Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
http://www.guinnessworldrecords.com/records-6000/thickest-book-publishe…
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale.
http://news-releases.uiowa.edu/2011/january/012110bigbook.html
http://blog.lib.uiowa.edu/preservation/page/4/
Televisiossa esiintyvän lasten animaation Kaapo-hahmo on Christine L’Heureuxin kirjoittamista ja Hélène Desputeauxin kuvittamista kirjoista lähtöisin oleva poika (ransk. Caillou). Kaapo on Wikipedian mukaan kalju, koska ranskan caillou-sana tarkoittaa kiveä tai kaljua päätä, joista jälkimmäinen on ollut todennäköisemmin kirjailijan tarkoitus. Tarkistin asian useasta sanakirjasta, mutten löytänyt ainuttakaan käännöstä, jonka mukaan 'caillou' tarkoittaisi kaljua. Sen sijaan löysin yhden suomi-ranska-suomi –sanakirjan, jonka mukaan 'caillou' voisi kivi-sanan lisäksi tarkoittaa arkikielessä tavattavaa sanaa ’pääkoppa’.
Lisäksi Wikipediassa sanotaan, että Kaapon kaljuus on selitetty myös siten, että alkuperäisteoksissa Kaapo on televisiossa...
Kirjastokorttia ei voi tilata netin kautta, vaan ainoastaan asioimalla paikan päällä jossakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä ja näyttämällä voimassa olevaa, kuvallista henkilöllisyystodistusta. Kirjastokortin myöntämiseen vaaditaan myös Suomessa oleva osoite. Kirjastokortti on maksuton, mutta mikäli kortin hukkaa, maksaa uusi kortti aikuiselta 3 euroa. Kortti tehdään odottaessa paikan päällä ja uusi asiakas voi heti käyttää sitä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston…
Ikävä kyllä, en onnistunut jäljittämään Sittisontiainen-nimistä satua. H. C. Andersenin satujen joukosta löytyy kyllä Sittiäinen - kelpaisikohan se? Sadun alussa taistelussa ansioituneelle keisarin hevoselle pannaan kultakengät. Sittiäinen tahtoo myös kultakengät, mutta seppä kieltäytyy sellaisia laittamasta. Sittiäinen loukkaantuu ja lähtee maailmalle, missä se kohtaa lisää koettelemuksia. Lopulta se kuitenkin päätyy takaisin keisarin talliin, kultakenkäisen hevosen selkään, ja karvaat pettymykset kääntyvät lopulta iloksi, kun sittiäinen oivaltaa, että keisarin hevonen on saanut kultakengät, jotta sittiäinen ratsastaisi sen selässä.
Sittiäinen löytyy monestakin Andersenin satujen valikoimasta, esimerkiksi Andersenin suuresta satukirjasta...
Sanat ovat Martti Helan kirjoittamasta laulusta Koululla on vieraita. Se on julkaistu useassa koulun laulu- ja lukukirjassa - tässä pari esimerkiksi:
Hela, Martti, Koululaulusikermiä. WSOY, 1953
Kemilä, Dagmar, Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja. Valistus, 1956
Musiikin aika 1-2. WSOY, 1986
Kirjan kääntäminen toisesta kielestä suomen kielelle vie aina oman aikansa. Neljäs osa City of fallen angels ilmestyi vuonna 2011 ja suomeksi se saatiin tämän vuoden syyskuussa. Sarjan viides osa City of lost souls ilmestyi englanniksi toukokuussa 2012, joten suomennosta voisi varmaan odotella ensi vuoden puolella. Kirjasarjaa julkaisevan Otavan sivuilla ei vielä ollut tarkempaa tietoa käännösaikataluista. Kannattaa käydä aina välillä kustantajan sivuja http://www.otava.fi/kirjat/haku/.
Säännöt määräävät mm. maalipylväiden korkeuden ja etäisyyden toisistaan, mutta tolppien lukumäärää ei mainita. (Lähde: Suomen jääkiekkoliitto ry, Jääkiekon virallinen sääntökirja 2006-2010).
Googlen kuvahaun perusteella jääkiekkomaaleissa voi olla yksi tai kaksi takatolppaa, tai ei takatolppaa ollenkaan:
http://www.google.com/search?q=j%C3%A4%C3%A4kiekkomaali&rls=com.microso…
Aulis J. Alasen kirjoitus "Lapuan 'noidat'" sisältyy Kytösavut III -julkaisuun vuodelta 1947. Siinä käsitellään myös Sanna Fossia. Kirja on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta:
https://kirjasto.vaasa.fi/
Kuurtanes-seuran Joulu -lehden numerossa 45 / 1998 on artikkeli "Sanna Fossi, luonnonparantaja". Tätä artikkelia voi tiedustella kirjaston kaukopalvelun kautta. Lehti on Seinäjoen maakunta-aineistoa eikä siksi ole lainattavissa, mutta artikkelista voi mahdollisesti saada kopion.
Tietoja nk. Suuresta vakoilujutusta löytyy tietoja mm. Jukka Rislakin kirjasta Erittäin salainen: vakoilu Suomessa. Love-kirjat 1982.
Myös alla olevasta linkistä löytyy vähän tietoja.
Valitettavasti Juho Einari Vähän talon tarkasta sijainnista en löytänyt tietoja. Suoisittelen, että otatte yhteyttä Puistola Seuraan. Uskoisin, että sieltä löytyy paikallistuntemusta ja muistitietoa Puistolan alueesta.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=41374
http://kaupunginosat.net/puistola/index.php/puistola-seura-ry-mainmenu-…
Tee näin:
Mene netissä helmet-sivustolle www.helmet.fi. Klikkaa linkkiä vasemmassa ylälaidassa: perinteinen aineistohaku. Sivun hakusana(t) pitäisi avautua. Laita hakusanaksi "". Valitse aineiston valikosta bd-levy ja valitse kirjastoksi Sello. Saat listan Sellon kirjaston blu-ray -elokuvista. Jos valitset kirjastoksi kaikki, saat listan koko pääkaupunkiseudun blu-ray -kokoelmasta.
Laitan tähän valmiiksi linkin, josta näet Sellon kirjaston blu-ray -levyt:
https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin/X?SEARCH=(%22%22)&searchscope=…
Vaikea kysymys. Tapio Rautavaaran levytyksistä ei tunnu löytyvän tätä laulua vaikka vastaavan tyyppisiä maankiertolaisuutta käsitteleviä kappaleita onkin. Rautavaara teki Amerikan kiertueet vuosina 1959, 1960 ja 1972, mutta niistä kertovaa ohjelmaa en ole kyennyt paikalistamaan.
Kysymys on esitetty myös Youtube-kommentissa. Kysyjän mukaan etsitty kappale olisi samalla albumilla kuin kappale Astridin valssi.
Tuula Liuski ja Leena Viiri levyttivät 1972 albumin Kansanomaisesti. Astridin valssin lisäksi se sisälsi mm. perinnesävelmät Euran kirkkomaalla, Husaaripolkka, Muistelo ja Kauppias Intiasta. Valitettavasti levyä ei näytä olevan saatavissa mistään, joten niitä ei voi tarkkistaa. Astridin valssi on julkaistu lisäksi muutamalla kokoelma-...
Kysyin asiaa Tanskan kirjastojen tiedonhakupalvelusta 5.9. Kollegani siellä arveli, että kysymyksessä voisi olla Matador, jota tehtiin vuosina 1978-1981 ja joka kertoo 1930- ja 1940-lukujen elämästä Tanskassa. Suomessa sitä on nähty FST:n kanavalla 5. Lautapeli Monopoli on tanskaksi nimeltään Matador, mistä ilmeisesti johtuu sarjan suomenkielinen nimi.
Englanniksi ja tanskaksi tietoa löytyy muun muassa wikipediasta sekä Danske film -tietokannasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Matador_(Danish_TV_series)
http://www.danskefilm.dk/tvserie/1.html
Levykannen (Agents: In the beginning, JHNCS2532) tietojen mukaan Canyonin ovat säveltäneet Heikki Ihander ja Jukka Sairiala.
Nuottia tästä kappaleesta ei kuitenkaan ole julkaistu. Kappale on "manus" eli siitä ei ole tehty kustannussopimusta ja tekijänoikeudet ovat säveltäjillä.
Hyväkuntoisen markan arvo on 5 euroa. Kolikko ei ole täyttä hopeaa, vaan seos on 35% hopeaa, 57% kuparia ja 8% sinkkiä sisältävää ns. billonia. Lähteet: Tuukka Talvio Suomen rahat (1993) sekä Suomen kolikot ja setelit (2011)
Laulun nimi on Haaveiden maa, ja sen on säveltänyt Markku Kopisto ja sanoittanut Aappo I. Piippo. Se löytyy nuotista Kopisto, Markku: Kippari Neppari (Fazer Songs, 1985). (Säe "joskus taas kosketus huomaamaton" on nuotissa: "joskus kuin kosketus huomaamaton".)
Viola-tietokanta (finna.fi) on hyvä apuväline myös kotimaisten nuottien etsimiseen, koska sieltä voi etsiä nuotteja myös laulujen alkusanojen perusteella. Muidenkin kirjastojen luetteloista saattaa löytää nuotteja myös alkusanojen perusteella, mutta luettelointikäytännöt ja verkkokirjastojen hakumahdollisuudet vaihtelevat eri kirjastoissa.
Jos oman kirjastosi kokoelmassa ei ole tätä nuottia, voit tilata sen kaukolainaksi.
Samasta asiasta on meiltä kysytty aikaisemminkin. Aiemman vastauksen mukaan "vuonna 2002 ilmestyneestä Epäonnen leiri -kirjassa (2002), joka on sarjan 45. osa, Kikan ja Repen orastanut ihastus on kehittymässä ihan oikeaksi suhteeksi, ja Kikka huomaa kiintyneensä varsin voimakkaasti mustahiuksiseen Repaan."
Muut Kikkaa ja Repeä koskevat kysymykset ja vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta kirjoittamalla haku-ruutuun Kikka Repe tai selaamalla Nummelan ponitalli -kohdasta löytyviä vastauksia:
https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat
https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/n/nummelan-ponitalli
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu.
Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu.
Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Kovin vähän tietoa rukkasmarssista löytyi. Vuoden 1980 Mitä-missä-milloin-kirjassa (sivulla 40) on kuva rukkasista portailla ja muutama rivi tekstiä. Todennäköisesti Helsingin Sanomissa ja ehkä joissakin muissakin sanomalehdissä on asiasta uutinen. Aikakauslehdet, ainakaan Suomen kuvalehti tai Seura, eivät aihetta käsitelleet.
