Ehkä muistelet Eduard Uspenskin satua "Takuumiehet" (Otava, 1978, tekijän hyväksymin muutoksin suomentanut Martti Anhava)? Nämä takuumiehet ovat pieniä miehiä, jotka asuvat erilaisissa laitteissa ja koneissa ja huoltavat niitä niin kauan kuin takuu on voimassa ja palaavat sitten tehtaalle. Vanhin takuumies Esaias Hesekielinpoika Könni on jäänyt asumaan käkikelloon käkensä Maijan kanssa, koska kellotehdas on lopetettu.
Kaikilla ihmisillä ei ole välttämättä yhtä muuttumatonta puoluekantaa. Irwin Goodman oli kuitenkin vuonna 1987 SMP:n eduskuntavaaliehdokkaana, tosin sitoutumattomana, mikä kaiketi kuvastaa sitä, ettei hänellä ollut kovin vahvaa sidettä puolueeseen. Tästä kertoo esimerkiksi – hassua kyllä – Vexi Salmea käsittele Kansallisbiografian artikkeli osoitteessa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1107. Vexi Salmi on puolestaan ilmoittanut vuoden 1998 Kuka kukin on -kirjaan (Otava, 1998) puoluekannakseen ”humanisti”.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä mitään laajempaa selvitystä siitä, millaisia poliittisia kannanottoja kyseiset henkilöt ovat mahdollisesti tehneet.
Mississippi Mud Cake -haulla löytyy lukuisia erilaisia suklaakakun reseptejä, joista moniin kuuluu vaahtokarkkeja. Joitakin variaatioita kakusta:
Meillä kotona -sivusto: https://www.meillakotona.fi/reseptit/mississippi-mud-cake
Kinuskikissa: https://www.kinuskikissa.fi/mississippi-mud-cake/
Spicy Southern Kitchen: https://spicysouthernkitchen.com/mississippi-mud-cake/
Piiat-elokuvassa nähty kakku on kuitenkin hieman erilainen. Elokuvaan leivotun kakun resepti paljastetaan Meredith Food & Wine -sivustolla: https://www.foodandwine.com/recipes/minnys-chocolate-pie.
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.
Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Nykysuomen sanakirjan mukaan tupakkarulla on rulla lehtitupakkaa. On arveltu, että laulussa tupakkirulla tarkoittaa kapaloitua vauvaa. Esimerkiksi kansanmuusikko Sari Kaasinen on pohtinut lehtihaastattelussa (aamuposti 12.2.2016), että tupakkirulla on laulussa alkusoinnun takia, mutta toisaalta kapaloitu vauva voi muistuttaa "sikaripötkylää".
Sherlock Holmes on fiktiivinen hahmo, joten hänellä ei voi olla tekijänoikeuksia.
Sen sijaan Sherlock Holmesista kirjoitetut tarinat riippuvat ne kirjoittaneen henkilön tekijänoikeuksien voimassaolosta. Holmesin alkuperäisen keksijän Arthur Conan Doylen tekijänoikeudet ovat rauenneet Suomen tekijänoikeuslain 43 §:n mukaan, koska yli 70 vuotta on kulunut tekijän kuolemasta. Sen sijaan myöhemmin Sherlock Holmesista pastisseja, parodioita ja muita teoksia kirjoittaneiden Holmes-jutut voivat hyvinkin olla vielä suojattuja.
Kansainvälisesti asia voi olla mutkikkaampi, sillä tekijänoikeuslait vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa Doylen teoksista on vielä tekijänoikeuksien suojaamia. Toisaalta oikeus on tehnyt sielläkin...
Uskomus olennon tosinimen käyttämisestä tätä itseään vastaan juontaa antiikin aikaan ellei vieläkin kauemmaksi. Esimerkiksi joissain juutalaisyhteisöissä Jumalan nimen katsottiin olevan niin voimallinen, ettei sitä uskallettu käyttää, ettei Jumala vihastu. Homeroksen eepoksessa Odysseus varoo paljastamasta omaa nimeään jättiläiselle, jotta tämä ei saisi hänestä valtaa. Raamatussa niinikään Jaakob on hävitä painissa enkelille, koska enkeli tietää hänen nimensä muttei suostu kertomaan hänelle omaansa. Kun Jaakob ottaa uuden nimen, hän pääsee niskan päälle.
Pahoja henkiä vastaan tämä sen sijaan on nähty käyttökelpoisena keinona. Kristillisessä perinteessä manaaminen perustuu osaltaan paholaisen/...
Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.
Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille...
Hentsius on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä alle 33 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Meidän lähteittemme kautta ei löytynyt tietoa nimen taustasta tai merkityksestä.
Kinsellan Himoshoppaaja-kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Heidän ensi syksyn kirjakatalogissaan Christmas Shopaholicia ei näytä olevan, joten luultavasti kirja ilmestyy suomeksi ensi vuonna.
Kannattaa tiedustella suoraan kustantamosta: https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Taivaalle suuntautuvia voimakkaita valosäteitä on käytetty joitakin vuosia sitten Lux Helsinki -tapahtumassa ja sodan aikana ilmatorjunnassa, mutta tähtitornit toimivat parhaiten pimeässä. Ilmatorjunnan valonheittimiä on lainattu ja kaupallisia valonheittimiä käytetty valotapahtumissa.
Lähde:
https://ilmatorjuntamuseo.fi/
Dodie Smithin kirja "101 dalmatialaista" on ilmestynyt suomeksi 1966. Uutta painosta kaivattaisiin kovasti. Tarinassa koirapariskunta
Pongo ja Missis saavat kokonaista 15 pentua, tietysti dalmatialaisia. Cruella Devil (käännetty monella eri nimellä suomeksi) haluaa saada tyylikkään koirannahkaturkin dalmatialaisista ja ostaa dalmatialaisen pentuja. Hän varastaa "kennelinsä" joukon jatkoksi Pongon ja Missiksen pennut. Cruella Devil oli päättänyt perustaa koirannahkaturkisliikkeen, siksi hän tarvitsee dalmatialaisia paljon.Pongo ja Missis lähtevät pelastamaan hämyhaukun avustuksella pentujaan, mutta päättävät pelastaa kaikki Cruella Devilin "kennelin" asukkaat. Tässä vaiheessa kirjassa dalmatialaisia on 99 kappaletta.
...
Asia vaihtelee suuresti kirjastoittain sen mukaan, mitä järjestelmiä kukin kirjasto käyttää. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa käytetään kirjastojärjestelmän lisäksi monia muitakin järjestelmiä esimerkiksi tietokoneiden hallintaan, mutta niiden oppiminen on melko helppoa. Toki ohjelmien tarve riippuu myös työtehtävistä: jos tehtäviin kuuluu kirjaston mainoksien tekeminen, saattaa kuvankäsittelyohjelmien hallinnasta olla apua. Mutta tosiaan käytettävät ohjelmat vaihtelevat kirjastoittain, ja usein samantyyppisen ohjelman osaaminen auttaa oppimaan toisenkin ohjelman helpommin.
Erityisen tärkeää lienee olla yleinen tietotekninen tuntuma erilaisiin asioihin ja sellaisten asioiden osaaminen, joissa etenkin yleisissä kirjastoissa...
Täydellisimmät listaukset säveltäjän teoksista löytyvät teosluetteloista. Tässä muutama:
- Poroila, Heikki: Yhtenäistetyt Straussit : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo
- Trenner, Franz: Richard Strauss : Werkverzeichnis
- Schönherr, Max: Johann Strauss Vater : ein Werkverzeichnis
- MUELLER VON ASOW, ERICH: RICHARD STRAUSS : THEMATISCHES VERZEICHNIS 1-3
- Mailer, Franz: Joseph Strauss : kommentiertes Werkverzeichnis.
Poroilan kirja löytyy Turun kaupunginkirjastosta, muita voi kysellä kaukolainaksi.
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Esimerkkejä muistolauseluetteloista:
http://www.nurro.fi/File/Kootut-muistolauseet.pdf?312617
http://ilmoita.aamulehti.fi/files/AL_Kuolinilmoituskansio_2015_web.pdf
Kyseessä on Niko Ahvosen kappale Poikaystävä, joka on julkaistu vuonna 1997 albumilla Painovoimaa vastaan. Kappale löytyy YouTubesta.
Pätkä lyriikoista:
Lauantaiaamuna mun täytyi lähtee
poissa olit sinäkin, kai onnen tähtee
seurata koit
silti lungisti voit
valkkaa poikaystävää
sen täytyy olla aito gentleman
ja vielä paljon enemmän
sen kanssa avajaisiin päästä vois
se ei juopuis vaikka miten jois
ja parhaansa mukaan
hän jos kukaan
oisi poikaystävä
Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.
