Myöhästymismaksun voi maksaa kirjastokorttia tai henkilöllisyyspapereita näyttämällä kirjastojen infotiskeille, kun henkilökunta on paikalla.
Monissa kirjastoissa ei ole enää käteiskassaa, vaan maksut hoidetaan kortilla.
Sakot voi maksaa myös verkkopankkitunnuksilla Helmet-sivuilla. https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Hyviä johdatuksia Jugoslavian hajoamissotien sotatapahtumiin voisivat olla myöhemmin jugoslavialaisesta sotataidosta tohtoriksi väitelleen everstiluutnantti Janne Mäkitalon vuosina 1999-2000 laatimat tutkielmat aiheesta:
Mäkitalo, J. (2000). Entisen Jugoslavian alueella vuosina 1991-1995 käytyjen sotien merkittävimmät operaatiot. Yleisesikuntaupseerikurssin tutkielma, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Mäkitalo, J. (1999). Suluttamisen merkitys entisen Jugoslavian alueella vuosina 1991-1995 käydyissä sodissa. Esiupseerikurssin tutkielma, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Muutama vuosi myöhemmin ilmestyneen hieman vastaavan Balkan battlegrounds -teoksen erinomainen kartta-aineisto sotatapahtumista on saatavilla Yhdysvaltain kongressin kirjaston...
Duodcim aikakauskirejan artikkeli (2005;121(5):477-8) kertoo näin:
"Poikien ympärileikkaus lienee ollut tavallisin leikkaus maailmassa. Maailmanlaajuinen prevalenssi pojilla on arvioitu 20–30 %:ksi" sekä
"Poikien uskonnollisella ympärileikkauksella on ikivanha historia, joka juontuu ainakin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan seemiläisiin kulttuureihin. Lääketieteen historioitsijat ovat nähneet ympärileikkauksessa varhaisen kansanterveydellisen toimen hiekkaisilla alueilla uhkaavia toistuvia balaniitteja vastaan. Sittemmin poikien ympärileikkausten arvellaan tulleen osaksi paikallisia uskontoja, erityisesti islamissa, juutalaisuudessa ja eräissä Afrikan kulttuureissa. Niitä ei tehdä Etelä-Aasian ja Kaukoidän suurissa uskonnoissa (hinduismi,...
Syntymätodistus on tilattavissa Digi- ja väestötietovirastosta.
"Todistukseen tulevat seuraavat tiedot, kun tilaat vakiomuotoisen todistuksen itsepalvelun kautta. Vakiomuotoinen todistus tarkoittaa, että todistuksessa on aina samat tiedot ja valitut valinnaiset tiedot:
Nimesi, entiset nimesi, syntymäaikasi (tai henkilötunnuksesi), syntymäkotikuntasi, syntymävaltiosi, kansalaisuutesi ja nykyinen kotikuntasi.
Todistuksessa näkyvät myös vanhempien nimet, syntymäaika, syntymäkotikunta, syntymävaltio ja kansalaisuus, jos tiedot löytyvät väestötietojärjestelmästä.
Voit tilata todistuksen itsestäsi tai toisesta henkilöstä hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten. Huomioithan, että itsepalvelun kautta voit tilata...
Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja.
Lähde:
Lauri Hakulinen, Nuoha. -...
Miesten ja naisten jalat eroavat tutkimusten mukaan useilta osin toisistaan. Välillä on oletettu, että naisten jalat ovat samanlaiset kuin miesten mutta vain pienemmässä koossa, mutta esimerkiksi Luon ym. (2009) sekä Wunderlichin ja Cavanaghin (2001) tutkimuksissa tämä väite on kuitenkin kumottu. Miesten jalat ovat muun muassa keskimäärin leveämpiä ja pidempiä kuin naisten, mutta toisaalta varpaiden kohdalla naisten jalat kuitenkin vaativat suhteessa enemmän tilaa. Voi siis olla, että vaikka kengät päällepäin näyttävät samanlaisilta, on niissä kuitenkin eroja kengän sisällä. Miesten ja naisten koot eivät aina myöskään ole suoraan verrannaisia, vaan yleisesti naisten tulisi valita miesten kengissä keskimäärin n. kahta kokoa...
Asiaa voi selvittää vaikka Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-järjestelmän kautta. Sieltä voi etsiä digitoituja Helsinki-karttoja eri ajoilta. Kaikissa kartoissa ei toki ole katunumeroita. Korttelien numerot näkyvät useammissa kartoissa, mutta osa kartoista on luonnoksia, joissa ei ole tarkkoja osoitteita. Haun voi kohdistaa tiettyyn aikaan ja hakutuloksen voi rajata karttoihin. Esimerkiksi kartat vuosilta 1820 -1880: Http://yksa.disec.fi/Yksa4/search/HELKA/?search.fields%5Btype%5D.values=Map&search.fields%5BtemporalYear%5D.value=1820&search.fields%5BtemporalYear%5D.endValue=1880
Läntinen ja Itäinen Heikinkatu olivat 1800-luvulla erottajalta nykyisen Kansallismuseon aseudulle johtavan esplandityyppisen kadun...
Aloitetaan siitä, että milloin vaaleja on järjestetty. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vuonna 1944 ei Suomessa järjestetty vaaleja, vaan eduskuntavaalit järjestettiin 17.–18. maaliskuuta 1945 ja kuntavaalit (tuolloin kunnallisvaalit) saman vuoden joulukuussa.
Vuonna 1944 ei järjestetty presidentinvaaleja, vaan presidentiksi valittiin C. G. E. Mannerheim poikkeuslailla (ks. esim. Wikipedia-artikkeli Suomen presidentin valinnasta 1944). Varsinainen presidentinvaali järjestettiin seuraavan kerran vuonna 1946.
Sodan aikaisesta politiikasta voi lukea lisää esim. täältä: https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/sota-a…
Sodan jälkeisistä vaaleista löytyy tietoa niinikään Suomen eduskunnan verkkojulkaisusta Suomen...
Hei.
Kiisseli on Itä-Eurooppalainen perinneruoka, jota on syöty satoja vuosia, eikä sillä ole tunnettua keksijää. Ensimmäiset maininnat kiisselistä tulevat jo 1000-luvun Venäjältä. Myöskään maitokiisselille ei löydy varsinaista keksijää. Kotitalous aikakausilehdet, kuten kotiliesi ja kotitalousjärjestöt, kuten Martat tekivät monet jälkiruuat Suomessa tunnetuiksi toimiensa kautta.
Nykymuotoinen kiisseli tehdään liivatelehtiä tai peruna- ja maissijauhoja käyttäen.
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
Vuoden 2016 joulupostimerkit ovat ns. ikimerkkejä. Ikimerkki kelpaa ostoajankohdasta riippumatta kirjepostin lähettämiseen ikuisesti. Ikimerkkiin ei ole merkitty sen nimellisarvoa. Niille ei myöskään tarvitse tulevina vuosina ostaa lisämerkkiä, vaikka hinnat muuttuisivatkin.
Vuoden 2016 merkin keräilyarvo ei liene juurikaan suurempi kuin ikimerkin hinta. Kotimaan ikimerkin hinta on 1,85 €.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_joulupostimerkeist…
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/postitus-ja-maksutavat…
https://yle.fi/uutiset/3-9176941
Valitettavasti Nalle Puhin ajatusta sanojen tarkoituksesta ei ole vieläkään löytynyt. Olen kysynyt asiaa myös kollegoiltani Suomen yleisissä kirjastoissa kirjastojen sisäisellä sähköpostilistalla, mutta valitettavasti sitäkään kautta ei ole tullut yhtään vastausta.
Lukuliikkeen sivuilla (Lukuliike.fi) puhutaan ”lukemisen rakenteista” ja ”lukutaitotyötä edistävistä rakenteista” lähestulkoon synonyymeinä.
https://lukuliike.fi/
”Lukutaitotyötä edistävät rakenteet = kansalliset ja alueelliset lukutaitotyötä edistävät verkostot, toimijat, resurssit sekä niitä tukeva tutkimus, koordinointi, viestintä, hallinto ja lait”
Asiaa avataan tässä vielä tarkemmin:
https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaitostrategia-2030/lukuliikkeen-suuntaviivat/...
Suomen kielen persoonapronominit ovat lähtökohtaisesti sukupuolineutraaleja, joten englanninkielisten vastineiden kääntäminen ei onnistu siinä mielessä, että eroja sanojen välille (he, she, they jne) syntyisi. Näyttäisi siltä, että juuri tuon sukupuolineutraaliuden vuoksi suomen kieli ei tunnista myöskään termiä "preferred pronouns" toisin kuin esimerkiksi englanti.
Jokainen kieli on kuitenkin pronominien käytössä erilainen, ja preferred pronouns-termiä käytetään suomalaistenkin toimesta osoittamaan haluamaansa pronominia, vaikka suomen kielessä vain hän/se löytyvätkin.
Lähteet:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/548
https://finland.fi/han/article/
https://springfield.edu/gender-pronouns
Calmentin 122 vuoden ikä on kyseenalaistettu ja mahdollisesta petoksesta spekuloitu. Vuonna 2019 ryhmä gerontologisia asiantuntijoita kuitenkin julkaisi selvityksen, jonka mukaan käytettävissä olevien todisteiden perusteella Calmentin ikää voidaan pitää oikeana ja petosepäilyjä aiheettomina.
Jean-Marie Robine, Michel Allard, François R Herrmann, The real facts supporting Jeanne Calment as the oldest ever human. - The Journals of Gerontology: Series A, Volume 74, Issue Supplement_1, December 2019, Pages S13-S20 | https://doi.org/10.1093/gerona/glz198
Kansalliskirjaston Fennicassa eli suomalaisen julkaisutuotannon tietokannassa ei ole Brad tai Paul Andersonin nimellä julkaistuja teoksia. En löytänyt Marmadukea myöskään sanomalehdissä julkaistujen strippisarjakuvien luetteloista tai tunnetuimpien sarjakuvasyndikaattien listoilta. Tom Deyn ohjaama Marmaduke-elokuva vuodelta 2010 on sen sijaan ilmestynyt suomeksi dubattuna, ja se on lainattavissa kirjastosta.
Julkaisen tämän vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -sivulla, jos jollain lukijoistamme sattuisi olemaan tarkempaa tietoa Marmadukesta.
Sukunimi Sonck näyttäisi olevan Ruotsissa hyvin harvinainen. Ruotsin Statistikmyndighetenin nimihaku antaa tulokseksi vain kuusi henkilöä tällä sukunimellä.
https://www.scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/namnsok/
Suomen vastaava Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku taas kertoo Sonck -sukunimen olevan Suomessa 129 henkilöllä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Olisiko siis niin, että Suomen puolella sukunimi olisikin muotoutunut jonkin suomenkielisen paikannimen tai sukunimen pohjalta. Ainakin tunnetun arkkitehdin Lars Sonckin suvussa näin näyttäisi käyneen. Sonckin isoisä, Karijoella pastorina toiminut Johan Sonck (1780-1842) sai sukunimensä Raumalla...
HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä Kysy.fi-palvelu on lopetettu.
