Hyvinkään kaupunginkirjaston kokoelmista voi etsiä turkin kielen opiskelumateriaalia Ratamo-verkkokirjastosta http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/ . Kirjoittamalla hakusanoiksi asiasanat "turkin kieli" ja "kielikurssit", tulokseksi saadaan 12 viitettä. Tässä muutama esimerkki:
Turkish phrase book & CD. Glasgow: HarperCollins, 2005. Kirja + cd-levy.
Pollard, David: Turkish. London : Hodder Headline, 2003. Kirja + cd-levy
Opi turkkia: kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi. Helsinki : Plan 1, 1999. 1 Cd-rom-levy.
Kirjakaupoista voi myös tiedustella näitä oppimateriaaleja.
Turkin kielen opiskelumahdollisuuksia voi tiedustella esim. paikallisesta kansalaisopistosta, ks. http://www.hyvinkaankansalaisopisto.net/ .
Meiltä löytyy kyseinen vuosikerta mikrofilminä. Voit mennä tekemään Tampereen kaupunginkirjastoon kaukopalvelupyynnön, jolloin lähetämme sen sinulle kaukolainaksi.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja oli tiedustellut asiaa kirjasarjan kustantajalta Otavalta, jonka vastauksen liitän tähän.
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."
Voit katsoa...
Olisikohan kyseessä Suomalaisia nimenmuutoksia, jonka sisältö on seuraava:
Etsi nimenmuutoksia mm. Suomalaisesta virallisesta lehdestä (1888-1985), Finlands allmänna tidningista (1875-1916) sekä oikeusministeriön nimenmuutosluetteloista (1935-1937). Lisäksi sukunimiehdotuksia 1800-luvun sanomalehdistä ja Suomalaisuuden liiton luetteloista (1907-1984).
Löytyy osoitteesta www.genealogia.fi, kohdasta Henkilönnimet ja edelleen Nimitietokantoja.
Laulu on nimeltään Kuninkaan viuluniekat ja se löytyy esim. seuraavasta julkaisusta "Laulutunti : lauluja luokille 3-6" Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2005 (Sanat, melodia, sointumerkit, runsas kuvitus) ja levyltä "Musikantti. 3-4 : Laulu- ja liikuntaäänite".
Sanat menevät seuraavasti:
Kuningas oli vanha arvokas, mutta iloinen luonteeltaan,
Imi piippua hän, liemen joi kirpeän, sitten kutsui hän viuluniekkojaan.
Jokaisella soittajalla hieno viulu on,
eikä hienompaa lie alla auringon,
Ja ne viulut kun soi, kukaan voittaa ei voi
viuluniekkoja kuulun kuninkaan.
Useimpien löytämieni lähteiden mukaan Voittoratsukko -kirja todella kuuluu Nummelan ponitalli -sarjaan. Esimerkiksi Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (BTJ 2005) väittää niin. Toisaalta itse kirjassa ei missään kohtaa mainita, että se kuuluisi Nummelan ponitalli -sarjaan tai mihinkään muuhunkaan sarjaan. Kirjan henkilöt eivät ole samoja kuin selaamissani aikaisemmin ilmestyneissä Nummelan ponitalli -sarjan kirjoissa. Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei Jalon Voittoratsukko -kirjan tiedoissa liioin ole merkintää siitä, että se kuuluisi mihinkään sarjaan. Nummelan ponitalli -sarjaa on kustantanut Otava vuoteen 2001 asti, jolloin kustantajaksi vaihtui WSOY. Voittoratsukko -kirja on ilmestynyt kustantajan vaihdoksen jälkeen...
Ehdotan seuraavia teoksia: Iisa, Katariina: Kielenhuollon käsikirja, useita painoksia, uusin v.2006, Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Viestillä tulokseen, 1997.Ensimmäinen teos käsittelee suomen kielen oikeakielisyyttä, oikeinkirjoitusta ja tekstilajeja. Jälkimmäinen käsittelee vastaavia asioita yhteisöjen, yritysten ja työyhteisöjen näkökulmasta.
Yleisesti työelämässä tarvittavien kirjoittamis- ja viestintätaitojen harjoitteluun voisi käyttää teosta Viestintätaito: opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin, Repo,Irma, 2003.
Sosiaali- ja terveysalan suomen kielen harjoitteluun voisi käyttää teosta Ammattisuomen työkirja sosiaali- ja terveysalalle, Milja Husu, (et al.) 1996.
Erityisesti kirjoittamisen harjoitteluun on olemassa...
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
Rauman kaupunginkirjastossa ei ole keskiajalla eläneen saksalaisen mystikon mestari tai maisteri Eckhartin teoksia. Raumalta löytyy kaksi kirjaa, jotka käsittelevät mm. häntä. Ne ovat Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto: Saksan ja Alankomaiden suuret mystikot ja Juha Varton Ihmisen tie: keskusteluja mystikoista.
Maisteri Eckhartin teoksia on vain yliopistojen kirjastoissa. Tiedot teoksista löytyvät aineistotietokanta Lindan (http://finna.fi kautta. Lindaa voi käyttää yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kirjastoissa. Etsimisen tekee työlääksi se, että tekijän nimi on kirjoitettu monella tavalla. Ainakin näillä kannattaa etsiä: Eckhart, mestari; Eckhart, Meister; Eckart, mestari; Eckart, Meister; Eckart, mäster.
Kauko Tiili on julkaissut teoksen Kenttätykistörykmentti 2:sta Karjalan tykistörykmenttiin: 1918-1958(Karjalan tykistörykmentti 1961). Kirjan saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta. Lyhyempiä mainintoja KTR 2:n vaiheista on mm. kirjoissa Koskimaa, Matti: Karhumäestä Ilomantsiin; Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia 2 sekä Suomen sota 1941-1945 : 10. Kirjat ovat Porin kaupunginkirjastossa.
Sotasampo.fi-palvelusta löytyy tietoa rykmentin sotapäiväkirjoista ja henkilöistä, https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_15142.
Salpausselät kulkevat rapakivialueen poikki. Kallioperä on kivilajiltaan rapakiveä, joiden ikä on n. 1,7 miljardia vuotta. - Jääkauden aikana 10 000-20 000 vuotta sitten mannerjää irrotti kallioperästä lohkareita. Mannerjään sulamisen aikana mannerjäätikön reunan peräydyttyä Salpausselän kohdalle noin 10 000 votta sitten näitä kallioperästä irronneita rapakivilohkareita kerrostui syntyviin Salpausselkiin. -Salpausselkien eteläpuolella oli Itämeren varhainen vaihe, Baltian jääjärvi. Jäävuorien mukan rapakivilohkareita kulkeutui pitkin Etelä-Suomen rannikoita, myös Salpausselkien rinteille.
Tämän vastauksen olen saanut Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen toimiston geologilta.
Kirjallisuutta: Savitaipaleen aluueen kallioperäkartta,(...
Margaret Mitchellin romaanissa Tuulen viemää (1936) ja samannimisessä elokuvassahan Tara on sankarittaren kotitalon nimi. Amerikkaan se on saattanut tulla irlantilaissiirtolaisten mukana, siellä Tara on vanha ja suosittu henkilönnimi. Irlantilaisessa perinteessä Tara on pyhä vuori, jolla muinaiset kuninkaat kruunattiin tai jolla he asuivat. Gaelin kielessä sana merkitseekin mäkeä tai vuorta. Ortodoksisissa maissa nimeä voidaan pitää Tara-alkuisten miehennimien lyhentymänä. Mytologiassa taas nimellä on aivan eri merkitys: Tara (intial. pelastaja, loistava, tähti) on Tiibetin buddhalaisten jumalatar. Ihmisiä säälivän ja heidän kanssaan kärsivän Taran palvonta on levinnyt laajalle Aasian keski-, etelä- ja kaakkoisosiin.
Lähde:
Lempiäinen:...
Työ -sanalla on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä sekä mordvassa, esim. karjalan "työ", vepsän "t*ö" tarkoittaa pellavaa, joka on
muokkausvaiheessaan tai valmiiksi muokattu. Vatjan ja viron kielissä on "töö", liivin kielessä "tie" ja ersämordvan kielessä t*ev.
Työ -sanan alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu *tewe.
Levikkinsä suppeudesta huolimatta "työ" on yleensä katsottu vanhaksi ja omaperäiseksi sanaksi, mutta sille on ehdotettu myös germaanista lainaetymologiaa, jonka mukaan se juontuisi kantaverbistä *tew-. Lähtömuodoksi sopivaa substantiivia ei germaaniselta taholta ole kuitenkaan osoitettavissa, sellainen voidaan ainoastaan olettaa. Suomen kirjakielessä "työ" on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Agricolalla on myös...
Kaunokirjallisuuden sisällön kuvailu ei vielä ole kattavaa varsinkaan vanhemman kirjallisuuden osalta, joten täydellistä luetteloa on vaikea saada aikaan. Tässä kuitenkin täydennystä luetteloonne. Otin mukaan myös matkakertomuksia ja esseekokoelmia, koska niitä on myös alkuperäisessä luettelossanne. Joissakin teoksissa pyöräily on keskeisemmässä roolissa kuin toisissa.
Fischman, Bernard: Tarina miehestä, joka ajoi 10-vaihteisella polkupyörällä kuuhun(1979).
Johnson, Uwe: Kolmas kirja Achimista (1966).
Deforges, Regine: Sininen polkupyörä (1984).
Pakkanen, Jukka: Sadasosasekunti : urheiluesseitä (1992).
Pakkanen, Jukka: Stadika ja Dolomiitit, (1998).
Laitinen, Päivi: Puujumalan juurella : pyöräretkellä Uudessa-Seelannissa (2005).
Laitinen,...
Laila Hirvisaaren (ent.Hietamies) elämää koskeviin kysymyksiin on vastattu tällä palstalla ennekin. Voit katsoa vanhoja vastauksia kun menet Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkistoon. Kirjoita hakukenttään Hietamies Laila ja saat linkkejä ja tietoja Laila Hietamiehestä.
Hyvät tiedot Lailasta on Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla (http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960) kohdassa Etelä-Karjala -aineisto -> Eteläkarjalaisia kirjailijoita. Samoin sinun kannattaa etsiä käsiisi Salme Sauren tekemä elämäkertakirja: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Kokonaisia romaaneja ei taida Internetin kautta voida lukea, novelleja ja runoja kylläkin. Monet suomalaiset kirjallisuuslehdet julkaisevat verkkolehdissään runoja ja osia novelleista ja kokonaisia novellejakin. Esimerkiksi näistä löytyy:
http://www.usvazine.net/
http://www.saunalahti.fi/venluska/
http://www.aikakone.org/index2.htm
Monet kirjailijat julkaisevat kotisivuillaan runoja ja novelleja ja esim. kirjailija Leena Krohnin sivuilta löytyy mm. kolme lukua romaanista:
http://www.kaapeli.fi/krohn/
Helsingin kaupunginkirjastossa tehtävästä, suomalaisia nykykirjailijoita esittelevästä Sanojen aika -sivustosta löytyy myös runoja ja pätkiä proosateksteistä, ja sitä kautta pääsee kirjailijoiden kotisivuille:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?...
Kysymyksesi on todella laaja ja edellyyttää suurtakin tutkimustyötä.
Vastaus tähän kysymykseen löytyy kirjoista Suomen lehdistön historia, osat 1 ja 2.
Vuosisadan alussa ilmestui koko Suomen alueella 292 lehteä
kun kaikki lyhytaikaisetkin hankkeet otetaan mukaan.
Ns. luovutetulla alueella ilmestyi ennen talvisodan syttymistä marraskuussa 1939 kaikkiaan yhdeksän sanoma ja kuusi paikallislehteä. Viipurissa ilmestyi Kansan Työ, Karjala, Karjalan suunta, Maakansa ja Wiborgs Nyheter, Sortavalassa Kansan Voima, Karjalan Ääni ja Laatokka sekä Käkisalmessa Käkisalmen sanomat. Paikallislehdet olivat Itä-Karjalan Sanomat (Suojärvi), Jaakkimaan sanomat, Keski-Vuoksi (Pölläkkälä), Parikkalan sanomat, Rannan sanomat ( Koivisto) sekä Räisälän sanomat....
Yksinäinen saarnipuu löytyy Suuresta toivelaulukirjasta 14 ja nuottijulkaisuista Vainio, Juha : Tulta päin : Junnun laulukirja (1994) ja Vainio, Juha : Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat (2005).
Valitettavasti Ari Paulowin tarkkaa syntymävuotta ei ole tiedossamme. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-tietokannan mukaan hän on syntynyt 1950-luvulla Kajaanissa http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro . Muita tietoja löytyy esimerkiksi Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/paulow.htm .
