Valitettavasti tietoja ei tuntunut löytyvän selvittelystä huolimatta. Tietokannoistakaan ei löytynyt muita osumia kuin Tynellien levytykset.
Facebookissa on Tiina Tynell -niminen henkilö, jonka profiili löytyy osoitteesta https://fi-fi.facebook.com/tiina.tynell. Kenties hän voisi olla tuo samainen laulaja? Häneltä voisi ainakin asiaa tiedustella, joskin se vaatii Facebookiin kirjautumista.
Tässä nuortenkirjallisuutta aiheesta tietokonepelaaminen:
Cline, Ernest: Ready player one. Gummerus 2012.
- Kertoo 17-vuotiaasta, joka pelaa avoimessa virtuaalitodellisuudessa, jonka rikas pelisuunnittelija on luonut.
Karu, Harri: Platoland.com. MinuKirjani.com 2008.
- Yläkouluikäinen poika pelaa tietokonepeliä, jossa hän kuolee. Todellisuudessa hän joutuu onnettomuuteen ja koomaan. Tyttöystävä ryhtyy pelastamaan poikaa.
Mäki, Harri István: Prahan vaahtohirviöt. Pieni Karhu, 2012.
- (Varhais)nuortenkirja, jossa pelien maailma on läsnä.
Nopola, Sinikka: Risto Räppääjä ja villi kone. Tammi 2006.
- Pelaamisesta, riippuvuudesta ym.
Ranivaara, Jorma: Pelurit. WSOY 1989.
Novellikokoelma, jonka niminovellissa pojat pelaavat tietokonepelejä....
Sotilaan jäädessä täysin varmasti sotavangiksi, lähiomaisille pyrittiin tiedottamaan asiasta mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä. Myös sotilaan kaatuessa tiedottamiseen pyrittiin niin ripeästi kuin mahdollista, mutta tällöin varma suruviesti pyrittiin tuomaan kaatuneen kotiin henkilökohtaisesti esim. papin toimesta.
Hyvin usein tilanteet rintamalla olivat kuitenkin epäselviä - ei ollut varmuutta siitä, jäikö sotilas kaatuneena ei-kenenkään maalle, vangiksi vai esimerkiksi vihollisen linjojen taakse "loukkuun". Tästä johtuen omaisille jouduttiin monesti myös tiedottamaan, että sotilas on kadonnut, eikä hänen lopullisesta kohtalostaan ole vielä toistaiseksi tietoa. Hän saattoi siis maata kaatuneena rintamalinjojen...
Sanojen aika -kirjailijatietokannan tiedot löytyvät nykyään Kirjasammosta. Artikkelit ja haastattelut löydät Kirjasammon Toimitukselta -osiosta. Artikkelit ovat jaoteltu seuraavien luokkien mukaan: Teos, Kirjailija, Teema.
www.kirjasampo.fi
Ylioppilaslautakunnasta kerrottiin, että suorituksia säilytetään puolitoista vuotta ja sitten ne tuhotaan.
Ylioppilaslautakunnan sivuilta http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/ löytyy tämän vuoden kokelaskirje, jossa puhutaan koesuoritusten näyttämisestä lopullisen arvostelun jälkeen. Jos tutkinnonsuorittaja haluaa tarkastella koesuoritustaan tai tilata siitä kopion se onnistuu puolentoista vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.
Naula on ollut aikoinaan painomitta. Yksi naula oli 1600-luvulla 128 kvintiiniä, joka puolestaan oli ¼ luotia eli 3,34 gramaa. Vuodesta 1638 naula on ollut 421,3 gr. Apteekinmittana naula oli 356,28 gr. Vuodesta 1855 naula oli desimaalijakoisen painojärjestelmän yksikkö, joka oli 425,076 gr ja 100 naulaa oli puolestaan yksi sentneri. Suurempi yksikkö puolestaan oli leiviskä, joka oli 20 naulaa.
Tavallisimmat naulatyypit ovat lankanaula, uppokantanaula eli dyckertnaula, bitumihuopanaula ja listanaula. Naulojen mitat ilmoitetaan millimetreissä. Usein puhutaan tuumista, kuten kahden tuuman naula, kun tarkoitetaan 50 millimetrin naulaa. Naulat ovat joko käsittelemättömiä eli kirkkaita tai sähkösinkittyjä tai kuumasinkittyjä. Kuumasinkitetty...
Kolmas osa The Perfect Hope on ilmestynyt vuonna 2012. Sarjaa Suomessa kustantavalta Gummerukselta kerrotaan, että käännös on luvassa alkuvuodesta 2014.
Kyseessä on C. Hansenin laulu Synnyinmaan laulu, jonka on suomeksi mukaillut Maija Konttinen. Laulu kokonaisuudessaan löytyy Karjalaisten laululippaasta (Karjalan Liitto, 1981) ja nuottien kera Wilho Siukosen teoksesta Laulukirja: koulun ja kodin lauluja (Otava, 1972).
Soittimen valmistaja on Carl Adam Victor Lundholm (1846-1935, jolla lienee ollut toimintaa sekä Helsingborgissa että Tukholmassa. En kyennyt löytämään verkosta sivustoa, joka esittelisi matkaharmoneja kuvin ja sanoin, kuviakin löytyi suhteellisen vähän (etsin sanoilla harmonium ja Lundholm).
Yleisesti ottaen vanhojen soittimien arvon määrittely on tavattoman vaikeata, koska paljon riippuu sekä kysynnästä, jäljellä olevien soittimien määrästä että tarjolla olevan soittimen kunnosta. Siksi on ehkä järkevintä lähteä liikkeelle asiantuntijoille esitetyillä kysymyksillä, koska ns. kauppapaikan löytäminen ainakin Suomesta on vaikeata.
Vanhojen soittimien asiantuntemusta löytyy Suomesta ainakin Åbo Akademin yhteydessä toimivasta Sibelius-museosta...
Suomennetun e-kirjallisuuden vähyyteen lienee useita syitä. Tärkeimpiä ovat luullakseni tekijänoikeudet ja raha.
Merkittävä osa suomennetuista klassikoista on julkaistu jo ennen e-kirjojen yleistymistä. Siksi käännösteoksia koskevissa kustannussopimuksissa ei ole annettu erikseen lupaa kirjojen julkaisemiseen e-kirjoina. Täysin vapaita julkaisuoikeuksia, jotka voisivat kattaa myös e-kirjat, ei ole luultavasti paljonkaan tehty. Vanhemmissa klassikoissa tekijänoikeudet ovat saattaneet jo vapautua, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, mutta käännöksissä myös suomentajan tekijänoikeudet ovat voimassa.
E-kirjojen julkaisuoikeuksista voisi toki sopia myös jälkikäteen kirjailijan ja suomentajan tai näiden perikuntien kanssa, mutta se...
Valitan, että vastaus on viipynyt. Suomen tasavallan presidenteistä on julkaistu tavallisia, yksityisluontoisia kuolinilmoituksia. Ilmoituksissa surijoina ovat olleet omaiset. Valtiolliset surun- ja kiitollisuudenosoitukset ovat olleet sitten erikseen. Mahdollisia lisätietoja käytännöistä voi tiedustella Tasavallan presidentin kansliasta.
Esimerkkejä kuolinilmoituksista:
K.J. Ståhlberg HS 24.9.1952
Urho Kekkonen HS 4.9.1986
J. K. Paasikivi HS 16.12.1956
Muiden presidenttien kuolinilmoituksia voi käydä etsimässä mikrofilmatuista lehdistä, joita voi vapaasti käyttää esimerkiksi Kansalliskirjastossa. Helsingin sanomia myös Pasilan kirjastossa.
Tasavallan presidentin kanslia:
http://www.president.fi/public/default.aspx?nodeid=44834&...
Tässä aiheeseen liittyvää aineistoa.
Tietokirjallisuutta:
Friis, Leila: Lasten ja nuorten mielenterveystyö (WSOY, 2004)
Helposti särkyvää : nuoren kasvun turvaaminen (Kirjapaja, 2007)
Lasten- ja nuorisopsykiatria (Duodecim, 2004)
Mieli maasta : masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen (PS-kustannus, 2011)
Mun on paha olla : näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (PS-kustannus, 2009)
Nuoren aika (WSOY, 2003)
Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen (Duodecim, 2006)
Nuorisopsykoterapian erityiskysymyksiä. 9, Itseään viiltelevä nuori (Nuorisopsykoterapia-säätiö, 2007)
Soisalo, Raul: Särkyvä mieli : lasten ja nuorten psyykkinen oireilu (Suomen psykologinen instituuttiyhdistys, 2012)
Kaunokirjallisuutta:
Bell, Julia: Ahmatti...
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla....
Kirjaa, johon olisi koottu eri kirjoittajien puutarha-aiheisia aforismeja, ei valitettavasti löytynyt. Tässä pari kirjaa, joissa on kirjoittajansa ajatelmia aiheesta:
- Paavilainen, Kukkanainen
- Exley, Pienen pieni puutarhakirja
Monissa puutarhakirjoissa on myös aforismeja, esimerkiksi näissä:
- Jacobs, Peace of Mind
- McDowell, The sanctuary garden
Tässä vielä joitakin yksittäisiä aforismeja ja aihetta sivuavia ajatelmia:
Mikään ei ole kovin tärkeää paitsi puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää (kiinalainen sanonta)
Jos omistat puutarhan ja kirjakokoelman, sinulta ei puutu mitään. (Cicero)
On vaikeampi rikkoa tapaa kuin luontoa vastaan. (Pythagoras)
Et voi astua kahdesti samaan jokeen (virtaan, suihkulähteeseen tms.), uudet...
Lahden kaupunginkirjaston kesätyöpaikat tulevat hakuun Lahden kaupungin verkkosivuille maaliskuussa.
http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/0EFC66C25A29C123C22573F4003C6FF1
Lahden kaupungin kesätyöpaikat 2013
Lahden kaupunki tarjoaa noin 350 kesätyöpaikkaa koululaisille ja opiskelijoille. Kesätyön pituus on yksi kuukausi. Halutuimpia kesäpestejä ovat perinteisesti olleet työt kirjastoissa ja päiväkodeissa. Kesätyöt voivat viedä myös näyttämön lavalle, maauimalaan tai arkeologisille kaivauksille. Palkka kesätyöjaksolta on 800 euroa koululaisille ja 900 euroa opiskelijoille.
Haku kaupungin kesätyöpaikkoihin alkaa 4.3.2013.
Lisätietoja tarvittaessa:
Työllisyysasioiden päällikkö
sami.kuikka(a)lahti.fi
Kansallisbibliografia Fennican mukaan tamperelaisesta kuorma-autokauppiaasta, Pekka Mäkisestä, ei ole kirjoitettu kirjaa http://fihttps://finna.fi
Wikipediassa hänestä on luettavissa artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen
Martat neuvovat kiehauttamaan tummuneet ruokailuvälineet (ruostumattomasta teräksestä valmistetut, ei hopeiset) vedessä, johon on lisätty pyykinpesu- tai konetiskiainetta. Pesun jälkeen huuhtele ja kuivaa.
http://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/astiat-ja-tyovalineet/usein-k…
Kotilieden verkkosivuilta löytyy yksityiskohtainen ohje:
http://kotiliesi.fi/koti/koti-sisustus/lasit-ja-aterimet-kiiltaviksi
Huithapeli-sanaa voidaan käyttää kevytmielisestä ja huolimattomasta ihmisestä (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A-K, 2006). Sanalle ei löytynyt kielitieteellistä selitystä.
Sanaa huitu käytetään murteellisesti vedensekaisesta maidosta tai piimästä, ja huitukka-sanalla tarkoitetaan paikoin ohutta ja laihaa (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1, A-K, 1992). Ehkäpä huithapeli-sanan merkitys liittyy tähän samaan joukkoon.
Alla on joukko romaaneja ja novellikokoelmia, joissa on mielenkiintoista ja hyvää dialoginkäyttöä, ja myös monessa epäsovinnaisesti käytettyä kieltä. Kirjoja ovat vinkanneet useat kirjastolaiset eri puolilta Suomen kirjastoja. Toivottavasti niistä löytyy sinulle sopivia.
- Orvokki Aution Pesärikko-trilogia
- Maria Jotunin useammatkin teokset
- Pasi Lampelan Hellekausi-novellikokoelma
- Ingo Schulzen Adam ja Evelyn
- Hannu Luntialan Hommes-novelleja
- Turkka Hautalan Äijä muuttaa yksin (novelli kokoelmassa Kansalliskirja)
- Henry Miller
- William S. Burrougs
- Rosa Liksom
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteisellä tietopalvelun sähköpostilistalla, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Runo voisi olla aapisesta tai kansakoulun lukukirjasta. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa Pasilan kirjastossa on paljon myös näin vanhoja aapisia ja lukukirjoja. Jos haluat tulla selaamaan kirjoja, löydät tiedon aukioloajoista alta:
Kirjavarastossa avoimet ovet 16.1.-15.5.2013
keskiviikkoisin klo 13-18
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
