Oikeastaan liukuportaissa on oikeanpuolinen liikenne. Helsingin Metron liukuporrasetiketti: "Liukuportaissa seistään oikeassa reunassa, jotta kiireisemmät matkustajat pääsevät vasemmalta ohi." Kaupunkiliikenne.fi
Samanlainen ohje on luullakseni monilla mielessä esim. pyöräteiltä tai autoliikenteestä.
Tutkimusten mukaan liukuportaissa ohittelu ei kuitenkaan ole se tehokkain matkustustapa. Jos väkeä on paljon, on nopeampaa seistä ja antaa portaiden kuljettaa. MTV Uutiset 8.3.2017
Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
...
En valitettavasti löytänyt valmiita sukukirjoja nimillä Lås tai Metsäluoma. Nikolai Niemi ei myöskään tuottanut tulosta, joskin pelkällä Niemi-sukunimellä löytyi joitakin teoksia (esimerkiksi Niemen suku tai Niemen suku Kiikalasta). Se on kuitenkin sen verran yleinen sukunimi, ettei näillä tiedoilla pysty sanomaan ovatko nämä edes lähellä oikeaa sukuhaaraa. Näitä ei myöskään ollut Seinäjoen kirjastossa tai Eepos-kirjastoissa muuallakaan.
Jos olet kiinnostunut tutkimaan sukuasi niin sen aloittamiseen on hyviä neuvoja Arkistojen portin sivuilla sekä Suomen sukututkimusseuran sivuilla.
Netissä on myös joitakin palveluja, joihin voi syöttää nimiä, syntymävuosia ja asuinpaikkoja ja tutkia löytyykö sieltä omia sukulaisia, esimerkiksi...
Kyseessä taitaa olla Tarja Lapintien kuvakirja "Kiveen kätketty linna" (Tammi 1992). Verkosta löytyy kirjan juoniselostus, mikä vastaa hyvin kuvailuasi:
https://docplayer.fi/6432819-Piilomaasta-karhumakeen-kotimaisia-satuja-…
Tässä kirjan saatavuustiedot Helmet-kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1361819?lang=fin
Esittämäsi kysymys on monimutkainen oikeudellinen kysymys. Eduskunnan kirjastossa emme anna oikeudellista neuvontaa, emmekä tulkitse lakia yksittäisessä tapauksessa. Yleisellä tasolla aiheesta voi todeta seuraavaa:
Sopimukset, joissa sopimusehdot hyväksytään verkossa ovat hyvin yleisesti käytössä tänä päivänä. Sopimuksiin sovelletaan sopimusoikeudellista lainsäädäntöä. Jos sopimuksen osapuolena on kuluttaja, sovellettavaksi tulee myös kuluttajansuojalainsäädäntö. Sopimusehdot eivät voi olla lainvastaisia eivätkä kohtuuttomia.
Kun sovelluksen avulla käsitellään henkilötietoja, käsittelyyn sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä. Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, säilyttämistä, käyttöä, siirtämistä ja...
Tekijänoikeudet ovat Juha Vainion perikunnalla. Laulujen sanoituksista sopimus voi olla Teostolla tai Sanastolla, joten on paras tiedustella asiaa näiltä molemmilta tekijänoikeusjärjestöiltä.
https://www.teosto.fi/ - yhteydenottolomake
https://www.sanasto.fi/ - sähköposti info@sanasto.fi
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto kirjoittaa Eläketutka-blogissa, että eläkeaika on keskimäärin parikymmentä vuotta. Vuonna 2015 päättyneet eläkkeet olivat kestäneet keskimäärin 22 vuotta. Lähde: https://elaketutka.fi/2016/01/07/elakeaika-parikymmenta-vuotta/
Katso myös tuoreempi Eläketurvakeskuksen blogiteksti: https://www.etk.fi/blogit/elinaika-on-pidentynyt-enta-elakeaika/
Eläkkeellesiirtymisiän odote Findikaattorissa: https://findikaattori.fi/fi/75
Elinajanodote Findikaattorissa: https://findikaattori.fi/fi/46
Kielitoimiston ohjeen mukaan vieraskielisiä nimiä taivutettaessa konsonantit säilyvät nimen keskellä yleensä muuttumattomina. Luciano Pavarottin läpimurto tapahtui Donizettin oopperassa Rykmentin tytär.
Vastaavasti myös esim. Slotte : Slotten, Aleppo : Aleppon, Missisippi : Missisippin.
https://www.kielikello.fi/-/pari-perusasiaa-nimien-taivuttamisesta
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/200
Helsingissä siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1977 ja Taivallahden kansakoulusta tuli Taivallahden peruskoulu. Helsingin Sanomien digiarkistojen perusteella tästä Eteläinen Hesperiankatu 38 -osoitteessa sijaitsevasta koulusta käytettiin nimeä Taivallahden peruskoulu 1990-luvulla. Varmimman tiedon voisi saada suoraan Taivallahden koulusta, yhteystiedot täältä: https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/taivallahden-peruskoulu/yhteys…
Samassa kiinteistössä toimi 2000-luvulle tultaessa Taivallahden ala-asteen lisäksi Kampin erityiskoulu. Vuonna 2009 Taivallahden peruskouluun yhdistettiin hallinnollisesti Etu-Töölön yläasteen koulu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivallahden_peruskoulu
Yle Areenassa on kuunneltavissa toistaiseksi n. 15 minuuttia kestävä haastattelu Alina Tomnikovista liittyen Niiskuneidin rooliin. Jakso on osa Minun tarinani-podcastia.
Linkki: https://areena.yle.fi/audio/1-50464308
Kaikkia kirjoja ei varmaankaan ole mahdollista listata. Kysyjä ei kerro kysymyksessään, onko kyse tieto- vai kaunokirjoista. Ei myöskään sitä, lasketaanko lastenkirjat mukaan. Etenkin kaunokirjoista on myös vaikea sanoa, milloin ne käsittelevät nimenomaan Hakaniemeä, milloin taas Kallion kaupunginosaa laajemmin. Kallion kirjastossa Helsingissä on Kallio-kokoelma, johon on koottu Kallion kaupunginosaa käsitteleviä kirjoja. Kokoelma löytyy Helmetistä, kun hakusanaksi valitaan Kallio-kokoelma. Hakutuloksessa on mukana Kallion aluetta Siltasaaresta Sörnäisiin käsitteleviä kirjoja.
Mainitsen joitakin kirjoja, jotka varmasti käsittelevät Hakaniemeä.
Lastenkirjallisuus:
Salmi, Veera: Puluboi-kirjat. Kirjoissa pulujen koti on Hakaniemen...
Kyseessä on Martti Aihan pronssiveistos Iltapäivähetki vuodelta 1977. Se on kaupungin EMMA-museon omistama ja sijaitsee tällä hetkellä (25.1.2022) Sellon kirjaston toisessa kerroksessa.
Tällaisia sähköisiä hiirenloukkuja on markkinoilla erilaisia. Laitteiden tuotekuvauksista ei tarkempi toimintaperiaate käy ilmi. Otus joutuu loukkuun tullessaan kosketuksiin kahden elektrodin kanssa ja saa tappavan iskun.
Sähköisten hiirenloukkujen patenttien selostuksia voi tutkia: https://patents.google.com/patent/US4250655 https://patents.google.com/patent/US4780985
Esimerkiksi kameroiden salamavaloissa, etälamauttimissa ja sähköisissä kärpässieppareissa hyödynnetään paristoista kondensaattoriin varastoitavaa pientä sähkövarausta joka sitten purkautuu hyvin nopeasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi
Nyt tarvittaisiin kyllä sähköteknistä tietoa ja taitoa selittää asia kansantajuisesti!...
THL kerää syntyneiden lasten rekisteriin kaikki Suomessa tapahtuneet synnytykset, synnyttäjät ja syntyneet lapset. Tiedot kerätään sairaaloista. Kotisynnytyksissä hoitava kätilö vastaa ilmoituksen tekemisestä. Rekisteriin on kerätty tietoja vuodesta 1987 lähtien.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/rekisterien-ti…
Helsingissä syntyneenä mahdollinen synnytyssairaalasi voisi olla joko Naistenklinikka tai syksyllä 2017 suljettu Kätilöopiston sairaala. Muitakin vaihtoehtoja sairaaloissa on https://www.kirjastot.fi/kysy/oliko-vuonna-1963-helsingissa-muulla
Voisit alkuun yrittää tiedustella HUS:in arkistoista syntymätietojasi. Naistensairaalan arkiston yhteystiedot löydät täältä https://www....
Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta vastaa Suomessa Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitoksen verkkosivuilta https://www.rikosseuraamus.fi/fi/ löytyy kattavasti tietoa aiheesta.
Seuraamusjärjestelmää säätelevät monet lait. Ajantasainen lainsäädäntö löytyy Finlexistä. Rikosseuraamuslaitoksen sivuille https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/seuraamukset/saannokset.html on koottu aiheeseen liittyvä listaus laeista ja linkit suoraan Finlexiin.
Vangeille laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma, josta vankeuslain 4 luvun 6. pykälässä https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050767 mainitaan seuraavasti:
Vangille on laadittava yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan...
Lapsen näkökulmasta kirjoitettuja romaaneja on todella paljon. Kokosin tähän muutamia esimerkkejä, joissa keskushenkilö on alle 10-vuotias lapsi.
Suomalaisia klassikoita:
Aapeli: Pikku Pietarin piha
Kontturi, Venny: Ruukinkuja
Paloheimo, Oiva: Levoton lapsuus
Uudempia suomalaisia romaaneja:
Franzén, Peter: Tumman veden päällä
Järvelä, Jari: Kosken kahta puolta
Mörö, Mari: Kiltin yön lahjat
Käännöskirjallisuutta:
Bourdeaut, Olivier: Tule takaisin, Mr. Bojangles
Ditlevsen, Tove: Lapsuus
Donoghue, Emma: Huone
Sanajev, Pavel: Haudatkaa minut jalkalistan taakse
Tungal, Leelo: Toveri lapsi
Zālīte, Māra: Viisi sormea
Lisää kirjoja löytyy esimerkiksi Eepos-Finnasta....
Kyseessä on varmaankin Veikko Samulin säveltämä laulu Vihreä mies (tietokannoissa myös muodossa Vihreämies). Sanat lauluun on tehnyt Aappo I. Piippo ja laulua esittivät Armi Aavikkoa ja Lemmikit (1993).
Laulu on tallennettu äänitteelle, mutta sitä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Äänitteen ainoa käyttökopio on kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
https://finna.fi/Record/fikka.4380967#componentparts
Suomen kielilain 423/2003 mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi saamen kielellä on laissa säädetty asema (kielilaki 1086/2003). Myös viittomakielelle ja suomen romanikielelle on säädetty kielellisiä oikeuksia. Suomen tataari ei ole tunnustettu vähemmistökieli.
Kielilaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Koska Alaskan taivaan alla ja Kylmä saari ovat romaaneja, niin ilmeisesti toivoisit lähinnä kaunokirjallisuutta Alaskasta. Tässä joitakin romaaneja, jotka kertovat Alaskasta tai tapahtuvat ainakin osittain Alaskassa:
Boyle, T. Coraghessan: Hatka City
Doerr, Anthony: Davidin uni
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Ivey, Eowyn: Maailman kirkkaalle laidalle
Lupton, Rosamund: Hiljaisuuteen hävinneet
McGrath, M. J.: Lumipoika
Roberts, Nora: Revontulet
Wallis, Velma: Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
Pirjo Tuomisen historialliset romaanit Villit vedet ja Ylpeät purjeet tapahtuvat 1800-luvun alkupuolen Alaskassa, joka silloin kuului Venäjälle. Osittain Alaskassa tapahtuu myös Erik Wahlströmin romaani Tanssiva pappi, joka käsittelee Uno...
