Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmassa on 1950- ja 1960-luvun Helsingin maalaiskunnan osoitekarttoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SHelsingin%20maalaiskunnan%20osoitekartta__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vantaa-kokoelmasta ei aineistoa lainata. Tikkurilan kirjastoon voi karttoja mennä tutkimaan. Mahdollisesta kaukolainasta lukusaliin voi kysyä elokuussa kaukopalvelun palattua kesätauolta. Digitaalisina karttoja ei ole.
Ilmausta “äää” käytetään luultavasti jonkinlaisena äännähdyksenä, joka voi merkitä asiayhteydestä riippuen vaikkapa yllättyneisyyttä tai harmistuneisuutta. Jossakin yhteydessä sillä saatettaisiin kuvata vaikkapa vauvan itkua. Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) kertoo, että ilmauksen lyhyempi muoto ”ää” on huudahdus, jonka merkitykseksi sanotaan ’(voi) ei!’. Kenties pidempi muoto voi antaa ilmaukselle enemmän painokkuutta.
Nimeä ei valitettavasti löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000), mutta kyseisessä teoksessa kerrotaan, että oppineisto omaksui kreikan -nder-miespäätteisiä sukunimiä 1500- ja 1600-luvulla. Nimi saatettiin johtaa kotipaikan mukaan.
En saanut varmuutta, mikä paikkakunta Wiander-nimen alkuosa olisi, mutta esimerkiksi sukunimi Viiala esiintyi monilla paikkakunnilla kylännimenä jo keskiajalla. Mahdollisesti siis jostakin sellaisesta paikkakunnasta olisi otettu sukunimen osa.
Kysyin suoraan Karistolta ja he vastasivat näin:"Hei, valitettavasti näillä näkymin kyseisen kirjasarjan viimeistä osaa ei suomenneta.Ystävällisin terveisin,Laura KurkiKustannustoimittaja / Editorlaura.kurki@karisto.fi"
Maksusitoumus voidaan myöntää Suomessa asuvalle henkilölle, siis Suomen kansalaiselle tai maahanmuuttajalle, joka on perustoimeentulotuen piirissä. Toimeentulotukisäännöstön mukaan maksusitoumus voi koskea henkilöasiakirjoja, joita ovat "passi, henkilökortti tai muu välttämätön asiakirja". Ajokortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus, joten sitä tuskin luetaan välttämättömäksi asiakirjaksi.
Julkisissa Kelan tilastoissa ei ole sen tason tietoa, kuinka usein, mille asiaksaryhmille tai mihin tarkoitukseen toimeentulotukea myönnetään. Lisää Kelan tilastoja aiheittain: https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain
Lisätietoja kannattaa kysyä Migriltä, Kelalta tai poliisilta.
Pelisivusto https://boardgamegeek.com/ sivuilta löytyy lyhyt englanninkielinen ohjeistus tähän korttipeliin:
https://boardgamegeek.com/boardgame/4310/sting
Suomenkielisiä ohjeita ei löytynyt kirjaston kirjoista eikä muistakaan lähteistä. Englanninkielisellä sivulla kerrotaan Stingin olevan muunnelma Rommipelistä. Korttipeli.fi-sivuilla on Rommipelin säännöt, jotka löytyvät myös ainakin Mikko Saaren kirjoittamasta 150 korttipeliä -kirjasta. Kirja on myös Kaski-kirjastojen kokoelmissa:
https://www.korttipeliopas.fi/rommi
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&...
Nimikirjaimet näyttävät E.H. yhdistelmältä. En uskalla arvata tekijää, mutta voisikohan teon Suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Se löytyy Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastojen käsikirjastoista.
Sana tulistelu näyttää olevan laajemmassa kielenkäytössä suhteellisen uusi, sillä kaikki Google-osumat näyttävät olevan 2000-luvulta ja suurin osa vasta 2010-luvulta. Sanaa ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista, joten sekin viittaa siihen, ettei sitä ole käytetty aikaisemmin laajemmin. On toki mahdollista, että se on esiintynyt murteissa tai erityisesti eräkielessä, koska sillä viitataan ilmeisesti nuotion tekemiseen tai tulipaikan sytyttämiseen.
Sanan tulistelu taustalla lienee pohjimmiltaan sana tuli, joka on Suomen sanojen alkuperän (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) mukaan erityisesti itämurteissa esiintynyt sana, joka on ollut kirjakielessä mukana Agricolan ajoista asti, esiintyy...
Daisarit on slangisana, Helsingin slangia. Daisarit sanaa on käytetty Helsingin slangikielessä jo 1940-luvulta lähtien (lähde: Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja vuodelta 2000. Edvard Eddu Janzonin kirjassa Rundi stadis, välil snadis on stadin slangisanasto, jossa myös mainitaan daisarit. Kirja kertoo 1950-luvun Helsingistä. Molemmat em. kirjat eivät kerro enempää kyseisen slangisanan alkuperästä.
Helsingin Sanomat 20.9.1981 uutisoi ryöstöstä tuoreeltaan. Ryöstöpaikkaa kuvataan seuraavasti:
”Vartioitavat alueet ovat viralliselta nimeltään Helsingin sotilaspiirin liikekannallepanovarastoja. Varastot ovat kallioon louhittuja ja reilusti piikkilangalla aidattuja. Vartijoiden tehtäviin kuuluu tarkastaa aitauksen ja varastojen lukkojen ehjyys. Varastoalueet sijaitsevat syrjässä asuintaloista. Löytöpaikan vierestä kulkee Viikintie, mutta lähimmät rakennukset ovat kaikki teollisuusrakennuksia. Vastapäätä olevan linja-autojen huoltorakennuksen yövartija kertoo kuulleensa ryöstäjien ampumat laukaukset. Hänen mukaansa niitä oli viisi.”
Varsinainen asevarikko ei siis ollut kyseessä. Aseet löydettiin ja epäillyt pidätettiin nopeasti....
Kone on suomen vanhin hissejä rakentava yhtiö. Heidän historiikkinsä mukaan:" Ensimmäiset KONEen valmistamista osista kootut hissit asennettiin vuonna 1918 Helsinkiin. Sodan jälkeen hissien kysyntä oli vähäistä, ja KONE valmistikin vain neljä hissiä vuonna 1918. Luku kasvoi sataan vuonna 1924. Vuoteen 1928 mennessä KONE valmisti jo hissin päivässä."
Kone tosin maahantoi hissejä ruotsista jo 1910, mutta niistä en löytänyt tarkempaa tietoa. Kenties Kysy museolta -palvelu osaisi vastata tarkemmin?
Kuvia Suomen vanhimmasta vielä käytössä olevasta hissistä löytyy YouTubesta.
Lisäksi löysi Koneen julkaiseman Hissibongarin oppaan, joka liityy Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoteen 2012.
Etsitte tekstiä, jolla osallistuitte Raittiuskirjoituskilpailujen kilpailuun joko vuonna 1951 tai 1952. Selvitin asiaa olemalla yhteydessä Raittiuden ystävät -keskusjärjestöön, josta sain lisätietoa noista kirjoituskilpailuista. Raittiuskilpakirjoituksia järjestettiin yhteistyössä paikallisten raittiusyhdistysten ja Suomen opettajain raittiusliiton kanssa.
Käyttäessäni Suomen opettajain raittiusliittoa haussani Kansalliskirjaston hakupalvelussa, sain vastauksesi monia Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluvia valmistekirjasia, joissa on Raittiuskirjoituskilpailussa käytettyä aineistoa. Sain Kansalliskirjastolta apua. Suomen opettajain raittiusliiton arkisto sisältyy Nuorisokasvatusliiton arkistoon, jota säilytetään...
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet alkukirjaimesta viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimissä, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/203
Siellä sanotaan mm. näin: Valtionhallinto koostuu monenlaisista laitoksista, joiden nimet voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Alkukirjaimen koko määräytyy yleensä sen mukaan, minkätyyppistä laitosta nimen loppuosa tarkoittaa. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten, valtionyhtiöiden, valtion oppilaitosten ja lakisääteisten eläkelaitosten nimet. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon ylinten hallintoelinten ja ministeriöiden sekä tuomioistuinten ja poliisiviranomaisen nimet. Tarkempia ohjeita löytyy...
Englanti-suomi-suursanakirjan (Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja, 2003) mukaan propagator on suomeksi "levittäjä" tai, jos puhutaan puista "lämpölava" tai "idätyslaatikko".
Runo on nimeltään "Maitoparran Petsamonmatka" (tai "Maitoparran Petsamon matka") ja se tunnetaan myös lauluna. Laulu alkaa: "Nyt ajan autolla mummolaan mummoni makeita maistamaan." Sanat on kirjoittanut Martti Korpilahti ja sävelmä on "vanha lastensävelmä" eli ilmeisesti kansansävelmä.
Runo sisältyy esimerkiksi Aarni Penttilän "Aapiskukkoon" (Gummerus, useita painoksia, 1. painos 1938) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993, s. 215). Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Korpilahti, Martti: "Varpunen : koulujen ja kotien lauluja" (Gummerus, 1926, s. 24-25) ja "Lasten omaan laulukirjaan", osaan 3 (toimittanut Aarne Porko, Fazer, 1963, s. 42-43). Näissä on nuotinnos kosketinsoittimelle ja molemmissa melkein samanlainen, mutta...
Tällaista tarkoitusta varten suosittelen Kavin (Kansallisen audiovisuaalisen instituutin) Koulukinoa http://www.koulukino.fi/index.php?id=19
sekä Kavin Elonetin elokuvia
https://kavi.finna.fi/
Myös Elävästä muistista voisi löytyä sopivaa materiaalia, https://elavamuisti.fi/
Lisää verkosta löytyviä aineistoja löytyy Makupalat.fi:stä, näistä yllä mainituista osan löysin kokoelmasta Katsele ja kuuntele konsertteja, esityksiä ja ohjelmia, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/katsele-ja-kuuntele-konsertteja-es…. Sieltä löytyy muutakin sopivaa materiaalia. Lisäksi voi selata otsikon Elokuva Suomessa alta löytyvää sisältöä, https://www.makupalat.fi/fi/k/755/hae?category=34232&sort=title&order=a…
Uusin sanasto löytyy Sotilaan käsikirjan englanninkielisestä versiosta:
Soldier's guide 2017. Helsinki: The Finnish Defence Forces, 2018.
Sotilaan käsikirja 2020. Helsinki: Pääesikunta, Koulutusosasto, 2019.
Sotilasarvot eri kielillä löytyvät valtioneuvoston termipankista Valterista. Hyödyllisiä voisivat olla myös puolustusvoimien englanninkieliset sivut.
Osin vanhentunutta ja historiallista sanastoa löytyy sotilassanakirjoista. Näitä on laaja kokoelma esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Simo Sirkkasen aiheesta laatima diplomityö löytyy myös Kansallisarkiston digitaaliarkistosta.
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (3. uus. p.). Helsinki: Pääesikunta 2004.
Saksa-suomi-saksa sotilassanasto...
