä löydät Suomen Numismaatikkoliiton sivut http://www.numismaatikko.fi ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut http://www.snynumis.fi.
Nurmijärven kirjastossa on Fred Reinfeldin kirja Catalogue of the world's most popular coins, josta saattaisi olla sinulle apua.
Vielä emme ole löytäneet vastausta kysymykseenne, mutta jatkamme etsimistä edelleen.
Kuusankosken kaupunginkirjaston ylläpitämä runotietokanta ei antanut tulosta etsiessäni runoa sen alkusanoilla tai niillä asiasanoilla, jotka päättelin runon alkupätkän perusteella.
Olen käynyt läpi jouluaiheisia runoteoksia, mm. 'Lapsuuden joulu 1 ja 2' sekä Tuula Simolan toimittaman teoksen 'Joulu ihanin'. Lisäksi olen selaillut varastossa olevia alakoulujen lukemistoja eri vuosilta.
Kyseessä voi olla jonkun vähemmän tunnetun kirjailijan runo, joka on esimerkiksi julkaistu jossain joululehdessä tms.
Kansalliskirjastostoomme (Unioninkadulla)on talletettu kaikki aineisto, mitä Suomessa on julkaistu. En osaa kuitenkaan sanoa, millaiset mahdollisuudet...
Nimestä Paajanen on 1500-luvun puolivälistä alkaen tietoja Savosta ja Karjalankannakselta. Savosta nimeä on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaalle. Nimen sisällöstä ei ole varmaa tietoa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.
Etelä-Suomen Sanomien lisäksi Päijät-Hämeen alueella on vuonna 1917 ilmestynyt Lahti-lehti. Melko lähellä ilmestyneitä lehtiä ovat myös Uusi Heinolan sanomat ja Hämeen sanomat. Nämä kaikki lehdet löytyvät Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjastosta mikrofilmeinä.
Lista Lahdessa eri aikoina ilmestyneistä sanomalehdistä löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Tietoa Lahden alueen sanomalehtihistoriasta löytyy Ulla Ekman-Salokankaan artikkelista "Lahti Päijät-Hämeen sanomalehtikeskuksena" teoksessa Lahden historia 2 (Lahden kaupunki 1992).
