Kiltin ohje ja kaavat ovat ainakin vuoden 2000 Suuri käsityö -nimisessä lehdessä, numerossa 8, sivuilla 10-11. Tässä lehdessä on muitakin skotlantilaisklassikoita. Lehden nimi on vaihtunut useampaan kertaan: vuonna 2000 sen nimi oli Suuri käsityölehti.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista se löytyy Tikkurilan kirjastosta Vantaalta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh…
Yleisteoksiksi ruotsin opiskeluun ja kertailuun voisivat sopia esimerkiksi Lahti&Miettinen: Ruotsin keskeinen kielioppi (Otava, uusin painos 1998) ja Miettinen&Murto: Ruotsin keskeinen sanasto (WSOY, uusin painos 2002). Aikuisille suunnattuja oppikirjasarjoja on myös useampia, esimerkiksi Hakkarainen: Hålligång (Otava, uusin painos 2012) ja kielioppikirjana Fiilin: Fullträff (Finn Lectura, uudistettu painos 2011), jota itse aikoinani luin yliopiston ruotsin opinnoissa. Katsaus yliopistojen verkkosivuille osoitti, että ns. virkamiesruotsin opetuksessa käytetään nykyisin paljon verkkomateriaaleja. Lisäksi opetuksessa käytetään omia monisteita, mutta myös lukion kirjoja. Verkkomateriaaleja ruotsin kielen opiskeluun on koottu...
"Sulkamaisista tuntokarvoista" tulee ensimmäisenä mieleen surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus. Tämä suuressa osassa maata yleinen hyönteinen on 10-12 mm:n pituinen ja lajin koirailla on suuret höyhenmäiset tuntosarvet.
http://www.biolib.cz/IMG/GAL/21867.jpg
Tonttujen jouluyön tuntemattomaksi jääneen suomenkielisen tekstin laatijan sanavalintojen perusteita voi vain arvailla, mutta kun kyseessä on sentään joululaulu, rohkenisin ehdottaa, että ehdotetuista tulkinnoista viattomampi on parempi ja liemi pikemminkin paistin lientä kuin ilolientä. Lisäksi, vaikka laulun tontut tulevat hieman epäilyttävistä oloista sillan alta, jouluruokaa laulussa tarjoilee "kunnon väki", joten mistään juomingeista tuskin on kyse.
Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin.
Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta.
Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
Saat kirjastokortin kotipaikkasi kirjastosta. Ota kuvallinen henkilötodistus mukaan. Yleensä kortin voi saada myös muiden kuntien kirjastoon, kun menee sen henkilökohtaisesti hakemaan.
Kirjoja ei voi lainata ilman voimassaolevaa kirjastokorttia. Monissa kunnissa voi lainata myös, jos kortti on unohtunut kotiin, jos lainaajatiedot löytyvät kirjaston tietokannasta. Mukana on kuitenkin oltava henkilötodistus.
Kirjastoilla on säännöt, joista löytyvät mm. kirjastokorttiin liittyvät asiat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjastokorttiasiat löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä)
Sevander, Mayme
Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000.
Kero, Reinio
Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983.
Boucht, Christer
Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983.
[1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään]
Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila
Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997.
Lahti-Argutina, Eila
Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001.
Ruusunen, Aimo (toim.)
Suomalaisia...
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja...
Nuotteja ei löytynyt. Katsoin Kirjastot.fi:n Frank-monihaun sekä VIOLAn (Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat skannerit ovat tasoskannereita. Nämä skannerit soveltuvat huonosti aukeavien kirjojen skannaukseen, eivätkä ne ole automatisoituja.
Kansalliskirjaston Mikkelin konservointikeskuksessa on nähtävästi ainoa automaattiskanneri Suomessa. Automaattiskanneri soveltuu hyväkuntoisten ja vahvapaperisten kirjojen skannaamiseen. Skanneri soveltuu A5–A1-kokoisille kirjoille. Oheisella sivulla kuva skannerista. http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=Mallity%C3%B6nkulku:_Skannate…
Robottiskanneri, jota on myös esitelty Suomessa. http://www.treventus.com/
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tapahtuma/329/
1. Einin esittämä Kesä ja yö levytettiin vuonna 1984, ja sen on säveltänyt Veikko Samuli. Kansallisbibliografia VIOLA (http://finna.fi) sisältää julkaistut suomalaiset nuotit vuodesta 1977 alkaen. Tähän kappaleeseen ei löytynyt sieltä nuottia, joten ilmeisesti sellaista ei ole painettu. Kirjastojen FRANK-monihaku (http://monihaku.kirjastot.fi) ei myöskään tuottanut tuloksia. Internetistä löytyvät suomenkieliset sanat googlaamalla ”kesä ja yö” lyrics.
2. Anneli Sari levytti kappaleen Rakkaus aito on vain kerran vuonna 1969. Kappale on Sauvo Puhtilan käännös saksankielisestä laulusta Es gibt nur eine wahre Liebe, jonka on säveltänyt Christian Bruhn. Tästäkään kappaleesta ei löydy painettua nuottia eikä saksankielistäkään nuottia ole...
Ikävä kyllä sanalle ei löytynyt selitystä. Perusmuodossaanhan se voisi olla tolkka tai tolka, tai myös tolkan. Sana ei näytä olevan suku- eikä etunimi. Se ei myöskään esiinny sanakirjoissa, ei suomen kielen eikä saamen kielen yleisissä, eikä Kainuun murteen sanastoissa.
Yhden sivuston mukaan tolkka tarkoittaa hiihtoratsastusta. Tätä tietoa ei löytynyt muualta:
http://www.seaction.com/fi/ohjelmapalvelut/ulko-ohjelmat/talvella/71-to…
Ehkäpä alueella on joskus asunut Tolkaksi kutsuttu henkilö, jonka mukaan paikkoja on nimetty.
Loru on ä-kirjaimen kohdalla Aale Tynnin toimittamassa ja Maija Karman kuvittamassa Satuaapisessa. WSOY:n kustantama Satuaapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1955. Siitä on useita painoksia, viimeisin vuodelta 1997 (16. p., ISBN 951-0-04159-9).
Loru kuuluu näin: Ärripurri itkun alkaa, äksyilee ja polkee jalkaa. Sen jälkeen seuraa lasten vuoropuhelu (tavuviivoitettuna niin kuin lorukin):
Lassi: Ärripurri on ihan kuin Liisa. Liisa on välistä yhtä äkäinen.
Liisa: Eipäs, eipäs, eipäs, eipäs, eipäs.
Anni: Hyi, Lassi, älä ärsytä Liisaa.
Kirjavälityksen listojen kautta voit saada tiedon kirjastasi moniin kirjastoihin, https://www.kirjavalitys.fi/.
Voit myös mainostaa kirjaasi kirjastot.fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla, https://www.kirjastot.fi/forum/404 .
Yksittäisille kuntien kirjastoille tai kirjastokimpoille voi myös tarjota kirjaa suoraan, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Kuntien tai kirjastokimppojen kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti, joten yhtä reittiä tarjota kirjaa kaikille kirjastoille ei ole.
Kyseessä on ilmeisesti laulu nimeltä "Siniseen" eli Miian laulu, joka esitettiin Salatut elämät -televisiosarjassa tammikuussa 2002. Laulun säveltäjäksi mainitaan Vesa Mäkinen ja sanoittajaksi Satu Rasila. Verkkokeskustelujen perusteella tiedot on saatu ohjelman tuon aikaisilta kotisivulta.
Laulua ei valitettavasti ole julkaistu nuottina. Sanat ja kuunneltava versio löytyvät osoitteesta www.youtube.com/watch?v=PbIKY-ez3BM
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti sitä kautta löytyy vastaus.
Laissa on säädöksiä lukuvuoden alkamisesta.
Perusopetuksessa lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Perusopetuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
Asetus ammattikorkeakouluopinnoista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950256
Lukiolainsäädännössä ei nähtävästi ole säädöksiä lukuvuoden alkamisesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/?key=Lukio&id=2471
Esimerkiksi Helsingissä syyslukukausi alkaa peruskouluissa ja lukioissa 13.8. Stadin ammattiopistossa syyslukukausi alkaa 8.8.
http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Ajankohtaista/Lukuvuosikalenteri
Alkuperäisen laulun on tosiaan sanoittanut ja säveltänyt nimimerkki Jules Sylvain. Ruotsalaisen säveltäjän oikea nimi on Stig Hansson, ja hän eli vuosina 1900-1968.
Alkuperäistä kappaletta ei valitettavasti löytynyt.
Lähteet:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kappale.php?Id=Sua+hyv%E4ilen
