Jim Morrison käyttää kyseisessä säkeessä they-pronominia yksikön kolmannen persoonan pronominina. They ei tässä viittaa usean ihmisen joukkoon vaan tarkoittaa ketä tahansa yksittäistä mutta yksilöimätöntä henkilöä, joka kehtaa sanoa näin. 1970-luvun alussa preskriptiiviset kielioppaat eivät pitäneet tällaista käyttöä yleiskielen mukaisena ja akateemiset kirjoitusoppaat kehottivat välttämään sen käyttöä. 2000-luvulla tilanne on toinen, ja useimmat tyylioppaat hyväksyvät theyn käyttöön sukupuolineutraalina pronominina. Lause "they are a liar" esiintyy esimerkiksi Raamatun New International Version -englanninnoksessa.
They-pronominia on kuitenkin käytetty tällä tavoin englannin kielessä jo 1300-luvulta asti. Se esiintyy esimerkiksi...
Lienee mahdotonta selvittää, missä ja milloin kyseinen lausahdus on ensimmäisen kerran sanottu.
Varmuudella voinee sanoa, että se liittyy urheiluun.
Luulisi sitä käytettäneen urheiluselostajien ja -toimittajien toimesta monen eri urheilulajin kohdalla. Esimerkiksi mäkihyppy, taitoluistelu ja eri voimistelulajit ovat lajeja, joiden yhteydessä kyseisen lauseen käyttö vaikuttaa todennäköiseltä.
Mikäli tarkoitatte pelkästään sanan "rokottaa" merkitystä urheilu-aiheisessa yhteydessä, niin sillä viitataan yleensä sanaan "rangaista", esim. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin].
Arkikielessä tai kielikuvana "rokottaa"-sanalla viitataan sanoihin "verottaa; riistää, kupata", esim. Hallitus...
Hei, tässä muutama vinkki:
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti (seuraavat osat Mörköreitti ja Mörköviesti)
Vuokko Hurme: Kiepaus (seuraavat osat Kaipaus ja Keikaus) tai Värikkäät 1: Tiukun salaisuus (seuraava osa 2: Kirjava kartano ja 3:Varjovieras)
Karin Erlandsson: Helmenkalastaja (seuraavat osat Linnunkesyttäjä, Vuorikiipeilijä ja Kukistaja)
Heli Rantala: Suurenmoinen sitruunaseikkailu tai Kaikkien aikojen kookoskeikka
Siri Kolu: Villitalo (seuraavat osat Villitalon valitsemat, Villitalo taistelee)
Aiheesta löytyi yllättävän hankalasti tietoa, varsinkaan suomeksi. Itse vaatetuksesta on olemassa paljonkin kuvia ja muuta materiaalia, mutta ei niinkään siitä, miten vaatteet on valmistettu. Koetan tähän hieman tiivistää lukemaani englanninkielisistä lähteistä. Pahoittelen etukäteen pitkähköä vastausta!
Ompelua on ilmeisesti harrastettu ainakin jo 20000–25000 vuotta, neulominen on hieman uudempaa alkuperää ja syntynyt aikaisintaan vasta 500-luvulla. Ihmiset valmistivat pitkään itse kaikki vaatteensa, jolloin riippui paljon neulojan tai ompelijan omasta taidosta ja näppäryydestä millaisia niistä tuli. Naiset olivat päävastuussa vaatteidenvalmistukseen liittyvästä työstä. He myös kävivät keskenään vaihtokauppaa taidoistaan ja...
Runo Tyyntä julkaistiin ensimmäisen kerran Eila Kivikk'ahon vuonna 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Venelaulu (WSOY).
https://finna.fi/
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, Otava, 1997)
Kyllä, kirjastokortin saamisessa ei ole alueellisia rajoituksia. Kirjastokortin mihin tahansa kaupungin- ja kunnankirjastoon saa, kunhan on osoite Suomessa ja voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Henkilöllisyystodistus on esitettävä korttia haettaessa.
Punavuoren kirjasto (Eteläinen sivukirjasto) toimi Betania-talon kivijalassa vuosina 1961-1995 osoitteessa Perämiehenkatu 13, Perämiehen kadun ja Merimiehenkadun kulmassa.
Perämiehenkadulta Punavuoren kirjasto muutti osoitteeseen Bulevardi 42.
Lähteet:
Laakso Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940 – 2005 (2010), s. 298.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,...
Kyseessä voisi olla Jess Mowryn nuortenkirja Megacool (alk. Way past cool), joka on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja uudelleen vuonna 2001. Jälkimmäinen laitos on osa Otavan Signal-sarjaa, jossa julkaistiin eri kirjailijoiden nuortenkirjoja vuosina 1999-2005. Kirjat ovat muodoltaan neliskulmaisia ja niissä on harmaa selkämys.
Juonikuvaus englanniksi Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1115340.Way_Past_Cool.
Muut Signal-sarjassa julkaistut kirjat:
Josefine Adolfsson: Ketä kiinnostaa? (2005)
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (1999)
Julia Bell: Ahmatti (2003)
Duff Brenna: Kylmä kyyti (2001)
Melvin Burgess: Hepo (1999)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (2000)
Randa Ghazy: Rauhaa! (2004)...
Saat PIN-koodin mistä tahansa kirjaston toimipisteestä. Mikäli asiakastietoihisi on tallennettu sähköpostiosoite, voit saada PIN-koodin palautuslinkin sähköpostiisi OUTI-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Unohditko PIN-koodisi -linkin kautta. PIN-koodia ei voi saada puhelimitse.
Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Kielilakikomitean työryhmämuistion 2000 mukaan kielistä käytiin yhdessä vaiheessa kovaakin kiistaa, ja se tapahtui suurelta osin Helsingin yliopiston piirissä. Tästä huolimatta kielikiista katsotaan samalla osaksi koko Suomen yliopistojen historiaa. Vuoteen 1852 saakka opetuskieli yliopistoissa oli latina, äidinkielen kirjoituskoe osana opintoja suoritettiin kuitenkin ruotsiksi. Ruotsin vaihtuessa opetuskieleksi, kielistä alettiin kiistellä Suomessa yleisesti jo 1800-luvun loppupuolella. Erimielisyydet yltyivät 1900-luvun alussa, jolloin suurin osa opiskelijoista alkoi olla suomenkielisiä. Opetuskielenä säilyi tällöin kuitenkin yhä ruotsi. Kiista oli ennen kaikkea ideologinen ja siihen liittyi...
Nykysuomen sanakirjassa sanat määritellään sana aines kohdalla ainesosa elementiksi, josta jokin esim. koostuu 1. aineista, tuotteista t. esim. muistiinpanoista, joista jtak tehdään, materiaali. .2. aineosa- (nen), elementti. |Maalajin hienot a:kset. Vereen kulkeutuneet vieraat a:kset. - Yhteiskunnan kumoukselliset a:kset. Myös sanan ainesosa kohdalla on vastaavaa kuvausta. Aineosa puuttuu Nykysuomen sanakirjasta.
Kielitoimiston sanakirjassa ainesosa -selityksessä annettu esimerkki salaatin ainesosat viittaa samanlaiseen käyttöön,
Aineosan kohdalla esimerkkinä on lause siellä Hiili on aineosana kaikissa orgaanisissa yhdisteissä.
Näiden perusteella voisi tulkita siis ainesosan...
Irwin Goodmanin säveltämä kappale Poing poing poing on ilmestynyt englanniksi nimellä Boing boing boing Warren Schatzin esittämänä. Single-levy ilmestyi vuonna 1973.
Levyä ei ole lainattavana Suomen kirjastoissa eikä kappaletta löydy kuunneltavaksi verkostakaan.
Levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Kyllä se oli Raimo Vilén. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 1.9.1972 julkaisemasta urheilu-uutisoinnista. Lehden kuvassa pettynyt Vilén istuu radan pinnassa rinnassaan numero 227. Jutun mukaan Münchenissä 100 metrin alkuerässään aikaan 11.00 jäänyt Vilén sai lihaskrampin molempiin jalkoihinsa ja menetti mahdollisuutensa jatkoon.
Helsingin Sanomat 1.9.1972
Hei!
Maunon ja Stevien tapaamisesta löytyy jonkin verran mainintoja sanomalehtien digiversioissa, mutta aika monet ovat valitettavasti maksumuurin takana. Hatun lahjoittamisesta en löytänyt tietoa verkkolähteistä, en suomeksi enkä englanniksi.
Etsin tietoa heidän tapaamisestaan lisäksi seuraavista kirjoista, mutta tuloksetta; Lindblom: Merkillinen Mauno, Mattsson: Tellervo Koivisto, Nars: Mauno.
Tuskinpa Mauno Koiviston jäämistöön pääsee mitenkään julkisia kanavia pitkin tutustumaan, joten mahdotonta sanoa sisältyykö Stevien hattu hänen omaisuuteensa.
Kaikesta päätellen Mr. Bean on hyvin suosittu maailmanlaajuisesti. Omalaatuinen, koheltava hahmo näyttäisi vetoavan suuriin katsojajoukkoihin ympäri maailman. Ihan kaikki eivät ehkä tällaisesta vähäpuheisesta slapstick-huumorista kuitenkaan innostu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mr._Bean
http://www.factfiend.com/everybody-earth-understand-mr-bean/
Kanadalaislähtöinen piilokameramainen sketsiohjelma Just for Laughs Gags tunnetaan Suomessa nimellä Pilanpäiten. Se on myöskin formaattina tunnettu maailmalla. Wikipedia mainitsee ohjelmaa esitetyn yli sadassa maassa. Mr. Beanin tasoista menestystä se ei näyttäisi silti saavuttaneen. Ohjelman huumori myös jakaa mielipiteitä, wikipedia-artikkelin mukaan jotkut kokevat sketsit vain...
Valitettavasti kuvaukseesi sopivaa teosta ei löytynyt. Ehkä pystyt itse jäljittämään teoksen selaamalla aiheesta kirjoitettujen kaunokirjallisten teosten hakulistoja.
Tässä on linkki Vanamokirjastojen aineistohakuun hakusanalla syöpätaudit:
Hakutulos - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi)
Suomalaisten kirjastojen valtakunnallisesta kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta voi olla apua. Tässä on linkki Kirjasampoon hakusanalla syöpätaudit:
Haku | Kirjasampo
Syöpää käsittelevästä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin. Voit katsoa halutessasi tämän vastauksen tästä linkistä:
Olen tekemässä mahdollisimman täydellistä listaa suomeksi ilmestyneestä syöpää käsittelevästä kaunokirjallisuudesta...
Diana Gabaldonin Go Tell the Bees That I am Gone julkaistiin 23.11.2021. Se on Outlander (Matkantekijä) -sarjan yhdeksäs romaani.
Gabaldonin kirjoja on Suomessa kustantanut Gummerus. Kustantamon sivuilla ei ainakaan vielä ole tietoa kirjan suomennoksesta tai sen ilmestymisajankohdasta. Tiedustelin asiaa kuitenkin suoraan kustantamosta, josta vastattiin, että kirjan suomennoksen julkaisu on suunnitteilla vuodelle 2023. Huolellinen suomennostyö vie oman aikansa, joten kirjaa joutuu odottamaan vielä hetken. Kirjan julkaisusta tullaan tiedottamaan kustantamon sivuilla, kunhan ajankohta tarkentuu.
Vastaisuuden varalta löydät kustantamon yhteystiedot täältä: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
