Kyseessä ei ole Museokortin mainos vaan linkki Finnan käyttäjäkyselyyn, jonka vastaajien kesken arvotaan Museokortteja. Kysely on avoinna viikolle 8 asti, jonka jälkeen pop-up -ikkuna poistuu. Toistaiseksi se täytyy siis sivuuttaa valitsemalla "Ei kiitos" tai painamalla punaista ruksia, ellei halua osallistua kyselyyn.
Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=315294298
Suomalaisten taiteilijoiden teoksia löytyy esim. Valtion taidemuseon ylläpitämästä Kansallisgalleriasta Kansallisgalleria - Hae kokoelmista, mutta kaikki teokset sisältävää luetteloa ei tietääkseni ole olemassa. Tyko Sallisen teoksia saat etsittyä tekijähaulla.
Verkossa ylläpidettävästä Kuvataiteilijamatrikkelista Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura löytyy tietoa nykytaiteilijoista sekä suomalaisen kuvataiteen merkittävistä henkilöistä. Tietokannasta voi etsiä taiteilijoita ja taideteoksia: mukana on myös tietoa Suomen taidehistorian keskeisistä kuvataiteilijoista. Taiteilijoiden esittelysivut sisältävät tietoa kuvataiteilijoiden työskentelystä, teoksista ja taiteellisesta toiminnasta.
Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle,...
Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa:
"Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet siirtyvät yksitellen uuteen järjestelmään maaliskuun loppuun mennessä. Osa kirjastoista käyttää siis vielä vanhaa järjestelmää, osa uutta. Uuteen järjestelmään tehdä lisäksi vielä hienosäätöä siirtymiskauden ajan.
Sivu asiakastulostus.hel.fi pitäisi näkyä suomeksi. Kielen voi valita oikeassa yläreunassa olevasta valikosta, jossa näkyy lipun kuva. Valitettavasti aktivointiviesti, jonka asiakas saa sähköpostilla rekisteröidessään tilinsä, tulee kaikille vielä englanninkielisenä. Suomennos saadaan myöhemmin.
Uudessa järjestelmässä asiakastietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai sen tunnuslukua. Toisin kuin aiemmin, käyttäjän tallennetut ja...
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-...
Vuonna 1929 säädetyssä avioliittolaissa
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
todettiin alun perin:
12 §
Se, jolla on kaatumatauti, joka ei pääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä, tai tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti, älköön menkö avioliittoon, ellei ole siihen saanut tasavallan presidentin lupaa.
Kuuromykkä älköön myöskään sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole synnynnäistä.
Em. pykälää muutettiin säädöksellä 324/1969, uusi 12 §:
Älköön kukaan menkö avioliittoon hänen aikaisemman avioliittonsa ollessa voimassa.
Asiaan liittyvän hallituksen esityksen HE 158/1968 käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/...
Päätökset suomennettavista kirjoista tehdään kustantamoissa. Kirjastot saavat tiedot käännöksistä yleensä siinä vaiheessa, kun kustantaja siitä ilmoittaa. Ilmoitukset kustantajien julkaisupäätöksistä tulevat usein keväisin ja syksyisin - syksyllä ilmoitetaan seuraavan vuoden keväällä ilmestyvät teokset ja keväällä syksyn aikataulu. Kannattaa olla yhteydessä kustantamoihin ja kysellä - näin he saavat myös vinkkiä siitä, mitkä teokset kiinnostavat.
Colleen Hooverin kirja It ends with us ilmestyi äskettäin WSOYn kustantamana, joten jos se menestyy, niin on todennäköistä, että muitakin hänen teoksiaan käännetään.
Kyseessä lienee Charles Dickensin romaaniin perustuva kanadalainen animaatioelokuva David Copperfield vuodelta 1993.
http://elakoonkuvat.blogspot.com/2012/09/kysely-mika-pelotti.html
David Copperfield alkukielisenä versiona (YouTube)
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva.
Etsitty kirja lienee Tord Nygrenin Vekkuli ja hänen veljensä (Weilin+Göös, 1987). Siinä nokkela Vekkuli palauttaa kuninkaalle noitien varastaman lyhdyn, kultasarvisen pukin ja ruusuliivin - ja saa palkaksi kuninkaan herttaisen tyttären.
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
Kyllähän niitä on. Keitettyjä perunoita voi laittaa mihin vain ruokaan, aivan oman maun ja mielikuvituksen mukaan. Martoilla on ohjeita, miten hävikistä tehdään herkkua. Siellä neuvotaan käyttämään perunoita keitoissa, sämpylätaikinan jatkeena, salaateissa tai munakkaissa.
Martat Hävikistä herkkua
Hävikkiruokareseptejä löytyy verkosta haulla hävikkiruoka reseptit, myös hävikkiruoka peruna.
Yhteishyvä Parhaat hävikkiruokareseptit
Valio Näppärät hävikkivinkit
Voit myös lainata keittokirjan kirjastosta, esim.
Hävikkiruokareseptejä / Lindfors, Kati. Manna-Apu ry 2019.
Äidin tai isän serkuille ei taida olla omaa nimitystä ollenkaan. Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvällä sivustolla on kaavio sukulaisista. Siinä on mainittu tämä sukulaisuus vain termeillä isän tai äidin serkku. Netissä tuli vastaan termi isoserkku (vrt. isotäti), mutta sitä ei esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja tunne ollenkaan. Ei siis liene mikään virallinen termi, mutta varmaan sovittaessa myös sitä voi käyttää.
Tunturihotellin jo arkistoiduilta sivuilta löytyi tieto:
Saimi Luoma toimi Saariselän Retkeilykeskuksen emäntänä ja retkeilykeskuksen hoidossa olleiden majojen hoitajana 24 vuotta.
Saimi Luoma, Sami kuten häntä sanottiin, oli hyväntahtoinen mutta päättäväinen ihminen.
https://web.archive.org/web/20141031073035/http://www.tunturihotelli.fi…
Hallituksen eli valtioneuvoston muodostamisesta säädetään perustuslain 61 §:ssä. Sen mukaan "Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan." Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999...
Sananlaskututkija, tietokirjailija Outi Lauhakangas on kommentoinut Ylen haastattelussa Jokisen eväiden alkuperää seuraavasti:
"Kuten Ellusta [Ellun kanoista] on Jokisestakin tarina poikineen. Lauhakangas sanoo, että on mahdotonta tietää, mikä tarinoista on juuri se, joka on sanonnan synnyttänyt. Erään version mukaan Jokinen oli töissä konepajalla ja työkaveri teki jäynät puristamalla Jokisen eväslaukun prässillä littanaksi levyksi.
– Yhden tarinan mukaan tukkikämpällä Jokinen otti ainoan eväänsä, kuivan leivänkannikan, esiin pöydälle. Toinen siirsi leipää ja piruili, että nuo Jokisen evväät ovat aina niin levvällään…"
Lähtökohtaisesti en suosittelisi Murha.infoa ensisijaiseksi tiedonhaun lähteeksi, mutta manittakoon tässä yksi siellä...
Emme valitettavasti löytäneet tietoja runon tekijästä. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon tekijästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Palvelujen ja lomakkeiden sähköistyessä perinteisiä leimasimia ei tarvita enää niin paljoa. Leimasimia käytetään kuitenkin edelleen, kun käsitellään virallisia paperisia lomakkeita. Esimerkiksi Espoossa kirjaamo leimaa saapuneet asiakirjat sekä antamansa lainvoimaisuustodistukset ja kaupunginarkisto leimaa asiakirjojen kopiot todistaessaan ne oikeaksi.
