Kirjaston kesätyöpaikat (6 paikkaa) ovat haussa työ- ja elinkeinotoimistojen nettisivuilla. Hakijoilla tulee olla kirjastoalan opintoja sekä 18 vuotta ikää. Linkki kaikkiin Porin kaupungin haettavissa oleviin kesätyöpaikkoihin löytyy sivulta http://www.pori.fi/tyopaikat/kesa/ .
Nimeä Muroke ei valitettavasti löydy tutkimistani nimikirjoista. Myöskään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ei löytynyt minkäänlaista tietoa ko nimestä. Suomen Sukututkimusseurankaan sivuilta ei tietoa löytynyt. Ehkä ko seura osaisi auttaa etsinnöissäsi eteen päin. Tässä Internetin sukututkimussivustojen osoitteita:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=frontpage&It…
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/SukututkimusLinkit.ht…
Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa
http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kiuru” on kuultavasti karjalaista alkuperää, kuten monet muutkin lintuaiheiset sukunimet. Se siis viittaa ihan kyseessä olevaan lintuun, tieteelliseltä nimeltään Alauda arvensis. Kenties nimi ”Kiuru” on ollut alun perin lisänimi henkilölle, joka on muistuttanut jollakin tavalla kiurua, ja siitä se on voinut siirtyä sukunimeksi, mutta sen juuret katoavat kauas vuosisatojen taakse.
Sukunimi ”Kiuru” on varsin vanha, sillä se oli jo 1500-luvulla Karjalan lisäksi käytössä Satakunnassa. Varhaisimpia kirjallisia merkintöjä ovat hendrick Kiuru Viipurissa 1567, Antti kiuru 1567 ja Matz kiuru 1568 Jääskessä ja Nilss kiuru Uudellakirkolla 1560. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu...
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Mollbergin Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa seitsemän kertaa vuosien 1987 ja 2020 välillä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Kyseessä on varmaankin Veikko Lavin sanoittama ja säveltämä kappale ”Tunnen kuuluvani tähän maahan”. Isänmaasta siinä ei suoraan puhuta mutta kappaleen nimessäkin mainitusta tästä maasta eli Suomesta mainitaan isänmaahan viittaavassa sävyssä. Siispä tätä kappaletta ystäväsi varmaan muistelee.
Lavin laulu löytyy seuraavilta CD-levyiltä:
”Elämää suurempaa” (Edel Records Finland, 2001)
Käkikosken koulu: ”Olipa kerran laulu” (Käkikosken koulu, 2001)
Lavi, Veikko: ”Parhaat” (Audiovox Records, 1998)
Lavi, Veikko: ”Tunnen kuuluvani tähän maahan” (Audiovox Records, 1992)
”Veikko Lavi ja tähdet” (Audiovox Records, 1992)
Levy ”Tunnen kuuluvani tähän maahan” sisältää myös esiteliitteessään laulujen sanat, joten jos ystäväsi haluaa ne myös...
Valitettavasti Lapin läänin kirjastoarkkitehtuurista ei löydy yhtenäistä sivustoa. Kirjastorakennusten kuvia löytyy vaihtelevasti kirjastojen omilta kotisivuilta, joihin pääsee esim. Lapin kirjasto -sivustolta https://lapinkirjasto.finna.fi/ (valikko kirjastojen yhteystiedot). Kirjastojen verkkosivujen kuvat ovat aika pieniä. Niitä kannattaa mieluummin käydä tutkimassa Kirjastohakemistossa, https://hakemisto.kirjastot.fi
Lapin maakuntakirjaston arkkitehtuurille on omat sivut osoitteessa http://arkkitehtuuri.rovaniemi.fi/kuvat2.htm
On hyvä olla huomaavainen muita kirjaston asiakkaita kohtaan ja esim. välttää kovaäänistä keskustelua. Kirjastoon tulevat aika monet opiskelemaan, lukemaan tenttiin tai tutkimaan jotain asiaa, ja he arvostavat työrauhaa. Useimmat muutkin kirjastossa kävijät pitävät siitä, että kirjastossa on rauhallista. Ihan hiirenhiljaista ei oikein voi olla, sillä eri-ikäisiä asiakkaita käy paljon ja kirjastossa tehdään nykyään monenlaisia asioita.
Nuottijulkaisussa 108 kitaralaulua (toim. Aapeli Vuoristo, Musiikki Fazer 1956) on saksalainen kansanlaulu "On metsikössä mökki pien", sen tahtilaji tosin on 2/4, joten valssi se ei ole. Reino Helismaa on sanoittanut laulun Pikku-Markku ja susi, joka alkaa sanoin "Metsän keskellä on mökki", mutta sekään ei ole valssi. Veikko Lavi puolestaan on tehnyt laulun nimeltä Mökki suomalaisessa metsässä, joka alkaa sanoin "Suuren metsän sydämessä".
Metsämökki-aiheisia valsseja:
Metsäpirtti (Georg Malmstén - M. Maja) alkaa sanoin "Tään laulun pienen kuulla sain jo lasna ollessain" ja löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 5:sta ja Tunnetuimmat suomalaiset valssit -nuottikokoelmasta (Fazer 2004).
On myös olemassa laulu, jossa sanat menevät "on korven...
Maltan kansallislintu on sinirastas eli Monticola solitarius, englanniksi Blue rock thrush (Eupedia, http://www.eupedia.com/europe/national_birds_flowers_europe.shtml). Suomeksi tietoa löytyy Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinirastas) sekä esim. kirjasta Suomen ja Euroopan linnut (Gummerus, 2001).
Muusta luonnonvaraisesta kansalliseläimestä en löytänyt mainintaa. Maltan kansalliskoira on Kelb tal-fenek eli faaraokoira (http://www.kelb-tal-fenek.de/indexeng.htm, suomeksi http://www.farkkukerho.net/index.php?p=farkku_rotum).
Kansalliskasvi on ainoastaan Maltalla esiintyvä Cheirolophus crassifolius, engl. Maltese rock centaury, josta löytyy kuva ja englanninkielistä tietoa esim. osoitteesta http://www.maltawildplants.com/ASTR/...
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka sijaitsee Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Tässä yhteystiedot :
Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Haartmaninkatu 4 E, 00290 Helsinki
PL 220, 00029 HUS
Neuvonta puh. (09) 471 73058 (arkisin klo 7.30-15.30)
Kahvio on avoinna ma-pe klo 8.00-15.00
Noita vanhoja potilastietoja voit varmaan kysellä tuosta puhelinnumerosta, mutta uskoisin että joudut menemään paikan päälle ja todistamaan henkilöllisyytesi. Eli ota kelakortti mukaan.
Saarenmaan valssin sanat viroksi löytyvät täältä
http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/saaremaa.html
Nuotti löytyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 1:stä. Kirjan sijaintitiedot saat esille täältä
http://www.helmet.fi/
Voit hakea nuotteja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanat saarenmaan valssi nuotti, jolloin saat paljon erilaisia vaihtoehtoja.
Laulu on ilmeisesti nimeltään Gabrielin viesti, joka alkaa: "Kun saapui Gabriel luo neitsyen". Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Niilo Rauhala. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulu on baskilainen kansansävelmä. En löytänyt sellaista nuottia, jossa olisi suomenkieliset sanat mukana, mutta englanninkielisillä nimillä Gabriel's message ja The angel Gabriel nuotteja löytyy useita, esim. kuoronuotit University carol book ja Christmas a cappella. Voit tarkistaa nuottien saatavuuden kotikuntasi kirjaston tietokannasta. Jos omassa kirjastossasi ei nuottia ole, voit tilata nuotin kaukolainaksi. Laulu on kyllä levytetty suomeksi, joten suomenkieliset sanat voi kuunnella levyltä. Esimerkiksi Joose Vähäsöyringin uudella joululevyllä...
Sen lisäksi että kirjastoihin hankitaan valtava määrä aineistoa, kokoelmasta myös poistetaan paljon esim. huonokuntoisia, likaisia ja tiedoiltaan vanhentuneita kirjoja.
Kulttuurillisesti tai muuten arvokasta ja säilytettävää kirjallisuutta siirretään kirjastojen omiin varastoihin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun varastoitava kirja-aineisto on koottuna Pasilan pääkirjastossa sijaitsevaan Helmet-kirjavarastoon. Vastaavasti Helmet- musiikkivarasto on Tikkurilan kirjastossa Vantaalla. Pääkirjaston kirjavarastolla on kokoa 884m² ja siellä on yli 200 000 kirjaa ja yli 900 aikakauslehden vuosikertaa.
Lisätietoa aiheesta ja varastointiperiaatteista löydät Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivuilta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/...
Suomen standardisoimisliiton sivulla voi tutustua standardeihin, https://sfs.fi/standardeista/tutustu-standardeihin/suositut-standardit/
Tietoa ISO-standardeista, https://www.standardi.fi/
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset haulla ISO-standardit, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SIso%20standardit__Orightre…
Suomen Standardisoimisliitosta saa myös tietoa ja neuvontaa stardardeista, https://sfs.fi/palvelut/tietoa-ja-neuvontaa/.
Tiedustelimme asiaa Salattuja elämiä tuottavasta FremantleMedia Finlandista. Kyseisessä sivuroolissa escort Mikaelina nähtiin Tomi Kantola. Olit siis oikeassa henkilön etunimestä.
Adaliina on rinnakkainen kirjoitusasu nimille Adeliina, Adelina, Adeline, Adelin ja Adéle. Nimipäivää Adaliinalle ei löydy suomalaisesta kalenterista. Nimet ovat kantanimen Adelheidin muunnoksia. Esim. Ranskassa kunnioitettu Adelina oli Englannin kuninkaan ja Normandian herttuan Vilhelm Valloittajan pojantytär, joka kuoli Normandiassa sijainneen La Blanchen luostarin abbedissana v. 1125 (muistopäivä 20.10.)
Nimen osa Ada, suomal. muoto Aada, on alun perin saksalainen lyhentymä adel-alkuisista nimistä, kuten Adelheid, Adelgunda. Nimien taustalta löytyy merkitys ”aatelinen, jalosukuinen”. Euroopassa Adaa on vanhastaan käytetty myös Adelan, Adelen ja Adelaiden kutsumamuotona ja Suomessa Ada on ollut muun muassa Adalmiinan ja Adolfiinan...
Jatkotutkimuksetkaan eivät tuottaneet tulosta. Suom-Unkari seurasta sain seuraavan viestin:
"Ei ole selvinnyt lauttamusiikki. Otin Unkariin kahteenkin paikkaan heti yhteyttä, mutta ei taida selvitä. Toinen henkilö vastasi, että soittelevat levyltä varmaan sekalaisesti aina eri kappaleita?? Luulen, että senkertainen musiikki jää arvoitukseksi."
Alla vielä ensimmäisen vastaukseni.
------
En ole vielä löytänyt vastausta kysymykseesi. Olen lähettänyt tiedustelun Suomi-Unkari seuralle, mutta heiltä ei ole vielä tullut minkäänlaista vastausta. Odottelen vielä sitä josko heidän kautta saisimme kappaleen nimen selville. Palaan asiaan heti tämän jälkeen, joko vastauksen kanssa tai vien asiaa eteenpäin Unkarin kansalliskirjaston kautta.
Jos pystyt...
Ranja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Kyseessä voi olla muunnelma intialaisesta naisennimestä Ranjana ('tyttö, joka tuo ilon'), mutta lähtökohtana ovat voineet toimia myös samankaltaiset nimet, kuten Anja, Ronja ja Tanja. Nimi tunnetaan harvinaisena myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen ensimmäiset Ranjat nimettiin tiettävästi 1930-luvulla.
(Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007)
