Helsingin Sanomat kirjoitti 25.11.1985 autokauppojen katoamisesta kantakaupungista. Lähiöt ja ympäristökunnat imivät tuolloin autokauppaa pois keskustasta. Artikkelissa todettiin: "Vielä 1960-70 -lukujen vaihteessa molemmilla Esplanadeilla oli yhteensä puolen kymmentä autokauppaa ja jopa Rautatientorin ympäristössä oli pari autoliikettä. Kaikki siihen aikaan kaupan olleet automerkit löysi kävelymatkan päästä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksestä. Espalta nykyisen Marimekon kohdalta sai kupla-Volkkareita ja Akateemisen kirjakaupan tiloissa myytiin Fordeja. Skodan sai Kansallisteatterin vierestä ja naapurissa oli Hankkijan talosta muuttanut Nikolajeffin autokauppa."
Suomalaisen paikannimikirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2019) mukaan ruotsinkielinen paikannimi Pyttis esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä vuonna 1380. Suomenkielinen nimi Pyhtää lienee kuitenkin alkuperäinen ja ruotsinkielinen nimi Pyttis sen mukaelma. Tätä perustellaan sillä, että suomen ht-yhdistelmä ei kuulu ruotsin äännejärjestelmään, ja se on usein korvattu ruotsin kieleen lainatuissa nimissä kt:llä tai tt:llä. Ruotsin kielen tt-yhdistelmää taas ei olisi suomeen lainattaessa tarvinnut muuttaa. Pyhtää-nimen alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Se saattaa liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.
Lähteet
Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63....
Ravitsemussuosituksissa suositellaan, että ksylitolia käytettäisiin viisi grammaa tai enemmän päivässä. Herra Hakkaraisen täysksylitolipastilleja valmistavan Cloettan sivulla kerrotaan, että sen saa nauttimalla kymmenen pastillia päivässä.
Joissakin fluoritableteissa käytetään makeutusaineena ksylitolia. Jos olet imeskellyt aamulla ksylitolia sisältävän fluoritabletin, on varmasti ksylitolin saannin kannalta aivan turvallista syödä vielä ksylitolitablettikin.
Ruokaviraston mukaan ksylitolille ei ole määrättyjä enimmäiskäyttörajoituksia, mutta sen liika käyttö voi aiheuttaa ripulia.
Lähteet: https://www.cloetta.fi/tuotteet/pastillit/jenkki-herra-hakkaraisen-taysksylitolipastilli-mansikka-55g/, http://www.xylitol.net/...
Pitkäsilta on ollut aina nimeltään Pitkäsilta. Se on ollut nykymuodossaan olemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta jo paljon ennen sitä paikalla on ollut silta. Hakaniemen silta on vuonna 1961 valmistunut tieliikennesilta, joka yhdistää Siltasaaren ja Kruununhaan.
Pitkänsillan historiasta lisää täällä arkistoidussa Kysy.fi-vastausartikkelissa.
HRI:n sivuilta voi ladata esimerkiksi vuoden 1925 kartan, jossa näkyy Pitkäsilta nykyisellä nimellään, mutta Hakaniemen siltaa ei vielä ole lainkaan.
Hei,
Laulun Porvarit suomenkielinen sanoitus (tekijänä Liisa Ryömä) löytyi Teatterimuseon arkistoon säilytetystä esityksen käsiohjelmasta vuodelta 1983. Koska laulut teksteineen ovat tekijänoikeuksien alaista aineistoa, lähetän sanoituksen vain kysyjän sähköpostiin ja on tarkoitettu vain kysyjän omaan tutkimuskäyttöön.
Olisiko kyseessä tämä kirja?
TEKIJÄ Helakisa, Kaarina, kirjoittaja
TEOS Ainakin miljoona sinistä kissaa : saturomaani / Kaarina Helakisa ; kuvittanut Jori Svärd
PAINOS 2. painos 1984
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1978
ULKOASU 188, [1] sivua : kuvitettu ; 25 cm
Vuosina 1966–73, jolloin Brita Hedberg oli Tampereella De Gamlas Hemin johtajana, nopeinta mahdollista vuoroa käyttäen matka Helsingistä Tampereelle kesti 2 tuntia 10 minuuttia (1966)/1 tunti 59 minuuttia (1973). Keskimääräisempi matka-aika pikajunalla oli 2.30–2.50 (1966)/2.20–2.40 (1973).
Lähde:
Suomen kulkuneuvot : turisti
Etsit varmaankin Friedrich Holländerin Wenn ich mir was wünschen dürfte kappaletta. Se löytyy YouTubesta mm. Marlene Dietrichin esittämänä jo vuodelta 1930 (pianossa itse säveltäjä-sanoittaja), https://www.youtube.com/watch?v=kGxPqPdDXmU
Ludwig Simon sarjassa Lupausten linnake (Haus der Träume), https://www.youtube.com/watch?v=nyetYNzUA5o
Molukkien luotsi -kuunnelmaa on esitetty Suomen radiossa vuonna 1958. Kuunnelma oli käännös ruotsalaisen nobelkirjailijan Harry Martinssonin kuunnelmastaLotsen från Moluckas. Alkuteos on kirjoitettu ja esitetty ensimmäisen kerran vuonna 1937. Näytelmä kertoo portugalilaisen kapteeni Magellanin maailmanympäryspurjehduksesta vuosina 1519-1522. Pekka Gronowin mielestä kuunnelma oli vuoden 1958 paras kuunnelma. Suomeksi näytelmän on toteuttanut Urpo Lauri.
Lähteet:
Pekka Gronowin blogi : http://pekkahtgronow.blogspot.com/2016/11/kuka-voitti-kuunnelma-finlandian.html
Lotsen från Moluckas (teksti) Suomen kirjastoissa : https://www.finna.fi/Record/vaasa.173236?lng=sv#versions
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Lotsen_fr%C3%...
Eila Kivikk'ahon runo "Satua" alkaa: "Kiukunharmaat pilvimöykyt, mikä teitä vaivaa?" Runo sisältyy Kivikk'ahon kokoelmaan "Viuhkalaulu" (WSOY, 1945) ja myös hänen "Kootut runot" -teokseensa, josta on useita painoksia, sekä Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Helmetin Taskukirjasto-sovelluksessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547) tämä onnistuu. Asiakas voi tietysti halutessaan olla aina yhteydessä kirjastoautoon ja ilmoittaa pysäkin nimen. Kirjastoauton henkilökunta on myös tarvittaessa yhteydessä varaajaan, jollei pysäkki selviä esim. asiakkaan muiden varausten perusteella.
Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää.
Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä.
Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Parkkonen Oy toimi sekä kaupan että teollisuuden alalla. Eino Parkkosen johtama yritys oli "matka- ja nahkatavarain tukku- ja vähittäisliike", minkä lisäksi sillä oli vuodevaatetehdas. Parkkosella oli myymälät Hämeenkadulla (Hämeenkatu 12) ja Hämeenpuistossa (Hämeenpuisto 31); tehdas sijaitsi Kangasalla.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisiko kyseessä olla Tammen 1980-luvulla julkaisema Susy-kirjat -sarja? Daniel Jacob Eilif Mortensen kirjoitti teokset nimellä Gretha Stevns. Tanskassa asunut kirjailija oli kotoisin Färsaarilta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Lumiomena-kirjablogissa kerrotaan tarkemmin sarjan Susy ja Solveig -kirjasta. Ainakin Susylla on islanninhevonen nimeltä Pelle.
https://luminenomena.blogspot.com/2010/10/gretha-stevns-susy-ja-solveig…
Raaseporin kaupunki sijaitsee Etelä-Suomessa Uudenmaan maakunnan länsiosassa.
Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit ja Pohjan kunta yhdistettiin. Kaupungin nimi otettiin alueella sijainneen Raaseporin linnan mukaan.
https://www.uppslagsverket.fi/sv/sok/view-170045-Raseborg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raasepori
Ei ole. Ahvenanmaa on itsehallintolain mukaan yksikielinen ja opetuskieli on ruotsi. Suomea voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806082200989646
Homer Simpson on ihmisen kaltainen sarjakuvahahmo, jonka persoonaan voi perehtyä vaikka Wikipedian kautta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Homer_Simpson#Persoonallisuus
Medici.fi-videopalvelu on käytettävissä Helmet-kirjastokortilla. Palvelu tarjoaa konserttitallenteita, musiikkidokumentteja, oopperaa ja balettia. Palveluun tarvitaan ainoastaan kirjastokortin numero.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki/Medicitvvideopalvelu_tuo_kulttuurin_koti(221158)
Muita elokuvapalveluita Helmet-kirjastot eivät tällä hetkellä tarjoa.
