Kysymykseen tuli tarkennus eli kyseessä on hopeinen 50 pennin kolikko vuodelta 1916.
Numismaatikon keräilyopas, Suomen rahat - luettelo arviohintoineen (2018) -kirjan mukaan kolikon/setelin kunnolla on merkittävä rooli hinnanmuodostuksessa. Kyseistä kirjaa voi lainata Satakirjastoista, kirjan tiedot https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1343750
Kirjan mukaan virheettömän, täysin leimakiiltoisen vuoden 1916 hopeisen 50 pennin kolikon arvo on 3 euroa. Vain harvat rahat ovat näin hyväkuntoisia. Nopeahkolla tutkimuksella näyttää, että netissä myydään kyseistä kolikkoa 15 - 3 eurolla kunnosta riippuen.
Myös Suomen Numismaatikkoliitto ry sivuilta löytyy tietoa rahojen kuntoluokituksesta http://www....
Helsingin Sanomien artikkelissa (27.11.2020) todetaan, että pääministeri Nicola Sturgeon on sitä mieltä, että jos hänen puolueensa voittaa toikokuun parlamenttivaalit, tarkoittaa se sitä että sen jälkeen voisi järjestää uuden kansanäänestyksen itsenäistymisestä ja samalla Euroopan Unioniin jäämisestä. Britannian pääministeri Boris Johnson vastustaa uutta kansanäänestystä. Edellinen kansanäänestys järjestettiin vuonna 2014 ja silloin äänestettiin vain Skotlannin itsenäistymisestä; jonka vastustajat torjuivat 55,5 prosentilla. Nykyiset mielipidemittaukset osoittavat, että itsenäistymistä kanattaisi nyt n.51 % skotlantilaisista.
Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007645722.html...
Beetlehemin tähti loistaa on Jarmo Jylhän säveltämä ja Liisa-Hellevi Rantasen sanoittama joululaulu. Laulusta ei ole julkaistu nuottia, eikä sanoja löydy myöskään muista teoksista. Beetlehemin tähti loistaa on kuultavissa äänitteeltä Rauhan kellot : hartaat joululaulut (Base.BEat studiot 1990), jolla laulun esittää Olli Oivanen.
Äänitettä näyttäisi olevan vain muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa, mutta voitte tilata äänitteen kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoonne. Ainoa tapa saada laulun sanat on siis poimia ne äänitteeltä.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=902c0b7b-4017-4a0c-a34b-d22d…
https://finna.fi/Record/kyyti.892604
https://finna.fi/Record/vaski.514744
https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Tarja Närhi löytyy edelleen Radio Suomen toimittajalistauksesta https://yle.fi/aihe/sivu/yle-radio-suomi/yle-radio-suomen-toimittajat ja juontaa edelleen esim. Iskelmäradiota https://areena.yle.fi/audio/1-4409832 .
Oxford English Dictionary mukaan "whisky" on lyhenne gaelin kielen sanasta "uisgebeatha", joka tarkoittaa elämän vettä. Viskillä on kaksi englanninkielistä kirjoitusasua, nimittäin whisky ja whiskey. "Whisky" viittaa skotlantilaisiin, kanadalaisiin ja esimerkiksi japanilaisiin viskeihin, kun taas "whiskey" viittaa yhdysvaltalaisiin ja irlantilaisiin viskeihin. Nimityksissä on tietysti myös poikkeuksia.
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy teoksesta Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6+Se…
Verkosta se löytyy suomeksi tällä hetkellä peda.net-kurssista, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/historia/arkistoidut… ja esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta, https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_…
Kyseinen säepari on roomalaisen runoilijan Catulluksen (n. 87/84 – n. 54 eKr.) runosta 109. Runo käsittelee Catulluksen ja Lesbian häilyväistä rakkaussuhdetta. Runossa Catullus epäilee Lesbian mahtipontisten lupausten todenperäisyyttä.
Lesbia ei ollut Catulluksen mielitietyn oikea nimi, vaan todennäköisesti nimi viittaa Clodiaan, kansantribuuni Publius Clodius Pulcherin siskoon. Lesbia-nimi on viittaus yhteen Catulluksen suureen kirjalliseen esikuvaan, nimittäin Sapfoon, joka oli kotoisin Lesbos-saarelta.
Alkukielellä säepari kuuluu siis seuraavasti:
Iūcundum, mea vīta, mihī prōpōnis amōrem
hunc nostrum inter nōs perpetuumque fore.
Tekstissä on muutama hieman hankalasti kääntyvä kohta.
Proponis voi tarkoittaa tässä niin ”lupaat...
Kirja on nimeltään "Tulevaisuuden maa" (Lasten Keskus, 1999). Se sisältää eri tekijöiden kirjoittamia tarinoita ja toimii kuin joulukalenteri siten, että jokaiselle päivälle 1.12.-6.1. on oma tarinansa. Lisäksi kirjan alussa on johdantotarina ja lopussa päätöskertomus. Kirja on syntynyt pohjoismaisena yhteistyönä. Tarinoiden kirjoittajat ja kuvittajat ovat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.
Joulukuun 1. päivän tarina on nimeltään "Kilimandjaro". Siinä termiitit lähtevät vaellukselle. Joulukuun 17. päivän tarina on nimeltään "Vanha mukava kuu". Johdantotarinassa "Tarinoita Jubarille" tähtilapsi Jubar sairastuu ja tarvitsee lääkkeeksi tarinoita, jotka tuovat iloa, uskoa, toivoa ja rakkautta. Näitä ja Kertomusten...
Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla huomattava, joten myös vuoden 1890 hopeamarkan arvo voi vaihdella huomattavasti kolikon kunnon mukaan.
Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas -kirjan mukaan kyseessä olevan kolikon arviohinta vaihtelee 5 - 250 € välillä. Kannattaa kuitenkin antaa vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon arvioida rahan kunto, jolloin hän voi antaa myös hinta-arvion.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista: http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas / toimittanut Suomen...
Kysytty laulu on nimeltään Siksi kiitän. Sen on säveltänyt Tuula Hakkarainen ja sanoittanut Tuula Torikka.
Hakkaraisen tulkinta tästä kappaleesta on hänen cd-levyillään "Tuulessa soi" sekä "Sillalla". Kansalliskirjaston haun perusteella laulusta ei kuitenkaan ole julkaistu nuottiversiota.
Kappaleesta voi kuunnella näytteen Hakkaraisen kotisivulta. Sivulla on myös hänen yhteystietonsa, joten mahdollista nuottia voi halutessaan tiedustella suoraan häneltä.
Tuula Hakkaraisen kotisivu
Tuulessa soi -cd-levyn tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Liikenneasemaketju Jari-Pekan toimipisteissä ei myydä tupakkaa ja alkoholia.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/58027
Mahdollisesti voi olla muitakin, mutta tämä lienee tunnetuin esimerkki.
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltä Papalagit – Samoalaispäällikkö Tuiavii valkoisen miehen maailmassa (Otava, 1981). Tarinan kirjoitti Erich Scheurmann ja saksankielinen alkuteos julkaistiin vuonna 1920. Suomenkielinen kirja oli vastaajankin muistikuvien mukaan aika pienikokoinen.
Papalagi – Wikipedia
Valkoisen miehen tyhmyys – Kansan Uutiset
Kivillä ei ole parantavia ominaisuuksia. Jos vatsa vaivaa, tulee kääntyä lääkärin puoleen.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy asiasanalla "kiviterapia" aihetta käsitteleviä kirjoja. On kuitenkin muistettava, että nämä ovat näennäistieteellisiä teoksia eivätkä vakavasti otettavia terveystiedon lähteitä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiviterapia__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt
Suomen Rautatiemuseolta kerrotaan, että 187 kilometrin matka II luokassa on vuonna 1910 maksanut 9 mk 30 penniä. Matka on kestänyt kesän 1910 virka-aikataulun mukaan postijunassa tai matkustajajunassa 5h 1min - 5h 35min junasta riippuen. Kuitenkin niin, että Helsingistä Tampereelle yleensä kauemmin kuin Tampereelta Helsinkiin vastaavalla junaparilla.
Pekka Lepikön ja Jukka Mäkisen ohjaaman Päin perhettä -sarjan jaksot 1 - 10 ja 11 - 20 kuuluvat DVD-tallenteena muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin. Oman kirjastoalueesi kokoelmissa tallenteita ei ole, mutta voit tehdä niistä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Helka Lennstedtin ja Juha Wuolijoen ohjaamaa sarjaa Kaikki kunnossa ei ole lainkaan kirjastoissa lainattavissa.
Neil Hardwickin Napaseutu-sarjasta ei ole tehty lainkaan DVD-tallennetta, eikä sitäkään näin ollen ole a ei myöskään ole lainattavissa kirjatoissa.
https://finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt0363364/fullcredits/?ref_=tt_ov_st_sm
https://www.imdb.com/title/tt0991180/fullcredits/?ref_=tt_ov_st_sm
https://www.imdb.com/title/tt0765755/
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei voi antaa. Missään maassa tuskin kirjataan asukkaiden ravintotottumuksia systemaattisesti eikä vegaaniksi tarvitse julkisesti julistautua ja tulla tilastoiduksi. Lisäksi vegaaneja on monta lajia ja usein myös vegetaristit lasketaan vegaaneiksi. Täsmällisiä tilastoja ei siis ole. Suomalaisista arvellaan yhden prosentin olevan vegaaneja. (MTV3, uutiset). Yleisesti arvellaan määrän kasvavan, koska vegaanius on nykyisin trendikästä.
Maailmalla vegaanien määrästä on erilaisia tietoja. Usein vegaanien määrä ilmoitetaan oleva 1-2 prosenttia väestöstä. Maailman väestön määrän arvellaan olevan noin 7.8 biljoonaa, jolloin vegaaneja olisi noin 78 miljoonaa. Eri nettitiedot kuitenkin vaihtelevat reippaasti....
Discogs-äänilevytietokannasta selviää, että kappale (ja koko levy Chronologic) olisi bändin itsensä tuottama:
https://www.discogs.com/Caravan-Palace-Chronologic/master/1598010
Soppakulho, johon Vaahteramäen Eemelin pää juuttui, on neljän kruunun arvoinen myös alkuteoksessa.
Vaahteramäen Eemeli -kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat noin vuosiin 1899 – 1911. Vuoden 1905 neljä kruunua olisi noin 240 kruunua vuoden 2020 rahassa.
Astrid Lindgren: Emil i Lönneberga (1980, s. 16)
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-vuosikymmenta-vaahteramaen-eemeli-kirja…
http://historicalstatistics.org/Jamforelsepris.htm
Laulun säveltäjä on Taneli Kuusisto. Laulun sävelmään on kahdet eri sanat ja molemmilla sanoituksilla on myös eri nimi: "Oi saavu, rauhan juhla" (sanat Väinö Havas, alkusanat: "Oi saavu suuri rauhan juhla") ja "Sä kansa, vaeltava" (sanat V. I. Forsman eli Väinö Ilmari Forsman, alkusanat: "Sä kansa vaeltava pimeässä").
Nuotissa "Kauneimmat joululaulumme" (ISBN 951-757-199-2, Fazer FM07942-6) on tästä yksinlaulusta nuotinnos pianolle. Laulu on nuotissa nimellä "Sä kansa, vaeltava", mutta nuotissa on myös "Oi saavu, rauhan juhla" -sanoitus.
Nimellä "Sä kansa, vaeltava" löytyy nuotteja myös sekakuorolle ja yksinlaulunuotteja lauluäänelle ja pianolle.
