International Firefighters’ Day (IFFD) -sivuston (https://www.firefightersday.org/about-iffd/) mukaan päivän ideoi australialainen vapaapalokuntalainen J. J. Edmonds sen jälkeen, kun viisi palomiestä kuoli sammuttaessaan maastopaloa Victoriassa, Australiassa vuonna 1998. Edmonds käynnisti sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön kesken keskustelun päivän vietosta, ajankohdasta ja tunnussymbolista. Päivänmääräksi valittu 4.5. on palomiesten suojeluspyhimyksen, pyhän Florianuksen päivä.
Pikainen nettihaku nosti esiin Maisteritutkielman. Kallas Lukka: Pyhä nimessä ja paikassa 2022. Siinä mainitaan Kouvolan Pyhäjärvi ."Kouvolan Pyhäjärven poikki kulkee maakunnan raja. Sen rannoilla ja Hiidensaaressa on löydetty esihistoriallinen asuinpaikkoja, muinaishauta, muinaislinna ja kalliomaalaus. Hiidensaaressa on kohouma Hiidenvuori ja saaren eteläpuolella Hiidensalmi. Sen ympäristössä on myös Kirkko-nimiä, kuten viereinen vakavesi Kirkkojärvi, Kello-nimiä ja Nais-nimiä. Muita nimiä on Sorronniemi, Pirunkallio, Pahasaari, Rajasuo ja Pappilanharju. Nimiarkistossa järvestä kerrotaan, että ”ne esi-isät uhrail tääl jaalon puolisil rannoil – ne usko et ne pahat henget väistä nee kauas niit uhritulii” (NA 1958)." Linkki...
Löysin runon usasuomeksi sivustolta. Runo näyttäisi olevan Aulis Murron tekemä, vaikka tyyli muistuttaa hieman Eino Leinoa. Linkki sivustolle.Myös Birgitmummu.fi sivustolla tekijäksi mainitaan Murto. Linkki sivustolle
Suomen käsityömuseon Kansallispuku-kokonaisuudesta löytyy ohjaus Bragen pukutoimiston sivuille, jossa Munsalan naisen puvussa on hopeaiset napit ja miehen messinkinapit, https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/view-163967-…. Bragen pukutoimistosta voi kysyä lisätietoja, https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/
Dräktbyrå/pukutoimisto:
050 555 8258
draktbyrabrage.fi
Olli Jalosen romaania Taivaanpallo (2018) ei valitettavasti ole käännetty englanniksi.Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Tutkiskelin Kanada-maljasta ja jääkiekon mestaruusjuhlista vuosien varrella kirjoiteltua eikä vastaani tullut viitteitä siitä, ettei alkuperäinen palkinto olisi ollut ainakin hetkellisesti seremonioissa mukana joka kerta. Vuodesta 1992 alkaen alkuperäinen palkinto on luovutettu mestarijoukkueelle vain hetkeksi: aito malja annetaan voittajajoukkueelle jäällä mestaruuden ratkettua. Tämän jälkeen otetaan tarvittavat kuvat, alkuperäinen otetaan talteen ja tilalle vaihdetaan kopio.Alkuperäinen Kanada-malja on materiaaliltaan alpakkaa. Alun perin pokaalissa oli vain sen yläosa, malja ja puualusta. Palkintoa on jouduttu korottamaan jo kahdesti, kun vuodesta 1975 lähtien pokaaliin on kaiverrettu voittajajoukkueen lisäksi myös pelaajien nimet....
Anni Swanilta ei löydy tällaista satua. Sen sijaan Topeliuksella on näytelmä, tai " Satu- kolme näytöstä" kuten Topelius asian ilmoittaa, "Suojelusenkeli".Siinä musta ja valkoinen enkeli häärivät lasten kehdon ympärillä. Kaikkein karmein satu, missä Kuolema vie lapsen kehdosta on Andersenin satu "Äiti".Siinä Kuolema käyttää hyväkseen äidin hetkellistä nukahtamista ja ryöstää vauvan kehdosta. Äiti tekee kaikkensa pelastaakseen lapsensa. Tämä sopisi myös hyvin Tuomari Nurmion "Lasten mehuhetkeen".
Tulkitsisin, että kyse on virren 340 toisen säkeistön alusta, joka on suomennettuna "Kuin kaivoskuiluun piilottaa hän ajatuksensa" (suom. P. Kivekäs). LähdeRuotsin kirkon virsikirja (2003) https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4709360975
Alkuperäisen kappaleen on säveltänyt Lionel Newman. Linkki hakutulokseen, Linkki WikipediaanSuomenkielisen Punaista samppanjaa on säveltänyt ja sovittanut Rauno Lehtinen. Linkki Fono.fi musiikkitietokantaan.Linkki hakutulokseen Lapinkirjasto.fi
Suomessa verotuloja – ja tuottoja lasketaan monin eri tavoin. Tilastokeskus ylläpitää kansantalouden tilinpitoa, verohallinto tekee tilastotietokantaa, valtiovarainministeriö valmistelee kansantalouden tilinpäätöksen, Veronmaksajien keskusliitto seuraa tilastollisesti eri tuloluokkien verorasitusta. Tämän yllä olevan datan perusteella on helppo vastata kysymyksesi jälkimmäiseen osaan, eli siihen, kuinka paljon valtio saa verotuloja verottamalla palkkoja. Vuonna 2023 valtion verotulot kotitalouksien tuloverotuksesta (kunnallisvero, valtion ansio- ja pääomatulovero, yleisradiovero) olivat noin 34,7 miljardia euroa. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/verotuotot/#4a07161ahttps://www....
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari oli kyllä läsnä Mustasaaren Botniahallissa järjestetyssä tilaisuudessa, mutta vuoden 1998 veteraanipäivän päätapahtuman juhlapuheen piti maaherra Heikki Koski.Lähde: Markku Honkasalo, Sotiemme veteraanien päivä : kansallinen veteraanipäivä 20 vuotta 1987–2007
Holopainen on savolainen sukunimi, joka on ollut käytössä 1500-luvulta saakka. Nimen pohjana on venäjän orjaa, palvelijaa tai sotamiestä tarkoittava sana.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Lisätietoa saat myös sukunimi.infosta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/holopainen.html#google_vignette
R. E. Nirvin ja Lauri Hakulisen toimittamasta Suomen kansan sananparsikirjasta löytyy Karjalankannaksen Räisälästä kerätty sanonta, jonka mukaan vatsalle ei voi valehdella ("Vatsa ei uo valeheltava"). Muita näin kiinteästi ruokailua ja valehtelua yhdistäviä sananparsia en tutkimistani kokoelmista löytänyt, eikä vastaani tullut käyttökelpoisia avaimia kysymyksen sanonnan tulkintaan.Ehkäpä isoäidin suusta kuultu lausahdus kytkeytyy mainittuun räisäläiseen ajatelmaan. Jos villi spekulaatio sallitaan, voisi ehkä otaksua tämän tapaisen sanonnan saaneen alkunsa jollakin tavalla vajavaisen tai muuten epätyydyttävän aterian yhteydessä – syöminen on tällaisessa tapauksessa ikään kuin (epäonnistumaan tuomittu) yritys pettää vatsaa: "nyt on ruoka...
Vanikasta löytyy useampia artikkeleita ja kuviakin. Maatalousmuseo Sarka on julkaissut kuvan vanikkakaulimesta ja sen ohessa kerrotaan myös, millaista leipä oli. Vanikka oli armeijan näkkileipää ja siksi sen piti kestää sekä kuljetusta että kovia oloja. Se oli siis kovaa ja sillä tavalla erilaista kuin nykyinen helposti purtava näkkileipä. Vanikka oli perinteiseen juureen leivottua, kuivattua ruisleipää, kevyttä kantaa ja oikein säilytettynä hyvin säilyvää. Kuljetuksen sujumiseksi leivällä oli määrätty muoto, se tehtiin pellistä valmistetulla neliön muotoisella muotilla. Pinnan kuvio syntyi kaulimella, jonka pintaan oli veistetty nystyjä, josta tuo kuvakin on. Kaulin teki taikinaan reikiä, jotka estivät sitä kohoamasta...
Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka...
Runoa, jonka nimi olisi täsmälleen "Isänmaalle" en löytänyt, mutta tässä kaksi nimiltään melkein samaa:Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" löytyy runokokoelmasta: Valitut Runot, Lauri Pohjanpää (VALITUT RUNOT | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))Ja runo "Hymni isänmaalle" löytyy teoksesta: Sininen hämärä, Lauri Pohjanpää (Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))
Valitettavasti en löytänyt kysymääsi kirjaa, mutta voit itse yrittää etsiä sitä esimerkiksi Kirjasampoon listatuista Pollux-sarjan kirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pollux
Vihjeet ovat aika tarkat, mutta muisti ei riitä aivan tuonne asti.Päättelin, että runon tai runoelman aiheena voisivat olla kivet. Tein tarkennetun haun aihesanoilla runot ja kivet. Rajasin hakutuloksen suomenkielisiin kirjoihin 1980-1999. Tulokseksi sain 8 kirjaa (aikuisten ja lasten aineistoa. Linkki Helmet hakuunOnnea oikean runon metsästykseen.
Pääasiallinen syy varisten hyökkäävään käytökseen huuhkajia kohtaan on se, että huuhkaja on niille luontainen vihollinen. Hyökkäämällä varikset osoittavat voimansa ja pyrkivät näin vähentämään hyökkäysriskiä toiseen suuntaan. Huuhkaja syö muita lintuja ja niiden munia, eikä useimmilla linnuilla ole kokonsa puolesta mahdollisuutta puolustautua niitä vastaan. Varikset ovat suhteellisen suurikokoisia, ja voivat järjestäytyneenä joukkona saada jopa suuresta huuhkajasta yliotteen. Tässä pätee ilmeisesti siis "luonnonlaki", jonka mukaan hyökkäys on paras puolustus. Lähteet:Dietary biology of the Eurasian eagle-owl - WikipediaHuuhkaja – Wikipedia Why Do Crows Attack Owls? (Chasing & Mobbing Behaviors) (nature-mentor.com)
