Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Raili Moberg on suomentanut ranskasta Jean-Paul Sartren teoksen Les mots, Sanat (1965) ja Sébastien Japrisot'n teoksen La dame dans l'auto, Nainen autossa (1967).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan Atte on johdos nimistä Antti tai Antero, jotka puolestaan on johdettu kreikkalaisesta nimestä Andreas.
Attea on käytetty myös Aadolfin, Aatoksen tai Agatonin lempinimimuotona.
Nimen etymologinen alkuperä on sinällään vanha, koska se esiintyy Raamatussakin.
Suomessa Aten nimipäivä on ollut kalenterissa vuodesta 1964.
Lähteet:
Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/atte
Nimikirja.fi: https://nimikirja.fi/Atte
Maijaliisa Dieckmann on julkaissut useita historiallisia Porvooseen sijoittuvia romaaneja. Esim.
-Aurora ja Ulla-tädin salaisuudet
-Fredrika-rouvan koulu
-Keisari ratsastaa kaupunkiin
-Kolme hopeasormusta
-Hopeasormuksen taika
-Kartanon aaveratsastaja
Useinhan lasten kuvakirjojen tai piirrettyjen hahmot ovat eläinhahmoisia, kuten Pipsa Possu, Kissalan Hessu, Maisa-hiiri, Taavi-tiikeri ja niin edelleen. Mutta aika harvoin näillä eläimillä lopulta on mitään tekemistä esikuvaeläintensä kanssa, vaan nämä hahmot elelevät selkeästi ihmiselämää, käyvät koulua, laittavat ruokaa, harjoittelevat sosiaalisia taitoja, vanhemmat käyvät töissä ja niin edelleen.Näin pienten lasten vanhemman kokemuksella on oikeastaan hämmästyttävää miten vähän lapsille suunnatuissa animaatioissa ja kuvakirjoissa käytetään ihmishahmoja, sillä suurin osa hahmoista on ihmisenkaltaisia eläimiä, ihan pottailua ja sosiaalisia taitoja pienille lapsille opettavista kuvakirjoista suosittuihin ja tuotteistettuihin...
Sukututkimusseuran neuvonta voisi olla hyvä paikka tarkistaa asia. Seuralla on Hiski-tietokanta, jossa voi tutkia kirkonkirjoja, sitä kannattaa tutkia. Siellä pystyy esimerkiksi hakemaan kastettuja, jolloin saa tietoonsa kastetun vanhemmatkin.
Ilman kuvaa on vaikea sanoa varmasti, mutta epäilisin kyseessä olevan kuitenkin kastelupussi, minkä tarkoituksena on kastella taimea pitkäaikaisesti. Pussista vesi tihkuu taimen juurelle vähitellen, yleensä useiden tuntien ajan. Kastelupussi voidaan laittaa joko taimen ympärille tai sen tukikeppeihin.
Esimerkiksi: https://www.harviala.fi/Kastelupussit/Kastelupussi-75-L-UV-kestava tai https://www.haveno.fi/tuote/treegator-original/
Metsänomistajalla on yleensä metsästyssopimus paikallisen metsästysseuran kanssa. Tällöin metsänomistaja vuokraa metsäänsä metsästysseuralle metsästyskäyttöön. Vuokraa ei yleensä makseta rahana, vaan esim. kutsuna vuosittaisiin hirvipeijaisiin. Metsänomistajan ei ole pakko solmia sopimusta metsästysseuran kanssa, mutta moni tekee näin. Sopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Sopimuksen voi myös irtisanoa. Perityn metsän mukana voi tulla myös voimassa oleva metsästyssopimus.
Lähteet:
https://www.minilex.fi/a/mets%C3%A4stys-ilman-maanomistajan-lupaa
https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/04/Metsastysvuokrasopimus_201…
https://1560097.169.directo.fi/@Bin/eb041cf66669e9f6bb0050fd8cd0a690/16…
...
Voisikohan kyseessä olla Maijaliisa Dieckmannin satukokoelma Elli-enkeli ja tiukutossut (Gummerus, 1988)? Kirjan kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla.
Lastenkirjoja voi hakea ja selailla esim. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa: https://lki.verkkokirjasto.fi/etusivu
Toistaiseksi kukaan kirjastokollega ei ole tunnistanut kyseistä runoa. Yritän vielä selvittää asiaa, joten palaan asiaan myöhemmin.
Helmet-kirjavarastosta löytyvät Maila Pylkkösen runokokoelmat ovat varattavissa verkkokirjastosta: helmet.fi
Maila Pylkkösen tuotanto: Klassilliset tunteet. 1957; Jeesuksen kylä. 1958; Arvo : vanhaäiti puhuu runonsa. 1959; Ilmaa - Kaikuu. 1960; Valta. 1962; Virheitä. 1965; Tarina tappelusta. 1970; Muistista. 1972; Marjamiesnaisen muistiinpanoja. 1975; Monologit. 1976; On kesä vain. 1977; Kootut : runot ja proosarunot 1957 - 1977. 1983; Varhaiset runot // Parnasso 2/2001. Lähde: Kansallisbiografia
Helmetistä löytyy riittävä kappalemäärä ainakin eteläkorealaisten naiskirjailijoiden kirjoja:
Han Kang s. 1970
- Vegetaristi - Kansainvälinen bestseller, joka nosti Han Kangin maailmanmaineeseen. Kirja on rankka lukukokemus, joka kertoo mm. anoreksiasta, perheväkivallasta ja sotamuistoista. Koreassa sitä on luettu maan sodanjälkeisen historian tulkkina.
- Valkoinen kirja - Valkoinen väri kuvaa ihmissielua ja kuolemaa. Kirjassa tuntemattomaksi jäänyt henkilö "puhuu" isolle siskolleen, joka kuoli parin tunnin ikäisenä.
- Ihmisen teot - Kirja kertoo Etelä-Korean hallintoa vastaan kapinoineista opiskelijoista ja vastarinnasta, joka tukahdutettiin verisesti. Episodimainen romaani ulottuu vuodesta 1980 nykypäivään. Kirja nostaa esiin...
Artikkelin saa käsiinsä joko Helsingin sanomien maksullisesta Aikakone-palvelusta ( Linkki Aikakoneeseen ) tai Kansalliskirjaston vapaakappalekirjastosta. Linkki Kansalliskirjastoon. Linkki jäljennepalvelun ohjeisiin.
Hakemalla PIKI-verkkokirjastosta (https://piki.finna.fi/) esim. hakusanoilla "paksulehtiset valokuvat" löytyy valokuvin kuvitettuja pahvisia katselukirjoja. Näistä suurin osa tosin keskittyy erilaisiin eläimiin ja esineisiin, mutta selaamalla löytyy myös vauva- ja lapsiaiheisia kirjoja. Varauksen tekemällä saat kirjat lähikirjastoosi.
Tässä joitakin vinkkejä:
Ahtola, Nina: Nina's babies
Hurme, Vuokko: Maailman napa
Rudnert, Björn: Osaan itse sisällä; Osaan itse ulkona
Sirett, Dawn: Värit : kukkuu!; Vauvan päivä : kukkuu!; Vauva sanoo kukkuu!; Silmät, nenä suu : kukkuu!
Helmet-kokoelmasta löytyy vain vuodelta 1985 vain ylioppilasaineita ja reaalikoetehtävät. Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa on kuuntelukokeita, mutta luettelosta en löytänyt vuoden 1985 tehtäviä. Niitä kannattaa kuitenkin kysyä Kansalliskirjaston neuvonnasta. Ylioppilaslautakunta säilyttää vanhat kokeet, lautakunta@ylioppilastutkinto.fi.
Kyllä onnistui kirjojen varaaminen myös tuolloin. Esimerkiksi Kurikassa asiakas saattoi tehdä varauspyynnön pahviselle kortille, johon täytettiin yhteystiedot varauksen noutamista varten. Tämän jälkeen varaus kirjoitettiin eräänlaisille tikuille, jotka sai pujotettua metallipalojen väliin aakkosjärjestykseen lehtiön sisälle. Jokaiselle aihealueelle oli myös omat värinsä, jolla varaukset merkittiin (esimerkiksi aikuisten kaunokirjallisuudelle omansa, lastenkirjallisuudelle omansa jne.). Kun kirjoja sitten palautui edelliseltä asiakkaalta, käytiin varaukset läpi jokaisen palautuksen kohdalla. Kun kirja, josta oli tehty varaus, saapui takaisin kirjastoon, otettiin varaus lehtiöstä pois ja varauksesta ilmoitettiin sitten asiakkaalle kirjeitse.
Tekoälyllä on epäilemättä vaikutusta työskentelyyn monissa työtehtävissä jo nyt. Koulutuksissa ja keskusteluissa on käynyt ilmi, että tekoäly muun muassa auttaa tekemään tiivistelmiä pidemmistä teksteistä ja kirjoittamaan sähköposteja. Myös Kysy kirjastonhoitajtalta -palvelu tutkii mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä. Tässä muutamia kommentteja nykytilanteen pohjalta.
Rajoitteita
Nimi velvoittaa. Olemme alusta asti profiloituneet palveluna, joka tarjoaa kirjaston henkilökunnan palvelua eli ihmisen antamaa henkilökohtaista palvelua. Tästä emme halua luopua. Eri asia on, ryhdytäänkö kirjaston palvelua ja työskentelyä yleensä muuttamaan niin, että sitä teetetään tekoälyllä tai roboteilla. Silloin tilanne muuttuu tietysti meidänkin...
Fosca Innocenti -sarjan ensimmäisen ja toisen tuotantokauden musiikista on julkaistu albumit digitaalisessa muodossa. Nämä ovat saatavissa esimerkiksi Apple Musicin ja Amazon Musicin kautta.
Osa tästä musiikista on kuultavissa Youtubessa, myös Savio Riccardin säveltämä tunnussävelmä.
Salon Seudun Sanomat löytyy Turun kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna ajanjaksolta 1.5.1943-30.9.2021 eli kattaen myös 1970-luvun. Ajan mikrofilmikoneelle voi varata joko osoitteesta varaamo.turku.fi tai soittamalla numeroon 02 2620 630. Mikrofilmit ovat luettavissa tilauksen jälkeisenä arkipäivänä pääkirjaston tieto-osastolla. Kirjasto on auki arkisin 9-20 ja viikonloppuisin 11-17.
PIKI-kirjastojen kymmenen lainatuimman nuortenkirjan lista:
Simukka, Salla: Punainen kuin veri
McManus, Karen M.: Yksi meistä valehtelee
Green, John: Kaikki viimeiset sanat
Roth, Veronica: Outolintu
Maas, Sarah: Lasipalatsi
Green, John: Teoria Katherinesta
Simukka, Salla: Valkea kuin lumi
Bourne, Holly: Oonko ihan normaali?
Maskame, Estelle: DIMILY - rakastan
Thomas, Angie: Viha jonka kylvät
Uusimmat nuortenkirjat päivittyvät PIKI-verkkokirjaston Vinkit nuorille-sivulle: https://piki.finna.fi/Content/youth. Tällä hetkellä kymmenen uusimman lista näyttää tällaiselta (ilman uusintapainoksia):
Oseman, Alice: Nick ja Charlie
Rider, Catherine: Rakkautta Lontoossa
Silvera, Adam: Lopussa molemmat kuolevat
Whiteout (useita...
Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985. Kyselylomakkeet olivat viimeisen kerran käytössä vuonna 1985. Täysin kyselypohjaisia olivat vain vuosien 1950 ja 1960 laskennat. Vuonna 1970 laskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja, kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin jo hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri), ja lomakkeilla kerättiin lähinnä puuttuvia tietoja, kuten työpaikkaa ja ammattia koskevia tietoja.
Henkilölomakkeita käytettiin ensimmäisen kerran väestölaskennassa vuonna 1870. Lomakkeisiin...
