Selasimme läpi Bradburyn novellikokoelman Huhtikuun noita ja novellikokoelmat Avainnovelleja 1900-luvulta (Bradburyn novelli Maailman viimeinen ilta) sekä Majatalo ja muita kauhutarinoita (Bradburyn novelli Kirkuva nainen). Näistä ei ao kertomusta löytynyt.
Kertomusta tiedusteltiin kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla. Listalla muisteltiin Roald Dahlin novellia kokoelmasta "Rakkaani, kyyhkyläiseni", mutta siinäkään ei näytä ao kertomusta olevan.
Muistaisiko joku tämän palvelun lukija ja esittäisi kommenttinsa?
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
Tähän kysymykseen ei valitettavasti ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Tieteellinen selitysmalli kiistää maasäteilyn ja niin muodoin myös sen vaikutusten olemassaolon, ja parapsykologit pitävät yhtä tiukasti kiinni omasta kannastaan, jonka mukaan maasäteily väistämättömine terveysvaikutuksineen on todellinen ilmiö.
Tieteellisen näkemyksen mukaista tietoa aiheesta löytyy esimerkiksi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja biofysiikan laitosten Maasäteilyraportista (http://www.skepsis.fi/jutut/maasateilyraportti.pdf) ja Skepsis ry:n julkaisemasta kirjasta Paholaisen asianajaja : opaskirja skeptikolle, joka toteaa ytimekkäästi: "Vesi ei yleensä juokse maan alla suonissa, eikä niin sanotusta maasäteilystä ole minkäänlaisia todisteita."...
Leskenlehti on sanana vanhempi. Se esiintyy ainakin jo Elias Lönnrotin Flora fennica -teoksessa, joka ilmestyi v. 1860.
Sanan taustaksi on esitetty kaksi selitystä. Leskenlehden lehti on vanhemmiten yläpinnaltaan kalju ja viileän tuntuinen, toisin kuin alapinta, joka nukkaisena tuntuu lämpimämmältä. Tähän liittyy symboliikka lesken vuoteen kylmästä puolesta, jossa puoliso ennen makasi.
Kenties uskottavamman selityksen mukaan nimitys johtuu siitä, että leskenlehti kukkii ennen kuin sen lehdet kasvavat. Sen isot 10-30 sentin levyiset lehdet kasvavat vasta kukkien lakastuttua. Niillä ei siis ole seuraa toisistaan.
Lähteet:
Aapala Kirsti: Pääskynhattu, päivänkämmen : kasvikertomuksia. Helsingissä : Otava, 2007.
Lönnrot Elias: Elias Lönnrotin...
Vakuutuskirjasto on nykyään nimeltään Finanssialan Keskusliiton tietopalvelu. Sen osoite on Bulevardi 28, 00120 Helsinki.
http://www.fkl.fi/asp/system/empty.asp?P=2307&VID=default&SID=794597969…
Tavallisin selitys verenpisaran kukkien tai nuppujen putoamiseen on liian vähäinen kastelu: sekä nuput että kukat voivat pudota, jos kasvi kuivuu pahasti. Yksi ainoa kuivuminen saattaa aiheuttaa sekä nuppujen että kukkien putoamisen.
Nuppujen lakastuminen tai putoaminen voi johtua myös etyleenistä:
"Etyleeni on kaasu, jolle monet ruukkukasvit ovat herkkiä. -- Kasvit erittävät itsekin etyleeniä erilaisia määriä, mutta jos kasvi joutuu alttiiksi rasituksille, esimerkiksi kuivuudelle, liialliselle kastelulle tai mekaanisille vaurioille, tuotto lisääntyy merkittävästi. Kuljetuksen, varastoinnin ja myynnin aikana sekä kotioloissa ruukkukasvit voivat joutua alttiiksi korkeille etyleenipitoisuuksille, esimerkiksi jos ne joutuvat läheisiin...
Malla on kutsumamuoto useista eri nimistä kuten Amaliasta, Magdaleenasta, Malviinasta ja Matildasta. Joku Lapin kävijä on voinut nimetä tyttärensä Mallaksi Kilpisjärvellä sijaitsevien Malla-tunturien mukaan. Tällöin nimi kuuluu samaan sarjaan kuin esim. Saana.
Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Hei!
Kirjastostamme ei löydy kuvakirjoja seksuaalikasvatuksesta. Cacciatore, Raisa: Huomenna pannaan pussauskoppiin ja Kinnunen, Saara: Tytöt, pojat ja seksi.Kuinka tuen lapsen seksuaalista kasvua. Nämä ovat seksuaalikasvatuksen kirjoja, jotka meidän kirjastostamme löytyvät. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista (sni@sci.fi) voisi tiedustella kuvakirjojen tilanteesta.
Calzone tarkoittaa pizzaa, jossa täytteet on leivottu pizzan sisään. Margheritaan kuuluu tomaatteja, mozzarellaa, oliviiöljyä ja tuoretta basilikaa. Napolin täytteenä on tuoreita kuorittuja tomaatteja, mozzarellaa, oliviiöljyä, kaprista ja anjovista. Frutti di mare ("meren hedelmät") pitää sisällään äyriäisiä ja simpukoita.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pizza
http://www.fornobravo.com/pizza/pizza_recipe.html
Lisäksi on olemassa Pizza napoletana eli napolilainen pizza, jonka valmistus ja koostumus on tarkkaan säädelty ja joka pyritään rekisteröimään EU:ssa aitona perinteisenä tuotteena. Sen tarkka kuvaus löytyy osoitteesta http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2008:040:001….
Nimenä Mea on sisar harvinaiselle miehennimelle Mio. Se kenties palautuu italian ja espanjan kielen sanaan 'mio', minun.
Mio voisi kuitenkin olla hyvin myös lyhentymä muista nimistä, sellaisista kuin Miro tai Milo. Näiden nimien merkityksiä voit jäljittää etunimioppaista, joista muutamia mainitsen tässä lähteinä. Mea taas saattaa olla pätkäisty jostain Me-alkuisesta nimestä.
Measta on muuten kysytty kirjastonhoitajalta aikaisemminkin. Katso vastausta arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2c678eec-f13…
Menalle on olemassa moniakin merkityksen vaihtoehtoja. Joissain tapauksissa se ehkä on Minan sisarnimi ja siten lyhennys Vilhelminasta. Saksan kielessä Mena on hellittelymuoto Mein-alkuisista nimistä, jolloin...
Hei!
Yksiselitteistä vastausta en kysymykseesi löytänyt. Parhaiten saat tietoa asunto-osakeyhtiölaista http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910809 3 luku
Kyseessä lienee animaatioelokuva Pariisin iloiset kissat, joka valmistui USA:ssa vuonna 1962. Alkuperäinen nimi on Gay Purr-ee. Elokuvan on ohjannut Abe Levitow ja päähenkilöiden ääninä kuullaan mm. Judy Garlandia, Robert Goulet'a ja Mel Blancia.
Lisätietoja ja juonikuvaus englanniksi löytyy mm. seuraavista osoitteista.
Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Purr-ee
Internet movie database: http://www.imdb.com/title/tt0057093/
Titanicin haaksirikosta kertovia kansanlauluja/arkkiveisuja syntyi runsaasti onnettomuuden jälkeen. Suomessakin tunnetaan parisenkymmentä sanoituksiltaan ja melodioiltaan erilaista luomusta.
Yksi tunnetuimmista lienee hengellinen laulu "Sua kohti, Herrani", joka tunnetaan myös nimellä "Titanic-hymni". Tätä kappaletta sanottiin Titanicin orkesterin soittaneen laivan painuessa syvyyksiin.
Muita mahdollisia kappaleita voisivat olla:
"Titanicin haaksirikko"
"Titanic kun lähti"
tai "Titanicin laulu"
Tarkempaa tietoa suomenkielisistä Titanicista kertovista lauluista on Anneli Asplund koonnut teokseensa "Balladeja ja arkkiveisuja - suomalaisia kertomalauluja". Teosta on saatavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Juuri kyseisen kappaleen...
Kysymäsi kirjat ovat todellakin loppuunmyytyjä eikä ainakaan toistaiseksi ole tiedossa, että niistä oltaisiin ottamassa uusintapainoksia. Kirjoja kannattaa siis kysellä antikvariaateista, joko paikan päällä tai internetissä esim. Antikka.netissä, http://www.antikka.net/.
"Oi kallis kotimaa" -laulusta on laulukirjoissa tietona, että se on vanha sotilaslaulu tai kansanlaulu/-sävelmä ilman säveltäjän ja sanoittajan nimeä.
Tämä laulu kulkee kahdella eri nimellä, "Oi kallis kotimaa" ja "Suomen kaartin paluulaulu", säkeistöjen järjestys vain on eri.
Suuri toivelaulukirja 3 sisältää "Suomen kaartin paluulaulun", jonka yhteydessä on seuraava laulun alkuperään liittyvä teksti:
"Turkin sodasta palaava Suomen Kaarti otettiin vastaan mm. laulutervehdyksin Ylioppilastalon portailla, joiden ohi kaarti marssi 5.5.1878. Samana vuonna G.W. Gustafsson sepitti runon "Muisto marssi Suomen Kaartin kotia tulosta Turkin Sotatantereelta" sekä kustansi sen ja painatti Hämäläisen kirjapainossa Hämeenlinnassa. Ohjeen mukaan runo oli...
Fushigi yuugi -kirjat kuuluvat shojo-mangaan, erityisesti nuorille ja tytöille suunnattuun mangagenreen. Samaa genreä on ainakin seuraavilla tekijöillä: Moyoco Anno ja Arina Tanemura.
Japaniin liittyviä romaaneja toivomastasi aiheesta on esim. James Clavell, Shogun (historiallinen, jännitys- ja rakkausromaani) sekä Lian Hearn, Otorin klaanin tarina (3-osainen sarja, fantasia-, seikkailu- ja rakkaustarina).
Jos haluat etsiä lisää kirjoja toivomastasi aiheesta, hae kirjaston aineistohausta: historialliset romaanit ja japani (jos haluat sen liittyvän nimenomaan japaniin), fantasiakirjallisuus ja japani, seikkailukirjallisuus ja japani, rakkausromaanit ja japani.
Tunturin tie -kirjaa löytyy useammastakin Suomen yleisestä kirjastosta sekä myös Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Voitte pyytää sitä kaukolainaksi oman kirjastonne kautta. Antikvaari-verkkosivuilta näkyy myös, että kirjaa on saatavissa joistakin antikvariaateista, mikäli haluatte sen omaksenne (http://www.antikvaari.fi).
Tunturin tie -kirjan on kirjoittanut Viljo Saraja ja sen on julkaissut Suomen opettajain raittiusliitto vuonna 1958.
Ensimmäisen kerran hehkulamppu keksittiin jo vuonna 1801, mutta varsinaiset käyttökelpoiset versiot syntyivät 1879. Keksijästä oli kiistaa, sillä englantilainen Joseph Swan ja amerikkalainen Thomas Edison kehittelivät lamppujaan samoihin aikoihin. Kaupallinen sarjatuotanto alkoi 1880. Keksintö levisi nopeasti, sillä vuonna 1885 Yhdysvalloissa oli käytössä jo 250 000 hehkulamppua ja vuosisadan vaihteeseen tultaessa yksin Lontoossa noin 2,5 miljoonaa. Ensimmäinen sähköpurkauslamppu valmistettiin vuonna 1901 ja ensimmäinen neonputki 1901.
Suomessa ensimmäinen sähkövalo syttyi jo vuonna 1882 Tampereella, Finlaysonin tehtaan kutomosalissa. Suurimpien kaupunkien sähköistys eteni tämän jälkeen ja vuoteen 1920 mennessä lähes kaikissa kaupungeissa...
Näyttää siltä, että Bamse = Maailman vahvin nalle laulua ei olisi ainakaan äänitetty suomeksi (Ylen suomalaisen musiikin äänitearkisto).
www.helmet.fi löytää pääkaupunkiseudulta DVD-levyjä, joissa on myös suomenkielistä puhe valittavana. Voisihan olla mahdollista, että näistä löytyisi laulu suomeksi laulettuna?
Alisa on yksi Aliisa-nimen suomalaisista muodoista. Aliisa taas on suomalainen muuntuma alkuaan ranskalaisesta Alicesta, joka puolestaan tulee useasta eri nimestä (esim. muinaissaksan Adelheid, Aleksandra, Elisabet). - Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Aliisan kohdalla nimeen Kallis (kun nimestä Kallis otetaan pois K, jää jäljelle allis, joka muistuttaa äänneasultaan Aliisaa).
Almanakassa nimi on ollut 14.7. vuosina 1882-88 Alisa, 1890-1920 ja uudelleen vuodesta 1950 on Aliisa; Alisa palautettiin sen rinnalle 2005.
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
