E-kirjaston sivuilla vastataan kysymykseen näin:"E-kirjaston käyttöön ei tarvita kirjastokorttia, vaan sovellukseen tunnistaudutaan vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnukset tai mobiilivarmenne). Vahva tunnistautuminen vastaa kirjastokorttihakemuksen henkilötodistusta ja allekirjoitusta. Vahvalla tunnistautumisella varmistetaan asiakkaan henkilöllisyys ja oikeus rekisteröityä asiakkaksi. Vahvalla tunnistautumisella asiakas hyväksyy henkilötietojen päivityksen väestörekisterijärjestelmästä. Asiakkaasta vahvalla tunnistautumisella kerättävät tiedot ovat nimi, osoite, henkilötunnus ja huollettavat.E-kirjastoa voivat käyttää ne henkilöt, joiden kotikunta on liittynyt E-kirjastoon. Vahvan tunnistautumisen avulla tarkistetaan henkilön...
Alexander Stubbin väitöskirja Flexible integration and the Amsterdam Treaty : negotiating differentiation in the 1996-97 IGC (1999) kuuluu joidenkin yliopistokirjastojen ja Kansalliskirjaston kokoelmiin. Teosta ei saa kotilainaan, mutta siihen voi tutustua kirjastojen tiloissa.https://finna.fi/Record/jykdok.830665?sid=5272567150
Kysymys on melkoisen laaja. Suosittelisin alkamaan suomalaista muinaisuskoa kuvaavista kirjoista Esim.Haavio: Karjalan jumalat ja Harva:Suomalaisten muinaisusko.Salosen : Synti ja sovitus, rikos ja rangaistus antaa kuvan keskiajan oikeuskäytännöistä.Netistä löysin Jari J. Tuomiston blogin pakana ja kristitty - suomalainen vuonna 1323. Sen kirjallisuusviitteistä pääsee aiheessa eteenpäin.Lukemisen arvoinen voisi olla myös Tuomas Heikkilän Lalli, kansallismurhaajan muotokuva.Lisätietoa voisi etsiä Finna.fi hausta hakusanoina esim. suomalainen muinaisusko, kirkko-oikeus ja keskiaika.
Valitettavasti en löytänyt juuri tuota runoa. Kirjallisuuden ystävien Facebokissa on pohdittu samaa. Ehdotuksina Eeva-Liisa Manner, Yrjö Kokko, Katri Vala, Otto Manninen ja Tommy Taberman.Tabermanin runo Lennä, lennä hetken tulinen lintu tuli myös mieleeni. Voisiko runo olla hieman tuntemattomamman runoilijan. Mieleeni tuli Ylen Sanoita linnunlaulu kilpailu, jonka tuotos julkaistiin verkossa viime vuonna. Se voisi olla myös radio-ohjelmassa aiheena? Linkki Sanoita linnunlaulu kokoelmaan.Ehkä joku palstan lukijoista voi muistaa peremmin ja kommentoida?
Sukunimeä Pohto on esiintynyt vanhastaan Pirkkalan seudulla, Kyrönmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jo 1500-luvulla on esiintynyt muotoja Pohtoi, Pohtola, Pochto, Poctoij, Pochtu. Pohdonmaa on tunnettu keskiajalla erämaana Etelä-Pohjanmaalla. Nykyisin sukunimi onkin tutuin Etelä-Pohjanmaalla.Etunimeä Pohto on pidetty muinaissuomalaisena miehennimenä samaan tapaan kuin nimiä Mieho, Keiho ja Nousia. Vierasta vaikutusta on voinut olla esimerkiksi vanhat skandinaaviset nimet Bote, Bothe, Botto jne. sekä saksalainen Bod-pesye (Bodi, Bodo, Boto, Potho, Poutho jne.).V. Voionmaa on arvellut Teiskon Pohtolan merkitsevän "pääseudusta erillistä takamaata, omistusta tai kaukaista seutua". Muita sukunimiä Pohtamo, Pohti, Pohtila, Pohtimo, Pohtinen,...
Hei,tunnelmaltaan samanlaisia kirjoja, mutta vähemmän sotaisia, voisivat olla Michael Ende: Tarina vailla loppua.Roald Dahl: Matilda, Jali ja suklaatehdas ja Ilmarin ihmelääke.Michael Bond: Karhuherra Paddington
Hei Pirkko!Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi siirtää diakuvia muistitikulle. Palvelu on ilmainen ja opastus on saatavissa arkisin klo 10-16. Iltaisin ja viikonloppuisin digitointipistettä voi käyttää omatoimisesti. Varauksen voit tehdä osoitteessa https://varaamo.turku.fi/ Kirjaudu sisään joko kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla, tai sitten pankkitunnuksilla. Kirjoita hakukenttään Digitointipiste, ja skrollaa alas kunnes näet kalenterin. Sieltä voit valita itsellesi sopivan ajan. Mukaan tarvitset oman muistitikun ja diakuvasi.Tervetuloa!
Hei, tehtävä oli hieman haastava, ohjelmasta ei ole paljon jälkiä netissä. Useimmat liittyivät nettikeskusteluihin ja ihmisten muistoihin sarjasta. Tässä kaikki, mitä sain selville.sarja on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2004.Finnasta selviää, että siitä on julkaistu myös VHS-kasetti vuonna 2005.Sarjassa tutustutaan kahteenkymmeneen taideteokseen Ateneumin museossa Pensselitontun kanssa.VHS-kannen tiedot: "Lastenohjelmasarja suomalaisen kuvataiteen parhaimmistosta. Pensselitontun opastamana tutustutaan jokaisessa osassa uuteen tauluun. Ohjaaja: Anu Tuomi-Nikula Kertoja: Eeva Litmanen Graafikko: Elli Pietarinen Tuottaja: YLE Lastenohjelmat 2004. Ikäraja on 3 vuotta ja ylöspäin."Ohjelma on listattu Pikku Kakkosen ohjelmiin vielä 3....
Kirkkourut toimivat paineilmalla. Uruissa on ilmaruuma, josta johtaa venttiilejä urkupillien alla oleviin äänikanavalaatikoihin. Kanavalaatikosta ilma pääsee pilleihin, jolloin soivat ne pillit, joiden rekisteri on ulosvedettynä.Ilma tulee palkeista. Aiemmin kaksi rataspaljetta täyttivät suuren haitaripalkeen, joka piti yllä tasaista ilman virtausta. Näitä palkeita käytettiin lihasvoimalla, joko käsin tai jaloin. 1800-luvulla niitä käytettiin erilaisilla vesi-, höyry- tai bensiinimoottoreilla. Nykyuruissa sähkökäyttöinen puhallin täyttää haitaripalkeen.Lähteet:Urut – WikipediaTEK: tekniikan tietokeskus. 8. WSOY, 1981. S. 67 - 70.A sketch of a pipe organ and its most important parts. | Download Scientific Diagram
Laulu on alun perin norjalaisen Rolf Løvlandin sävellys "You Raise Me Up". Englanninkielisestä versiosta löytyy nuotinnos usealta kokoelmalta. Samoin Kari Tapion suomeksi sanoittamasta versiosta "Kuin taivaisiin" löytyy nuottiversio. Sen sijaan Seppo Järvisen sanoittamasta versiosta ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sanat löytyvät ainakin Reijo Ikosen levyn Yksin rakkaus vihkosta sekä tästä verkkokeskustelusta.
Seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä tietolähteitä.Lahdenpää, Veikko: Myyjän kirja (5. painos: Suomen osuuskauppojen keskuskunta, 1958)Osuusliikkeen matkassa : muistoja edistysmielisestä osuustoiminnasta (Työväen Arkisto, 2018)Pirhonen, Seppo: Meidänkin kylässä oli kauppa : maaseudun kauppojen vaiheita maalaispuodista supermarkettiin (Urjamedia, 2017)Tasa, Armas: Tiskin takana ja pöydän päässä : osuuskauppamiehen muisteloita (Weilin + Göös, 1978)Osuusliikkeistä on laadittu paljon historiikkeja, mutta ne ovat useimmiten paikallisia. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy runsaasti tietoa Pirkanmaan osuusliikkeiden vaiheista, mutta ei Pohjois-Suomen. Kannattaa tehdä hakuja esim. kirjastojen yhteisessä Finna-...
Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit -teoksessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, 2000) kerrotaan, että Marjatta Sakaristo on salanimi. Muuta tietoa siitä ei ole. Teoksen esipuheen mukaan tämä tarkoittaa, että nimeä ei ole pystytty avaamaan tai saatu avata (jolloin kyseessä on toimittajan tiedossa oleva salanimi, jota kirjailija ei halua paljastaa). On siis ilmeistä, että tekijän oikea nimi ei ole julkisesti tiedossa.Kirjaan liittyvää uutisointia, arvosteluja tms. artikkeleita voisi etsiä ilmestymisajankohdan aikakauslehdistä (esim. Suomen kuvalehti, Anna, Apu, Seura, Me Naiset). Kulttuurialan lehdistä otollisia voisivat olla Kirjallisuusarvosteluja-lehti tai Akkaväki : naisten ääni. Kyseisten lehtien vuoden 1980 vuosikertoja...
Pentti Syrjän teoksista on otettu kustakin kirjasta vain yksi painos.Kaikkien Suomen kirjastojen lainamääriä jostakin tietystä kirjasta on todennäköisesti mahdotonta selvittää. Kirjastojärjestelmät, joihin lainamäärät tallentuvat, ovat kerenneet vaihtua pahimmassa tapauksessa useaan kertaan ja tilastotieto on näin ollen kerennyt kadota. Kirjoja myös poistetaan kirjastojen kokoelmista jatkuvasti, ja kun kirja poistetaan, tilastotieto lainamäärineen katoaa. Tämänhetkiset lainamäärät kokoelmissa olevista kirjoista pystyy selvittämään, mutta Suomessa ei ole olemassa yhtä paikkaa, jonne kaikkien kirjastojen lainamäärät tallentuisivat. Ne tulisi siis kysyä jokaiselta Suomen kirjastolta tai kirjastokimpalta erikseen. Helle-kirjastoissa...
Kyseessä on todennäköisesti myrkky nimeltä strykniini. Strykniini aiheuttaa voimakkaita kouristuksia, joiden kerrotaan voivan jäykistää kasvojen lihakset hymyn kaltaiseen ilmeeseen. Kasvi, josta strykniiniä saadaan, on nimeltään strykniinipuu (Strychnos nux-vomica). Sitä kasvaa luonnonvaraisena Aasiassa, etenkin Intiassa, mutta istutettuna myös muualla.Agatha Christie on käyttänyt useassa kirjoittamassaan tarinassa myrkkynä strykniiniä, löysin lähteistä seuraavat:Stylesin tapaus (The Mysterious Affair at Styles) -esikoisteoksessaan. Hercule Poirot ratkoo rikkaan naisen suljettujen ovien takana tapahtunutta murhaa. Tarina on esitetty Poirot-tv-sarjan kaudella 12.How Does Your Garden Grow (suom. Kukkatarha). Novellissa Poirot...
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan substantiivia ihme voidaan käyttää myös vahvistussanana. esim. "Kuka ihme (t. ihmeessä) tuo on? Mitä ihmeen järkeä siinä on! Älä ihmeessä herätä toisia!" Linkki Kielitoimiston sanakirja.Valitettavasti sivustolla ei kerrota, milloin vahvistussana on tullut yleisemmin käyttöön. Sitä voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Linkki Kotus.fi
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Finna ei palvellut minua täysin, joten käännyin helmetin puoleen. -hae helmet.fi-tarkennettu haku novelleja-aineistotyyppi : kirja-kieli suomi-alkuteoksen kieli suomi suomiNäillä eväillä sain 2205 tulosta.
Nykytaidemusiikin nuottijulkaisut ovat yleisissä kirjastoissa melko harvinaisia. Uusista pianonuoteista suurin osa on vanhojen klassikoiden valikoimia tai populaarimusiikkia. Alla muutama ehdotus, joita löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.Paavo Heininen: Etydejähttps://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=etydit+heininen&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22 Kalevi Aho: 19 preludia pianolle on sävelletty 1960-luvulla, mutta julkaistu nuottikirjana vasta kymmenkunta vuotta sitten:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3552291?sid=5255456554 Lauri Kilpiö: Yösoutu järvellähttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4349452?sid=5255456554 Lauri Mäntysaari: Chats before sunrise :...
Valitettavasti näyttäisi pahasti siltä, ettei andorralaisten kirjailijoiden teoksia löydy Helmet-kirjastoista, vaikka aivan sataprosenttisen varma en voi asiasta olla. Tarkistin katalaaninkielisen Wikipedian luokat osoitteessa https://ca.wikipedia.org/wiki/Categoria:Escriptors_andorrans, eikä ainakaan siellä mainittuja kirjailijoita löytynyt Helmet-tietokannasta. Helmetistä ei oikein pysty hakemaan kirjailijoita kansalaisuuden perusteella, ja Andorrassa tärkein kieli on katalaani, jota käytetään myös muuallajoten senkään perusteella kirjailijoita ei pysty hakemaan
