Iltalaulu-nimisiä kappaleita on tehty useita. Tämä kyseinen Iltalaulu on tosiaan norjalainen kansansävelmä. Kansanlaulujen tekijöitä ei tavallisesti tunneta, eikä esimerkiksi Laulun mahti -laulukirjasta tarkistettu Iltalaulun nuotinnos sisällä tietoja suomalaisen sanoituksen tekijästäkään.
Sanoitus ja nuotinnos löytyy useastakin eri laulu- ja nuottikirjasta.
https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Jo+l%C3%A4nnen+rann…
Laulun mahti (SOK, 1966)
Liisa ihmemaassa Hyvänen aika, kuinka Liisaa väsytti!, http://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569-images.html
Nuoren tytön päiväkirja: "Perjantaina, kesäkuun kahdentenatoista päivänä heräsin kello kuudelta eikä se ihme ollutkaan: se oli syntymäpäiväni."
Acbkiria: "Oppe nyt wanha / ia noori / joilla ombi Sydhen toori.", https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/27243/p22-06_abckiria.pdf?s…
Linnunradan käsikirja liftareille: "Linnunradan läntisen kierteishaaran hyljityllä, kartoittamattomalla laidalla on pieni merkityksetön keltainen aurinko."
Velho ja leijona: "Olipa kerran neljä lasta, joiden nimet olivat Peter, Susan, Edmund ja Lucy."
Tiikerin lapsi: "Olisihan minun pitänyt arvata."
Tässä ne, joita löytyi verkosta...
Kotimaisten kielten keskuksen lyhenneluettelon mukaan sv on lyhenne sanasta sairausvakuutus, eli sv-korvaus on sairausvakuutuskorvaus
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/366
Kuntaliitto on antanut yleisille kirjastoille saavutettavuussuositukset, ohessa julkaisu (vuodelta 2016), http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3215. Rakennuksien sisäänpääsystä ja niiden sisällä liikkumisesta on siellä ohjeita ja tilannetta on pyritty korjaamaan niiden mukaiseksi. Joissain vanhoissa rakennuksissa tämä saattaa olla haastavaa, mutta joka tapauksessa esteettömyys ja saavutettavuus ovat vaatimuksia kirjastoille, jotka niiden pitäisi täyttää. On ikävää, jos osa väestöstä ei tunne olevansa tervetullut. Helpoin tapa korjata tilannetta on ottaa yhteys kirjastoihin, joita käyttää, mutta joissa asiointi ei ole helppoa. Näin ongelmat tulevat esille siinä kirjastossa ja on mahdollista yhdessä miettiä, miten ne...
Palmu- ym. öljyä käytetään raaka-aineena varsin monissa erilaisissa tuotteissa. Palmuöljylle on olemassa RSPO-sertifikaatti (Roundtable of Sustainable Palm Oil), joka pyrkii takaamaan kyseisen palmuöljyn olevan vastuullisesti tuotettua. RSPO-sertifioidun palmuöljyn tuotannossa huomioidaan sekä ympäristöasiat kuten metsäkadon ehkäisy että sosiaaliset tarpeet.
Ongelmana kuluttajan näkökulmasta on tuotteiden valmistajien kirjavat käytännöt tuotemerkinnöissään. Eri tuotemerkkien raaka-ainelähteet voivat myös muuttua joskus nopeastikin. Apua voi löytää ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen julkaisuista, joissa tutkitaan ja vertaillaan tuotteita ja tuottajia selkeiden kriteerien perusteella. Kannattaa siis lukea tarkkaan...
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta) löytyi Kerttu-Kaarina Suosalmen satu Tule takaisin, Menninkäinen! jonka juonesta kerrotaan näin: "Satu, jonka kehyskertomuksessa kirjailija pelkää, että satu on jättänyt hänet, kunnes Sinimekkoinen Tyttö auttaa häntä kutsumaan jälleen Laatikko-Lottaa. Laatikko-Lotta alkaa kertoa tarinaansa, jolloin satu Tyttelistä ja Vanhan Talon pienistä haltijoista alkaa. Sadussa eri vaiheiden kautta saadaan tietää Avaimesta, jonka avulla häkkeihin vangitut eläimet voidaan vapauttaa aina yön ajaksi. Kadonneella menninkäisellä on ainoana tieto maan, metsän ja veden salaisuuksista, joten etsii kadonneen menninkäinen avukseen."
Kirja on julkaistu vuonna...
Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet selvittää Kassi-nimen taustaa hakusanan Kastinen kohdalla:
"Roomalaiskatolisesta ristimänimestä Kristianus on pohjoissaksalaisilla alueilla käytetty mm. muotoja Karsten, Kast, Kasten, Kasse ja Kassen. Näistä on Suomessa vakiintunut sukunimet Kastinen, Kassinen ja ehkä myös Kasanen ja Kastikainen. (Kassinen ja Kasanen voivat tulla myös Kassian-nimestä). Nimimuodot ovat levinneet koko maahan, esim. Turun seuduilla Kastun kylä, Lammilla Kastilan kylä, sukunimi Kastinen Karjalassa 1500-luvulla Kannaksella, kuten Viipurissa 1559 hans kastens, Viipurin pitäjässä 1562 Lau[ri] kasthi[nen], Uudellakirkolla 1545 Wassijl Kastin, 1563 Ihanns Kastine[n]; Loimaalla 1551 Thomas Kassi, Asikkalassa 1488...
Levy-yhtiö Decca Records perustettiin vuonna 1929 Isossa-Britanniassa. Yhtiöllä oli aikoinaan edustus myös Suomessa ja monikin tunnettu artistimme julkaisi tuotantoaan Decca-levyillä.
Mäntsälän Haarajoella sijaitseva Deccatie ei kuitenkaan saanut nimeään tuon levy-yhtiön mukaan. Decca on radioaaltoja käyttävä paikantamisjärjestelmä. Se kehitettiin toisen maailmansodan aikana ja oli käytössä vuoteen 2000. Haarajoen vuonna 1970 rakennettu decca-asema huolehti aikanaan radiosignaaleilla alusten turvallisesta navigoinnista Suomenlahdella. Lähetysasema suljettiin vuonna 1999, kun deccajärjestelmän käyttö loppui Euroopassa.
Asema otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2009, kun siellä aloitettiin DGPS-järjestelmän lähetykset. Nykyään näiden...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun! Palaamme asiaan heti jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseenomaista laulua?
Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista...
Ns. opistoinsinöörejä valmistui teknillisistä oppilaitoksista. Riihimäen teknillisessä oppilaitoksessa koulutettiin insinöörejä 1960-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 21.7.1968 julkaistun ilmoituksen mukaan Riihimäelle otettiin uusia oppilaita koneosaston valmistustekniikan ja sähköosaston puhelintekniikan insinööriopintoihin. Kolme vuotta kestäneen koulutuksen edellytyksenä oli ylioppilastutkinto.
http://oulun1.blogspot.com/2010/02/insinoorien-heikentynyt-arvostus.html
Helsingin Sanomat, arkistohaku
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Saimme selville, että talo on kyllä pystyssä, mutta se on yksityisomistuksessa. Väriltään talo on nyt punainen.
Leppävaaran tila sijaitsee Mouhijärvellä. Mouhijärvi on liittynyt osaksi Sastamalan kaupunkia vuonna 2009.
Facebookissa on ryhmä Metsolat, jossa käydään vilkasta keskustelua sarjaan liittyvistä asioista, joten sieltä
saisi varmaan lisää mielenkiintoista tietoa.
Alla muutamia kiinnostavia 1800-luvulla eläneiden naisten elämäkertoja:
Anna-Liisa Amberg: Piireissä : Mascha von Heiroth 1871-1934 (Siltala, [2016])
Eeva Hurskainen: Tunnet sen sydämessäsi : Aurora Karamzin ja äidin tehtävä (Kirjapaja, 2008)
Sirpa Kivilaakso: Satukuningatar Anni Swan : elämä ja teokset (Atena, 2009)
Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen : Minna Canth (Otava, 2014)
Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (suomentanut Raija Viitanen, Tammi, 2007)
Outi Pakkanen: Aino Ackté, Pariisin primadonna (WSOY, 1988)
Kirsi Vainio-Korhonen: Sofie Munsterhjelmin aika : aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012)
...
Kirjastoista saa 11.5.2020 lähtien varata aineistoa tavalliseen tapaan. Ehdottaisin Donnerin kirjan varaamista, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että kirja on Töölön kirjastossa hyllyssä. Kirjastoon voi myös soittaa ja pyytää kirjan varaamista, jos ei voi/halua jättää varausta sähköisesti.
Laura Ingalls Wilderin englanninkielisissä kirjoissa tyttöjen päähineistä käytetty sana on bonnet (tai sunbonnet), joka tavallisimmin suomennetaan juuri hilkaksi. Kirjasarjan suomennoksissa käytetty sana vaihtelee hieman kirjan, kääntäjän ja tekstikohdan mukaan: se voi olla aurinkohattu, hellemyssy, hellehattu tai pelkkä hattu.
