Kysyin asiaa KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) ja he vastasivat näin: "Kysymys on kinkkinen. Ylen vuosien 1957–2008 digitoimat tv-ohjelmat ovat kylläkin Ritva-tietokantamme kautta etsittävissä, esimerkiksi Pikku kakkosen jaksoja 90-luvulta löytyy paljon meidänkin tietokannastamme. Jaksoihin ei kuitenkaan yleensä ole liitetty kuin varsin vähän kuvailutietoa, esimerkiksi yksittäisiä, pikku kakkosen sisällä esitettyjä ohjelmia ei tavallisesti ole erikseen kuvailtu.Etsimäsi ohjelman pituus 15–25 minuuttia saattaisi viitata siihen, että ohjelma on voitu esittää pikku kakkosen ulkopuolella itsenäisenä lastenohjelmanaan. Jos kyseessä on ollut ulkomainen tuotanto, se tuskin löytyy meiltä, eikä tuskin Yleltäkään. Tarkempi tieto...
Helmet-sivustolla esitellään uutuuksia ja varatuimpia kirjoja. Löydät utuuslistan täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kirjallisuus#uutuudet
Perinteisen Helmet-aineistohaun kautta voi myös etsiä kirjastoon tilattuja kirjaan kirjoittamalla hakukenttään aihepiirin (tai pelkkä *-merkki, jos haluat nähdä kaikki tilatut teokset) ja rajaamalla hakua "Tulossa kirjastoon" hakuehdolla. Näistä kirjoista on jo tehty tilaus kirjastoon, joten ne näkyvät tietokannassa ja ovat myös varattavissa. Perinteinen Helmet-aineistohaku löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/
Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Olisikohan kyseessä Tara Koivukosken Rikottu enkeli: nainen bikereiden maailmassa (2020)? Kirja vastaa aika tarkasti kuvailuasi.
Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.1538843?sid=4559335896
Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta."
Muistellusta sananparresta puuttuva sana on ahmattia merkitsevä 'ähmäri': "Ei ähmäri koskaan kylliksens saa ja ahne on aina vajaa." Satakuntalainen sananparsi on alun perin kerätty talteen Lavialta.
Lähde:
Satakunnan sananparsia
Ruotsalaisen Tradera.com sivuston mukaan kortti on Lars Carlssonin piirtämä. Kuva on H. C. Andersenin sadusta Keisarin uudet vaatteet.
https://www.tradera.com/item/270218/531387971/sagokort-signerat-lc-lars…
WSOY:n sivuilta en löytänyt mainintaa kyseisestä sarjasta, mutta 1960-luvulta ainakin vielä vuoteen 2010 se on ollut käännöskirjallisuutta esittelevä sarja "A-kertojat". Siihen kuului mm. Salman Rushdien Firenzen lumoojatar ja Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys. Muita sarjaan kuuluneita kirjailijoita ovat olleet mm. John Bath, Jorge Luis Borges ja Mihail Bulgakov.
Lähde
HS WSOY:n A-kertojat terästi sarjaluonnettaan 17.1.2010: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004705542.html
Virhe oli juoksija Mona-Lisa Pursiaista käsittelevän käännöskokeen tekstissä. Siinä saksan että-sana dass oli muuttunut artikkelisanaksi das: "Als Krönung ihrer Anstrengungen tangierte die junge Dame kürzlich in Helsinki mit der Zeit von 51,0 Sekunden den 400-Meter-Weltrekord von Monika Zehrt aus der DDR und Marilyn Neufville aus Jamaika, wobei hinzuzufügen ist, das letztere mit der elektrisch gestoppten Zeit von 50,98 immer noch vor den beiden anderen liegt." [kursiivi lisätty] (Aamulehti 4.4.1974)
Lyhyen saksan ylioppilaskokeiden tehtävät vuoteen 1976 saakka löytyvät Eino Miettisen kirjasta Saksan kielen ylioppilaskirjoitukset vuosina 1948–1976 : sanastolla ja selityksillä varustettuina. B, Ylimääräiset kirjoitukset.
Ainakin Katie Daynesin kirja Miksi eliöt kuolevat? voisi sopia nelivuotiaalle. Siinä on mukava kuvitus, paksut lehdet ja luukkuja, mutta täyttä asiaa kuolemisesta.
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla vuodelta 1914, joka on ilmestynyt suomeksi 1985. Juhannusaattona pikku Liisa pääsee mukaan kukkien juhliin ja toden totta paikalle saapuvat villikukkien ja vihannesten lisäksi myös rikkaruohot.
Äidin isän sisar on sinulle isotäti, ja hänen lapsensa on isotädin lapsi. Muuta nimitystä tälle sukulaisuudelle ei löydy ainakaan Tuomas Salsteen tekemästä kaaviosta, johon voit tutustua tästä linkistä: Sukulaiset (salste.net)
Artikkeli "Virus Detection: From State-of-the-Art Laboratories to Smartphone-Based Point-of-Care Testing" vuodelta 2022 käsittelee kännykän käyttöä virusinfektioiden tunnistamisessa. Puhelimella on pystytty diagnosoimaan virusinfektiota veri- ja nenänielunäytteistä käyttämällä kännykkään liitettäviä lisäosia tai hyödyntämällä puhelimen omia antureita ja neuroverkkoihin perustuvia sovelluksia analysoimaan testisirulle asetettuja näytteitä. Jälkimmäisestä kertoo tarkemmin kaksi vuotta aikaisempi artikkeli "Virus detection using nanoparticles and deep neural network-enabled smartphone". Nykyiset metodit eivät pysty havaitsemaan viruksia välittömästi puhelimen pinnalta.
Saatat sittenkin muistaa kirjan nimen oikein, sillä Maria Jotunin Huojuva talo on ilmestynyt ensimmäisen kerran Otavalta jo 1936 ja toisen kerran postuumisti 1963. Uusintapainos kirjasta on julkaistu myös 1954. Linkki Finna.fi
Jos nimi epäilyttää, voisit tutkailla Kirjasammon listausta 1940-luvun kirjailijoista ja kirjoista. Mukana myös myöhemmät teokset, jotka käsittelevät 1940-lukua. Linkki Kirjasampo.fi
Kyseessä on raiti, joka tarkoittaa mm. peitettä.
Sanan selitys Suomen etymologisessa sanakirjassa:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_1d9371ab201eb8152851…
Kansallisarkiston Arkistojen Portin aineisto-oppaista löytyy tietoa henkikirjoista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/henkikirjat
Siellä sanotaan, että henkikirjat ovat olleet verotusta varten laadittuja manttaaliluetteloita. Koska henkikirjojen pohjana on käytetty maakirjoja, on näiden rakenteessa ja sisällössä paljon yhtäläisyyksiä: kylän talot (eli tilat, eli ne, jotka ovat maksaneet maaveroa) on ryhmitelty yleensä yhteen, ja ihmiset taas on merkitty asuttamansa talon yhteyteen. Aina taloilla ei ole ollut sanallista nimeä, vaan identifiointiin esim. henki- ja rippikirjoissa on käytetty numerointia - tai molempia. Maakirjoissa eli virallisessa maarekisterissä taloilla eli tiloilla eli kiinteistöillä on ollut...
Saa syödä -sivuston mukaan "kananmunat voi säilyttää niin jääkaapissa kuin huoneenlämmössäkin, kunhan lämpötila on tasainen. Paras paikka kananmunille olisi kylmäkomero tai viileä huone, sillä optimaalisin säilytyslämpötila kananmunille on 12–14 astetta. Jääkaapin lämpötila on tyypillisesti 2-6 astetta."
Lue lisää: https://www.saasyoda.fi/kananmunat
Hei,
Sarja on kanadalainen ja sen alkuperäinen nimi on Paradise Falls. Näitä vanhoja sarjoja tuskin tulee uudestaan Suomen kanaville. Asiaa voi tietysti kysyä suoraan Nelosen ohjelmistosta vastaavalta.
Tuula Salakarin kirjassa Keräilijän aarteet: Kupittaan savi löytyy kuvia Kupittaan saven tuotannosta, samoin teoksessa Taidekeramiikka Suomessa. Linnea Lehtosesta on viimeksi mainitussa pari mainintaa ja kuvia hänen taiteestaan. Tietoa hänestä ei juuri löydy, ei edes elinvuosia. Internetissäkin on vain kuvia hänen töistään.
Saukkolan kirjastossa on teos Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941, mutta en juuri nyt pääse siihen käsiksi. Epäilen kuitenkin, että jos hänet siinä mainitaan, kysymys on siinäkin on vain hänen töistään.
