Varhaisimmat Shakespearen sonettien suomennokset ovat Paavo Cajanderin, joka vuosina 1912–13 käänsi niistä 30 ensimmäistä. Näin kuuluu sonetin XXVII päättävä säe Cajanderilla: "Sun tähtes levon puuttehessa näin." (Paavo Cajander, Runoelmia. – Kirja, 1914) ["On sielu öittäin, ruumis päivittäin / Sun tähtes levon puuttehessa näin."]
Aale Tynnin vuonna 1965 julkaistussa Shakespearen sonettien suomennoksessa 27. sonetin loppusäe kuuluu seuraavasti: "tähtesi, tähteni näin rauhaton". (William Shakespeare, Sonetit. – WSOY, 1965) ["Päivisin ruumis, öisin mieli on / tähtesi, tähteni näin rauhaton."]
Vuonna 2005 ilmestynyt Kirsti Simonsuuren suomenkielinen tulkinta taas on seuraavanlainen: "eivät sinun tähtesi, ei itseni, löydä lepoa". (Kirsti...
Operaattorilla tarkoitetaan tiedonsiirtotekniikassa tiedonsiirron suorittajaa. Yleensä operaattori on jokin yritys esim. puhelinoperaattori. Linkki Puhelinliittymät.fi
Linkki Kotus sanakirja Linkki Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry artikkeliin
Aurinko säteilee valtavasti valoa. Sitä ympäröivä avaruus on kuitenkin lähes täydellinen tyhjiö eli siellä on hyvin vähän ainetta. Tällaisessa tilassa valkoinen tai väritön valo kulkee suoraan eteenpäin kapealla alalla törmäämättä juuri mihinkään. Ei ole mitään, mistä valo heijastuisi. Aurinko näkyy katsojasta kirkkaana pisteenä, jonka ympärillä on vain pimeyttä.
Maapallolla sen sijaan on paksu ilmakehä, jossa erilaisia kaasuja, vesihöyryä, pölyä ja muita hiukkasia. Valo ei pääse suoraan Maan pinnalle, vaan se muuttaa hieman suuntaa kohdatessaan ilmakehän atomeja. Ilmakehän läpi kulkiessaan valo leviää tasaisesti niin että koko taivas näyttää kirkkaalta. Eri aineita kohdatessaan valkoinen valo hajaantuu...
Lemmikkikoiran kanssa pääsee osaan kirjastoista. Avustajakoira pääsee kaikkialle minne omistajansakin.
Kirjastot joihin pääsee koiran kanssa voi tarkistaa Helmet-sivuilta Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot, joissa on (valitse palvelu) koirat sallittu.
Mukava kuulla, että pohjapiirroksesta on ollut apua. Laitan ehdotuksesi eteepäin, jos muutkin kirjastot saisivat vinkkiä. Ainakin Keskustakirjasto Oodilla on omilla sivuillaan (ei Helmet-sivulla) pohjapiirros, katso täältä Oodin tilat.
Lähteet:
Keskustakirjasto Oodi. https://oodihelsinki.fi/
Olisikohan kyseessä kenties Kirotun kirjan vartija : suomalaisia Cthulhu-tarinoita (Jalava, 2016)?
Toinen kotimainen Lovecraftin Cthulhu-mytologiasta inspiraatiota ammentanut novellikokoelma on nimeltään Kultainen naamio, mutta se on julkaistu jo 1990-luvulla.
Hei,
Kyseessä taitaa olla Eric: Tetfol suden poika (Helsinki : A-lehdet, 1984; alkup. Le fils du Loup). Tässä blogissa on kansikuva ja juonikuvaus, joka osuu muistamaasi varsin hyvin.
http://suolakuupielessa.blogspot.com/2014/01/tetfol-suden-poika.html
Wikipedia-artikkelin mukaan vuosien 1918–1925 aikana Terijoen 6 500 huvilasta noin puolet myytiin ja siirrettiin purettuina muualle Suomeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_huvilayhdyskunta
Helsingin Sanomat arvioi artikkelissaan noin 2 000 huvilaa huutokaupatun muualle Suomeen. Kukaan ei tarkasti tiedä, kuinka monta Terijoen huvilaa koko Suomessa on vielä jäljellä, todennäköisesti kuitenkin satoja. https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008581425.html
Elina Syväoja on tutkinut Terijoelta Pohjanmaalle 1910–1930-luvuilla siirrettyjä huviloita. Hän toteaa, että tutkimustieto Terijoen huviloista keskittyy lähinnä huvila-alueen historiaan, ei niinkään siirrettyjen talojen vaiheisiin. Terijoen huviloita Järvenpäässä on tutkittu...
Männynvälin esseeteoksessa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023) liikutaan monenlaisten aiheiden äärellä mm. naiseus, yhteiskuntaluokat, punk, feminismi, pyhä, työläiskirjallisuus.
Männynväli on aiemmin kirjoittanut proosateoksen Kaiken jälkeen (tuolloin vielä nimellä Emilia Kukkala) (Into, 2014). Lisäksi hän on Pontus Purokurun kanssa kirjoittanut journalismin ja vallan suhdetta käsittelevän Luokkavallan vahtikoirat -kirjan (Into, 2016).
Itsekin luin Männynvälin kirjan jokin aika sitten. Esseen lajissa voisit ehkä kokeilla seuraavia:
Kaltainen valmiste / Suvi Auvinen (Kosmos, 2021)
Kauniimpi maailma : kirjoituksia sielusta, taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta / Jani Kaaro (WSOY, 2017)
Anu...
Kotimaisten kielten keskuksen Etunimien taivutus -tietokannan mukaan Ilta taipuu Ilta : Iltan. Kielikello-lehdessä 3/2002 julkaistussa kirjoituksessaan Pirjo Mikkonen taustoittaa asiaa seuraavasti: "Ensimmäisen, Helsingissä 1870- ja 1880-luvulla eläneen kuuluisan Ilta-nimisen henkilön oikea nimi oli Mathilda. Tämä vierasnimen lyhentymä Ilta sopi hyvin ilmentämään myös suomalaisuusaatetta. Muuallakin Suomessa Matildat ja Hildat saattoivat saada kutsumanimen Ilta. Siksi yleissanan mukainen taivutus Ilta : Illan ei liene ollutkaan yleinen."
Erisnimiä taivutetaan suomen kielessä kuten muitakin sanoja. Jos nimellä on vastineena jokin yleissana, taipuu nimi yleensä samalla tavalla...
Finna haku löysi vain yhden suomennoksen. Näytelmä Puutarhurin koira on julkaistu Tyyne Tuulion suomennoksena. Linkki Finna-hakuun.
Adlibriksen valikoimista de Vegan teoksia löytyy espanjan lisäksi myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Linkki Kirjakauppaan.
Muisteltu sarja lienee norjalainen Kristallikivien salaisuus (Brødrene Dal og spektralsteinene), yksi meillä televisioiduista mainion Dalin veljeskolmikon seikkailuista.
Kristallikivien salaisuus ja aikamatkailu | Muistikuvaputki | yle.fi
Sotilasmestari on tällä hetkellä korkein aliupseerien sotilasarvo Puolustusvoimissa. Se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2005.
Lähteet:
Sotilasarvot Puolustusvoimissa
"Sotilasmestarit palaavat"
Voisiko olla kyseessä Ilkka Pitkäsen Eläinten talo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au2cfa3495-5255-4689-95b6-0…? Tai Eläinten joulu vuodelta 1988? Se on jatkoa Eläinten talo -kirjalle ja jouluversiossa on sinertävät kannet, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9a318ea6-5630-4c6f-834d-2…;
Vastaavanlainen tarina on myös vanhemmassa Tammen kultaisessa kirjassa Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Hannu Mäkelän Hevonen joka hukkasi silmälasinsa -kirjassa hylätyssä meijerissä asustavat ainakin hevonen, koira, hiiri, varis ja siili.
Pykälä uskonrauhan rikkomisesta on sisällytetty jo alkuperäiseen Rikoslakiin vuodelta 1889.
Tämä pykälä on siis säilytetty tähän päivään asti.
10 lukua uskontorikoksista on muutettu ensimmäisen kerran vuonna 1970.
Tähän liittyy HE 51/1970,
Hallituksen esitys eduskunnalle Uskontorikoksia ja kirkollisten järjestysmääräysten rikkomista koskevan lainsäädännön uudistamisesta
https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+51/1970
Tätä HE:tä koskevat asiakirjat löytyvät digitoituina osoitteesta
https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-original-documen… , pdf:n sivu 991-
- historiaa ko. kohdasta löytyy mm. hallituksen esityksestä
Nykyisin voimassa olevan rikoslain ko. kohta on säädetty 1998,...
Maallikkoja olemme mekin, joten voimme vain suositella kirjallisuutta aiheesta. Tällaisia teoksia löytyy esimerkiksi helmet-kirjastojen kokoelmista:
Evoluutio : miten lajit kehittyvät? / Juha Valste ; piirrokset: Kauko Kyöstiö (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018)
Evoluutio : miten elämä kehittyy / Pasi Laihonen, Jukka Salo, Timo Vuorisalo (Otava, 1986)
Evoluutio / Ernst Mayr (WSOY, 2003)
Evoluutio ja populaatiot / Juhani Lokki, Anssi Saura, P. M. A. Tigerstedt (WSOY, 1986)
Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki (Gaudeamus Helsinki University Press, 2009)
Kelpoisimman synty : evoluution suurimman arvoituksen ratkaisu / Andreas Wagner (Terra Cognita...
Tekisipä mieleni ehdottaa Penelope Livelyn Vanhan talon kummitusta (1976). Se on jonkinmoinen klassikko ja kotimaassaan Iso-Britanniassa palkittu teos, jota hyvinkin voisi kuvitella koulussa luettavan: vuonna 1989 siitä jopa julkaistiin meillä uusi painos Otavan koulukirjasto -sarjan ala-asteelle tarkoitettujen kirjojen joukossa. Yhdessäkään tutkimassani Vanhan talon kummituksen painoksessa ei kuitenkaan ole kuvitusta – ellei sitten lasketa Suuressa nuorten kirjakerhossa vuonna 1977 ilmestyneen laitoksen nimiösivun mustavalkoista talon kuvaa – mikä panee epäilemään, että kyseessä on sittenkin jokin toinen teos. Ehkäpä joku lukijoistamme osaa ehdottaa vielä paremmin kysymyksen kuvausta vastaavaa kirjaa.
Arkistojen portista löytää kuvauksen oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta eri aikakausilla, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomioistuinlaito…. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, joten kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen ja tehdä tietopyyntö sinne, https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html. Kansallisarkiston aineistoja voi myös tutkia verkossa Astia-palvelussa, https://astia.narc.fi/uusiastia/.
Suomen laki -teoksista löydät kunkin vuoden lakikirjoista ajantasaiset tekstit avioliittolaista, mm. missä muodossa laki on ollut ennen mainitsemaasi muutosta, joka on säädetty lailla 411/1987 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870411 ja tullut voimaan 1.1.1988.
Esimerkiksi vuoden 1985 (I) lakikirjasta avioliittolakia nopeasti silmäillen en löytänyt mitään harkinta-ajasta, mutta voimassa on ollut ainakin sovittelu ja asumusero, jonka jälkeen on voitu myöntää avioero.
Suomen laki -teokset löytyvät Eduskunnan kirjastosta (emme lainaa niitä tai ota kopioita tekijänoikeussyistä).
Avioliittolain muutokset löytyvät sivun https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1929/19290234 säädösmuutoskortilta. Voit siis...
