”Valoisalla lopulla” Rihla epäilemättä viittaa Marjatan toipumiseen kuumeesta ja masennuksesta. Romaanin vuoden 1948 painoksessa Marjatta kuolee kuumeeseen. Paulin kohtalo romaanissa on sama kuin elokuvassa: hän tekee itsemurhan. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun hän on tappanut Unton ja saanut tietää Marjatan kuolemasta. Seisoessaan Marjatan kuolinvuoteen äärellä Pauli sanoo Marjatan isälle Artulle, että ei ole anteeksiannettavaa. Romaanin vuoden 1948 painos sisältää myös epilogin, jossa Arttu suree kuollutta tytärtään tämän haudalla.
Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua.
Puukosta on kyllä sanontoja:
- Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos.
- Kuka tuloo eik' oo puukkoja.
-Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni.
- Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy.
Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938.
- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
Valitettavasti kirjastolla ei ole lainausoikeuksia Komisario Palmun DVD-elokuviin. Kirjastojen täytyy tekijänoikeudellisista syistä ostaa lainausoikeudet elokuviin, mutta kaikkiin elokuviin lainausoikeuksia ei ole edes saatavilla.
Päätalo-kirjallisuudesta ei löytynyt selitystä "synneille ja tossuille", eivätkä Päätaloa esimerkkiaineistonaan hyödyntäneen Alpo Räisäsen kirjoituksetkaan Kainuun ja Koillismaan murteesta tarjonneet lisävalaistusta asiaan. Itse arvelisin, että tossuissa voisi ehkä olla kyse ruotsin kielestä lainatun typerää tai tyhmää tekoa merkitsevän "tosseri"-sanan johdannaisesta, jolloin pyydettäessä anteeksi syntejä ja tossuja anottaisiin anteeksiantoa synneille ja typeryyksille.
Kirjallisuutta:
Alpo Räisänen, Kainuun kieltä ja paikannimiä
Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa
Kirjastot poistavat aineistoaan pääasiassa huonokuntoisuuden takia tai siksi, että tietokirjan sisältämä tieto on vanhentunutta. Myös se, ettei aineisto mene lainaan, voi olla poistamisen syynä. Asiakkaan toive saada ostaa se ei ole syy kokoelmasta poistamiseen.
Kysymyksesi tuli kirjastojen yhteiseen palveluun, joten kannattaa kysyä asiasta suoraan siitä kirjastosta, jossa levyt ovat.
Kysymys on esimerkki niinsanotusta Valehtelijan paradoksista, joka tunnetaan jo antiikin Kreikasta. Sitä on pohdittu ainakin kertaalleen myös filosofian ylioppilaskokeessa, ja siihen Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulla annettu vastaus tiivistää ongelman ja sen ratkaisuyritykset seuraavasti.
"Jos valehtelija kerran sanoo valehtelevansa, niin hän puhuu totta; mutta jos hän puhuu totta, niin silloin pitää paikkansa, että hän valehtelee - siis ei puhukaan totta. Puhuukoo siis sellainen henkilö totta, joka sanoo valehtelevansa vai valehteleeko hän myöntäessään valehtelevansa? Voiko puhua totta valehdellessaan ja valehdella puhuessaan totta? Valehtelijan paradoksi tunnetaan myöhäisantiikin Kreikasta. Sen on...
Hei!
Helmet-sivustolta, joka on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen sivusto löytyi tällä hetkellä vain yksi Minna Canth -tapahtuma: Kannelmäen kirjastossa (Klaneettitie 5) 21.3.2013 klo 18-20 Minna Canthin henkilön ja tuotannon äärellä. Aiheesta kertomassa: Kannelmäen seurakunnasta Anne Myllylä ja Aili Raitavuo ja Kannelmäen kirjastosta Leena Paunamo ja Maarit Levänen. Tämäkään tapahtuma ei ole varsinaisena Minna Canthin -päivänä.
Kannattaa vielä lähempänä kyseistä päivää tarkistaa Helmet-sivuston tapahtumahaulla, olisiko muissakin kirjastoissa Canth-tapahtumia: Helmet-etusivu > Vinkit > Tapahtumat: Tämän sivun oikeassa laidassa on hakumahdollisuus. Kirjoita hakusanaksi Canth, vieritä sivua alaspäin ja klikkaa Hae....
Nykysuomen sanakirja, osa 4 ( WSOY,1996) selittää sanan rauhan hieroja tarkoittavan rauhanneuvottelijaa,- tunnustelijaa. Valitettavasti muuta selitystä en löytänyt. Kotimaisten kielten keskus Kotus tuntee suomen kielen, heiltä voisi sanojen alkuperää kysellä.
http://www.kotus.fi/
Yleisradiossa selviteltiin asiaa ja sieltä kerrottiin, että Äänilevystön superetsivä sai biisin paikannetuksi. Kyseessä on Matterhorn Projectin kappale nimeltään "Muh!". Ja tästä Muh!:sta on sitten Maatalousradion vekkuleiden toimesta askarreltu tunnusmusiikki.
Netissä näkyy olevan biisikin saatavilla, ja julkaisuvuodeksi mainitaan 1985.
http://www.youtube.com/watch?v=57MOf8IkH7Y
http://www.discogs.com/Matterhorn-Project-Muh-Moophonia/master/153666
Antoine de Saint-Exupéryn teos "Le petit prince" on luettu äänikirjaksi. HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi ranskankielistä äänikirjaa "Pikku prinssistä". Toisen niistä on julkaissut Gallimard jeunesse vuonna 2008; vanhemi äänikirjoista on vuodelta 1985 ja sen julkaisijaa ei mainita. Kumpikin äänikirjoista on tallennettu CD-levyille.
Alla olevasta linkistä pääset HelMet-verkkokirjastoon, josta voit tarkistaa äänikirjojen saatavuuden.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Netistä löytyy sivusto http://lyriikat.org/, jonka kautta löytää laulunsanoja yhdellä haulla eri sivustoilta. Kirjastot.fi:n Makupalat-linkkisivustolta löytyy Musiikin alta alaotsikko Laulut.Sanoitukset, johon on listattu monta lyriikkasivustoam https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…
Laulun nimi on Ketunleipä ja se löytyy Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO:n kustantamalta CD-levyltä Piilometsän säveliä (2010). Laulu on Eeva-Leena Pokelan sanoittama ja säveltämä ja sen esittää kansanmusiikkiyhtye Freija. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa oleva levy on nyt lainassa (eräpäivä on 8.3.2013). Varauksia ei ole tällä hetkellä.
Sanat ja leikkiohjeet lauluun löytyvät Sari Pekkarisen ja Minna Vänskän tekemästä oppaasta Liikutaan laulun mukaan : opas musiikkiliikunnan toteutukseen (2012). Se löytyy Internetin kautta osoitteesta http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/41146/Minna_Vansk…
Kirjastot tosin ottavat lahjoituksia vastaan, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä teokset liitetään kirjaston kokoelmaiin ja mitkä päätyvät kierrätykseen. Kokoelmiin otettaviksi tulevat kysymykseen lähinnä uudet, paljon kysytyt kirjat tai toisaalta harvinaisuudet, joita ei enää ole helppo mistään löytää. Voisi siis sanoa, että kirjastot ovat lahjoitusten suhteen vähintään yhtä valikoivia kuin antikvariaatit, ja hyvin usein kirjastot joutuvat kieltäytymään lahjoitustarjouksista.
Sen sijaan nykyisin useimmissa kirjastoissa on asiakkaille tarkoitettuja kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden asiakkaiden vapaasti otettaviksi. Suosittelenkin, että viet/tuot kirjasi johonkin tällaiseen...
Monikossa sana ”ikä” taipuu muotoon ”i’istä”. Tieto löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen taivutusohjesivulta osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4363.
Heittomerkin käyttö koskee yleensä kolmen vokaalin yhtymiä, joissa kahden saman vokaalin välissä on tavuraja (mm. ”vaa’an” ja ”rei’ittää”), mutta heittomerkkiä käytetään myös tuossa sanassa ”ikä”. Sen tarkoitus lienee tuoda esiin tavuraja, joka kai sanaa lausuttaessakin nousee esiin. Vertailun vuoksi maantieteellistä paikkaa ”Ii” taivutettaessa muoto on ”Iissä” ja ääntyykin ilman painotusta i-äänteiden välissä.
Hei!
Miika Nousiaisesta löytyy tuoreimpia tietoja teoksesta Aapelista juoppohulluun, teoksen on kirjoittanut Vesa Sisättö ja se on ilmestynyt vuonna 2012. Kirjasampo.fi:stä löytyy tietoa Nousiaisesta ja hänen teoksistaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317605363115 . Myös Wikipediasta ja Otavalta löytyvät perustiedot kirjailija Nousiaisesta, sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Miika_Nousiainen ja https://otava.fi/kirjailijat/miika-nousiainen/
En onnistunut löytämään tietoja Ingmar Nylundin purhehtijaurasta. Ilmeisesti hänellä ei ole ainakaan ollut varsinaisia edustustehtäviä. Urheilukirjastosta vinkattiin, että koska Nylund on ollut Nyländska Jaktklubbenin jäsen, tietoja saattaisi löytyä seuran arkistosta. Samoin Suomen purjehtijaliiton arkistosta. Molemmat arkistot kuuluvatn Suomen Urheiluarkiston kokoelmiin. Arkiston ovat vapaasti käyttävissä.
Urheiluarkiston yhteystiedot ja aukioloajat :
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2982
Ilmeisesti vastaus edelliseen samanaiheiseen kysymykseesi ei ole tullut perille. Tässä palvelussahan oli joitakin teknisiä häiriöitä, jotka nyt tiettävästi on saatu korjatuksi.
Kopioin tähän sen vastauksen, joka edelliseen kysymykseesi lähetettiin:
Hevonen saa vain aniharvoin useampia kuin yhden varsan kerrallaan, koska niitä ei yksinkertaisesti vaivatta mahdu kohtuun kuin yksi. Kaksosetkin ovat todella harvinaisia ja kolmosista hevosella on vain joitakin yksittäisiä havaintoja.
Kyseinen rukous on itse asiassa osa vanhaa virttä, joka nykymuodossa tunnetaan nimellä ”Ilta on tullut, Luojani” (virsi 563). Se on suomennettu ensimmäisen kerran englannista 1860, mutta englantilaista tai yhdysvaltalaista sanoittajaa ei tunneta. Osoitteessa http://evl.fi/virsikirja.nsf/0/651baf4779923fcfc22570c8007bd524?OpenDoc… kerrotaan suomennoksen vaiheista enemmän.
Suoraa saksannosta tuolle suomenkieliselle rukoukselle ei löytynyt – osa sanoistahan on valittu loppusointujen vuoksi, joten suoraan sitä ei pystyisi yhtä sointuvasti saksaksi kääntämäänkään –, mutta hiukan vastaavia iltarukouksia tuntuu olevan saksaksikin. Yksi löytyy esimerkiksi rukouskirjasta Allgemeines Evangelisches Gebetbuch (Fueche-Verlag, 1971) ja alkaa ”In deinem...
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Jos asiaa tarkastellaan tekijänoikeuslain näkökulmasta, pitää ensiksi tulkita, onko resepti teos eli tarpeeksi omaperäinen tuotos saadakseen lain suojaa. Vallitseva käsitys näyttää olevan, etteivät reseptit yleisesti ottaen ole niin omaperäisiä, että tekijänoikeuslaki suojaisi niitä. Esimerkiksi osoitteista http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoi… ja http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoi… löytyvissä tekijänoikeusneuvoston lausunnoissa on katsottu, ettei resepti nauti suojaa...
