Työntekijät ja asiakkaat suhtautuvat kukin omalla tavallaan asiaan. Hygienia korostuu arjessa, käsihygienia, nenäliinaan aivastaminen ja ainoastaan terveenä töihin tuleminen. Nämä ovat tietenkin asioita, joiden muutenkin pitäisi olla itsestään selvyyksiä. Ihmiset liikkuvat vähemmän kaiken kaikkiaan. Tällä hetkellä tietämys viruksesta, sen tarttumisesta ja tilanteesta maassamme on koko ajan käymistilassa. Mitään päätöksiä sulkemisista tai muista vastaavista ei vielä ole. Nämä päätökset ja niistä tiedottaminen ovat tällä hetkellä kuntien vastuulla.
Ajankohtaista tietoa viruksesta THL:n sivulla, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19.
THL:n sivuilta löytyy myös...
Artikkelissaan ”Virsikirjan suomennushistoriaa” (teoksessa Suomennuskirjallisuuden historia I, toim. H.K. Riikonen, U. Kovala, P. Kujamäki & O. Paloposki, SKS 2007) Taru Kolehmainen toteaa, että virsikirjauudistuksen lähtökohtana oli kieliasun tarkistaminen. Näin ollen vuoden 1986 virsikirjasta pyrittiin poistamaan yleiskielessä harvinaiset ja vanhahtavat muodot. Kolehmaisen artikkelin mukaan vuoden 1986 virsikirja on kuudes varsinainen virsikirja. Sitä edelsivät Jaakko Finnon (Suomalaisen) virsikirja (noin 1583), Maskun Hemmingin virsikirja (noin 1605), vuoden 1701 virsikirja, vuoden 1886 virsikirja sekä vuoden 1938 virsikirja. Kolehmainen kirjoittaa, miten pyrkimys tasa-arvoon näkyy vuoden 1986 virsikirjan sanastossa. Esimerkiksi...
Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)Suomalaisen...
Vuonna 1952 valmistuneen lentoaseman virallinen nimi oli aluksi Helsingin lentoasema. Kun 1970-luvun alussa Helsingin maalaiskunnasta tuli ensin Vantaan kauppala ja sitten Vantaan kaupunki, oli myös lentoaseman nimimuutokselle tarvetta. Vuonna 2012 ilmestyneen Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyjulkaisun (V. Saltikoff ja T. Juutinen) mukaan Ilmailuhallitus teki vuonna 1972 ehdotuksen, että lentoaseman nimi muutettaisiin Helsinki-Vantaan lentoasemaksi. Nimi hyväksyttiin ja otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977.
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
Voisikohan kyseessä olla piirroselokuva Mainiot murkkulaiset, esitetty myös nimellä Mukavantit tulevat?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mainiot_murkkulaiset
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_126945
Suomalaisessa fraasisanakirjassa sanan kissa kohdassa on fraasi "ei jaksa kissaakaan sanoa", toisin sanoen on todella väsynyt tai janoissaan. "Suomalainen fraasisanakirja Kivestä Kekkoseen, koonnut Sakari Virkkunen."
Seuraavista fraasisanakirjoista sanontaa ei löytynyt:
Outi Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi
Jukka Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Päivä pulkassa, puu pivossa : suomalaisten sanontojen juurilla
Asiaa voi tiedustella myös Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut
Mikäli tarkoitat Fono.fi:tä, se sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen. Mikäli kappalettasi ei ole hankittu Yle Arkistoon, sen tietoja ei sieltä löydy. Sinun kannattaa olla Yle Arkistoon, yhteystiedot arkisto.tietopalvelu@yle.fi.
Karvaamo on vanhanaikainen nimitys nahkurinverstaalle. https://fi.wiktionary.org/wiki/karvari
Leikkisästi nimitystä on käytetty myös parturista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
En löytänyt Pitäjänmäen netti-historiikeista mainistaa nahkureista, mutta mahdollisesti sellainenkin on paikalla toiminut. Pitäjänmäki tunnetaan varsinkin konepajoista, korjaamoista ja tietenkin rantaradan asemasta. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/historiaa.html
https://kaupunginosat.net/pitajanmaki/alueen-historia-mainmenu-136
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf
http://www.pita.fi/jaakiekko/historia/
Emme onnistuneet löytämään tätä laulua. Yle Arkiston Fono-tietokannan kautta löytyy listausta hänen laulamistaan kappaleista. Löytyisikö niistä etsimäsi? Alla linkki luetteloon:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?esittaja=muje+juha&Page=1
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti...
Svinhufvudin suku on peräisin keskiajalta Ruotsin Taalaimaalta. Ilmeisesti jo 1400-luvun alussa suvun edustaja oli käyttänyt villisian päätä vaakunassaan. Sukunimenä sitä käytettiin varmuudella 1400-luvun puolivälin jälkeen. Svinhufvudin suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1627 nimellä Svinhufvud af Qvalstad tämän vaakunatunnuksen mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Svinhufvud_af_Qvalstad
https://sv.wikipedia.org/wiki/Svinhufvudsläkten
Järviradion henkilöstön yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarviradio.fi/yhteystiedot/
Valtioneuvoston päätöksessä ohjelmistotoimiluvista radiotoiminnan harjoittamiseksi (28.12.2017) kuvataan hieman tarkemmin Järviradiota. Siinä mainitaan, että Järviradion omistaa yhteensä 13 eri toimijaa, joihin kuuluvat muun muassa luterilainen seurakunta, Siion ry, maakuntalehti, teleoperaattori ja yksityishenkilöitä, https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Paatos_radion_ohjelmistotoimiluvista.pdf
Asiaa voi myös tiedustella Järviradiolta.
Mika Waltarin runokirjassa "Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925 - 1978" on muutama tällainen runo, kuten "Jan Andersson", "Ann Rutledge Edgar Lee Mastersin mukaan", "Ilmari Rantamala" ja "Hyvästit Untamolle". Edgar Lee Mastersin "Spoon River Antologia" on tällaisen runouden perusteos.
Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields
https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan:
https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'jermu' on omapäinen, tiukkaan kuriin sopeutumaton sotilas.
Kustaa Vilkuna totesi Jermun olevan kutsumanimi Jeremiaalle tai Germundille (Etunimet, 1976).
Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha"
Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)"
Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%...
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, jossa toimii kirjastoja koko Suomen alueelta. Vastaajakirjasto valikoituu kotikunnan mukaan sekä siksi, että vastaaminen toimii sillä tavoin käytännöllisesti ja nopeasti, koska automaattisesti tiedetään, kuka vastaa eikä tarvita välikäsiä ohjaamaan kysymyksiä että siksi, että paikalliset palvelut tunnetaan lähikirjastossa parhaiten ja kysyjälle voidaan suositellaan erityisesti lähikirjastosta löytyvää aineistoa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen ohjelman! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä ohjelmaa?
Tutkiskelin Nordrhein-Westfalenin Justiz-online -sivustoa. Siinä kerrotaan Staatsanwaltschaftin tehtävistä. Staatsanwalt näyttää Saksassa olevan viranomainen, joka selvittää ja johtaa rikoksen tutkintaa, yhdessä poliisin kanssa ja päättää syyttämisestä tai syyttämättä jättämisestä.https://www.sta-bonn.nrw.de/aufgaben/index.php jahttps://www.sta-bonn.nrw.de/aufgaben/Aufgaben-StA/index.phpTutkimuksen etenemisestä kerrotaan sivuilla myös. Siihen sisältyvät todisteiden ja todistajieen etsiminen ja tutkiminen sekä rikospaikan tutkiminen. Näitä hoitaa joko Staatsanwalt tai -wältin itse tai hän antaa ne muun viranomaisen, erityisesti poiisin tehtäviksi.Unter Ermittlungen versteht man die Durchführung von ...
