Hilja Riipinen on poistettu salista kesken istunnon keväällä 1934. Hänen ja Vennamon lisäksi emme löytäneet lähdettä, joka olisi muista vastaavista tapahtumista kertonut. Vennamon salista poistaminen tapahtui 28.5.1974.
Veikko Vennamon elämäkertaa lukenut kommentoija lisäsi listaan Rainer Lemströmin, asiasta mainitaan myös Lemströmin muistokirjoituksessa, http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/2099/rainer-lemstr%C3%B6m
Lähteet:
Eduskunta. Usein kysytyt kysymykset. http://web.eduskunta.fi/ukk/Main.phx/showQuestion?id=108
Eteläpohjalaisia elämäkertoja 3. Laukkonen, I. ym. Vaasa 1994.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että ”laukku” olisi mahdollisesti samaa alkuperää kuin murteissa käytetyllä merkityksellä ’aukko, reikä’. Sen on arveltu olevan germaaninen laina, joka on nykysaksan joissakin murteissa muodossa ”Lauch” (’vuorensola’). Vastineita ovat myös ’sulkea, avata’ merkitsevät anglosaksin ”lūcan”, gootin ”galūkan”, muinaisyläsaksan ”lūhhan” ja muinaisnorjan ”lúka”. Kahden eri merkityksen välinen suhde on kuitenkin epävarma, joten täysin varmaa etymologiaa ”laukulle” ei ole löydetty.
Yleisradion Tallennemyynti on tosiaankin julkaissut hiljattain 10 CD:n äänitteen Raulo Haarlan vuonna 1966 Radioteatterille ohjaamasta kuunnelmasta ”Tuntematon sotilas”, joka pohjautuu Väinö Linnan samannimiseen romaaniin.
Äänitettä ei vielä ole lainattavissa HelMet-kirjastoissa eikä sitä myöskään ole kirjaston hankintalistalla. Äänitteellä on kyllä kirjastolevitysoikeudet, ja se mitä todennäköisimmin hankitaan kokoelmiin. Voit tietenkin varmuuden vuoksi tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle. Helpoimmin hankintaehdotuksen tekeminen tapahtuu kirjaston kotisivulta löytyvällä lomakkeella, jonka löydät alla olevasta linkistä.
http://yle.fi/tallennemyynti/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Näyttäisi siltä että Jan Karonilta on toistaiseksi suomennettu vain nuo jo lukemasi teokset. Tarkistin asian Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa on tiedot kaikista suomeksi ilmestyneistä teoksista.
https://finna.fi
Kyseessä on Joulu pulkassa -levyltä kappale Sian leuka, joka on Eero "Safka" Pekkosen sanoittama. Sanoitus vaikuttaa koosteelta, jossa on käytetty useita lauluja, runoja ja tarinoita pohjana. Löysimme viittauksia mm. seuraaviin: Marti Hela: Jouluihme, Elsa Koponen: Tuikkikaa oi joulun tähtöset, Heikki "Hector" Harma: Lumi teki enkelin eteiseen sekä Tonttujen jouluyö ja En etsi valtaa loistoa. Jos haluat löytää Sian leuka -kappaleen sanat, voit esim. tehdä haun Googlessa laulun alkusanoilla: "Olla tahtoisin se keuhkotaudin runtelema lapsonen".
Ihan vastaavanlaista kuin Turun Linnan Paja Helsingissä ei näyttäisi olevan. Erilaisilla opistoilla on kyllä tarjolla monenlaisia kädentaito-kursseja. Esimerkiksi
Helsingin aikuisopistolla (http://www.helsinginaikuisopisto.fi) ja Kalliolan kansalaisopistolla (https://kalliola.fi/) on erilaisia metallityökursseja, mm. kursseja, joilla tehdään metallilangasta koruja ja muita esineitä.
Helsingin kaupungin asukastalot,https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-…
Stoa, http://www.stoa.fi/
Kirjastojen pajat ja verstaat, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
Seurakuntien palveluista en löytänyt tällaisia tiloja, mutta sieltä voisi ehkä tiedustella, löysin sivuilta palautelomakkeen https...
Kirjassa Hanhiemon iloinen lipas (Kirsi Kunnaksen suomentamia englantilaisia lastenloruja) : Pieni tytön lillukka Oli kerran tyttö, pieni tytön lillukka. jolla oli otsalla pienen pieni kihara. Kun hän oli kiltti, hän oli ihan ihmeen kiltti. Kun hän oli paha, hän oli kamala!
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että ”Miranna” on luultavasti muunnelma nimestä ”Miranda”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää kertoa, että ”Miranda” pohjautuu latinan sanaan ”mirari” (’ihailla’). Nimi on esiintynyt William Shakespearen näytelmässä ”Myrsky”, ja nimi onkin esiintynyt Englannissa 1600-luvulta lähtien. ”Miranda” on ollut käytössä Suomessa 1900-luvulta alkaen ja ollut suosituin sen kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Muoto ”Miranna” on jäänyt harvinaisemmaksi, ja sen on saanut vain alle 90 ihmistä 1960-luvulta alkaen.
Antonio Vivaldista löytyy tosiaan suomeksi aika vähän kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Näissä kirjoissa ainakin on suomeksi jotakin Vivaldista:
Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä (Karisto, 1983)
Sävelten mestareita [1945] : Säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäiviin (Wsoy, 1945)
Englanninkielellä Antonio Vivaldista löytyy sitten jo vähän useampi ja laajempi elämäkertateos, kuten esimerkiksi:
Heller, Karl: Antonio Vivaldi : the red priest of Venice (1997)
Landon, H. C. Robbins: Vivaldi : voice of the Baroque (1995)
Talbot, Michael: Vivaldi (1993)
Teosten saatavuustiedot, sekä lisää englanninkielistä elämäkertakirjallisuutta löydät tästä linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=vivaldi+el%C3%A4m%C3%A4kerrat&…...
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä: Helmet-lukudiplomit (luokka-asteittain), http://kirjasto.one/lukudiplomi/ Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm, Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/kirjallisuusdiplomi, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/. Lasten ja nuorten kirjallisuutta kannattaa tutkia Sivupiiristä, joka löytyy Kirjasampo-palvelusta, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Kirjastoalalle voi kouluttautua useissa ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Perusteellinen tietopaketti alan koulutusmahdollisuuksista ja pätevyysvaatimuksista löytyy kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Olisiko kyseessä J. Karjalaisen "Paratiisin pojat" cd-levy? Tämähän
kuuluu Karjalaisen amerikansuomalaiseen "Lännen-Jukka-osastoon".
Ja laulujen aiheetkin kuuluvat ainakin osittain "naimalauluihin".
Uusia kuvaketiedostoja Windowsiin voi ladata internetistä. Latauspaikkoja löytää esimerkiksi kirjoittamalla Googleen "free desktop icons". Kuvaketiedostot ovat joko .ico tai .icl -päätteisiä tiedostoja. Ico-tiedostot sisältävät yksittäisen kuvakkeen ja icl-tiedostot kokonaisen ryhmän kuvakkeita. Windowsin kuvakkeiden käsittelyä varten on myös omia ohjelmia, kuten ilmainen IconTweaker.
Kymppi on ollut työnjohtoa ja työnjohtajaa kuvaava nimitys usein erilaisissa urakkaluontoisissa töissä.
Esimerkiksi uittotöissä Kymppi oli nimitys työnjohtajasta, joka itsekin osallistui töihin. Kymppi toimi työnjohtajan apulaisena ja hänellä oli komennossaan kymmenkunta tukkilaista. Kympin apulaisella taas oli komennuksessaan viisi miestä ja häntä kutsuttiin kätyriksi tai viitoseksi.
Kymppi sanaa tiedetään käytetyn myös rakennuksilla. Kympillä (myös nilkki) tarkoitettiin itseoppinutta työnjohtajaa.
Sanastoista löytyy tietoa näistä teoksista, Elias J. Purhosen kirjasta Hivakka eli selonteko uitosta ja sen terminologiasta, Opaksia Oy, 1998
Helamaa, Erkki, Vanhan rakentajan sanakirja, SKS, 2004.
Jatkosodan syttymisvaiheessa kesällä 1941 Kotijoukot perustivat kaikkiaan 24 koulutuskeskusta eri puolille Suomea, huolehtimaan rintamajoukkoihin lähetettävien täydennysjoukkojen koulutuksesta. Keskuksissa koulutettiin toisaalta vanhempia, aiemmin kouluttamatta jääneitä reserviläisiä, toisaalta taas varusmiesiän saavuttaneet nuoret miehet.
Jalkaväen Koulutuskeskus 16 aloitti toimintansa 18.6.1941 Tervolassa, jossa se toimi majuri V. Järvisen johdolla 15.1.1942 saakka. Tästä eteenpäin JvKoulK 16 toimi välillä 15.1.-25.10.1942 Kemissä, jona aikana keskuksella oli Järvisen lisäksi vielä kaksi muutakin johtajaa (maj J. Komonen, evl A. K. Pihlajamaa). Koska koulutettava miesmäärä pieneni jatkuvasti, voitiin epäedullisimmissa olosuhteissa...
Hei!
Nastolan kirjasto löysi asiasta tietävän asiantuntijan, arkkitehti Matti Oijalan joka vastasi kysymykseen seuraavasti:
Rauhaniemi (Iso-Kukkasen eteläpää), Nastola, kivijalat:
Rauhanimessä on sijainnut aiemmin kaksi huvilaa pappilan eli nykyisin seurakunnan maalla. 1800-luvun puolivälissä täällä sijaitsi pappilan Puukkola - niminen torppa. Pappila alkoi vuokrata sitä tai muunsi sen huvilaksi 1870-luvun lopussa ja samalla paikkaa alettiin kutsua uudella nimellä Rauhaniemi. Ensimmäinen huvila purettiin ja tilalle rakennettiin toinen, melko kuuluisa kaksikerroksinen pitsihuvila, apteekkari C.H. Hedbergin toimesta autonomian ajan lopulla. Tämä rakennus purettiin 1950-luvulla, jolloin paikka jäi asumattomaksi. Huvila oli koko ajan...
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja eräs kollega vastasi seuraavaa:
"Syvällisiä tarinoita, joissa on päähenkilöinä mm. lääkärejä ja pappeja, kirjoitti A. J. Cronin (Lääkärin tie, Taivasten valtakunnan avaimet). Ehkä Cronineissa on kuitenkin tumma pohjavire.
Vähän samantapaista, mutta hiukan vähemmän tummaa edustaa Elizabeth Goudge: Vihreän delfiinin maa, Vanha majatalo, Perheen sydän, Kellojen kaupunki, Syksy katedraalikaupungissa.
Lämmin ilmapiiri on Agnes Sligh Turnbullin teoksissa - mutta Yhdysvalloista. Parissa teoksessa esiintyy sama David Lyall-nimisen papin ja hänen vaimonsa Maryn perhe, jossa on kolme aikuistuvaa lasta pikkukaupungissa Ladykirkissä. Muissa teoksissa on eri henkilöitä....
Juuri tuota tiedustelemaasi Quicksilver -takkia ei näyttäisi olevan kovin helppo löytää nettikaupoista, mutta kokeilepa seuraavia nettikauppaosoitteita http://vaatekaupat.com/merkit/quicksilver ja esim. http://www.priceminister.com/s/veste+quiksilver+candide
