Tiedustelin asiaa Tampereen kaupunginkirjastolta. Pääkirjasto Metsossa Aamulehteä on mikrofilmattuna aikavälillä 3.12.1881–31.12.2023, poislukien 31.3.1949–14.6.1949. Mikrofilmien lukemiseen varataan erillinen aika: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#sanomalehdet-ja-mikrofilmit Mikäli asut Jyväskylän lähellä ja opiskelija Jyväskylän yliopistossa, sinun kannattaa käyttää Jyväskylän yliopiston kirjaston palveluita. Jos sinulla on yliopiston Haka-tunnukset, pääset sitä kautta tutkimaan Aamulehden numeroita Kansalliskirjaston palvelussa vuosilta 1939-2018. Lisätietoa Jyväskylän yliopiston palveluista: https://www.jyu.fi/fi/osc/kirjasto/tietoaineistot/digiarkisto Jyväskylän...
Suomen sijamuodot ovat haasteellisia. Kielitoimiston ohjepankissa (inessiivi) on yleisohje sisä- ja ulkopaikallissijojen valintaan. Asiaan perehtymisen voi aloittaa vaikka siitä. Kannattaa myös katsoa ohjeen lopussa olevat linkit, joissa on täydennyksiä asiaan. Sisä- vai ulkopaikallissija. YleiskatsausOma asiansa ovat sitten paikkakuntien nimet. Suomalaisten paikkakuntien nimien taipumista ei välttämättä voi mitenkään päätellä. Paikkakunnilla on omaksuttu tietty tapa taivuttaa esimerkiksi pitäjän nimeä. Tämä paikkakunnalla valittu nimi on sitten oikea. Siksi sanomme Alastarolla, mutta Ylistarossa. Näistä asioista tietoa löytyy vaikka seuraavasta kirjasta:Korhonen, Riva : Alastarolla, Ylistarossa - Suomen asutusnimet ja niiden...
Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924Myös antikvariaateista voi lehtiä löytää, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Kielitoimiston sanakirjan (Kielitoimiston sanakirja) mukaan sana on "kielen pienin itsenäinen (yhdeksi kirjainjaksoksi kirjoitettava) merkityssisältöinen rakenneosa; sen puhe- t. tekstiyhteydessä esiintyvä muoto, sane". Tieteen termipankki (Kielitiede:sana – Tieteen termipankki) määrittelee suunnilleen samoin: sana on "kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen osa: rakenneyksikkö, joka voi esiintyä yksinään ja jolla on itsenäinen merkitys".Ei voida väittää, että tsau-sana ei olisi mukana missään sanakirjassa. Suomen etymologisesta sanakirjasta (Suomen etymologinen sanakirja) se löytyy.
Postin kirjeiden ja postikorttien lähettämisohjeista voi päätellä, että kirjettä ulkomailta ei voi lähettää suomalaisella postimerkillä. Tarkempien tietojen puuttuessa suosittelen tarkistamaan asian ensisijaisesti Postin asiakaspalvelusta: https://www.posti.fi/asiakaspalveluLähde:Posti.fi: Kirje tai postikortti ulkomaille https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirje-tai-postikortti-ulkomaille
Sekä Aamulehti että Helsingin Sanomat vuodelta 1966 ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa mikrofilmeinä. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön.Mikrofilmeistä voi ottaa kirjastotulosjärjestelmän avulla maksullisia paperikopiota tai tiedot voi tallentaa omalle USB-tikulle.Opastuksen voi varata täältä: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#...
Aapinen voisi olla Aarni Penttilän Aapiskukko tai Haavion Kultainen aapinen. Valitettavasti kirjastosta ovat molemmista ainoat kappaleet nyt lainassa, joten en pysty tarkistamaan, mitä A-kirjaimen kohdalta löytyy. Niitä ei ollut luettavissa Digi.kansallliskirjasto.fi:n aapiskokoelmassa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341Nuo hiirikirjat voisivat olla Hipsuvarpaita. Ne olivat pienikokoisia kirjoja, joissa seikkaili hiiriä. Kirjasammossa on kuvia vanhemmista Hipsuvarpaista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hipsuvarvas. Niitä on lainattavissa Helmet-kirjastoissa, mutta kuvat joita on Helmet-Finnassa ovat uudemmista painoksista.
Monetkaan Helsingin kivijalkakaupat eivät ikävä kyllä enää myy karttoja. Partioaitasta Nuuksion kartan saa hintaan 19,95 €, mutta Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa vastaavanlainen kartta on vielä kalliimpi. Sipoonkorven karttaa löytyy myös samoista liikkeistä, Akateemisesta, Suomalaisesta sekä Partioaitasta. Verkosta hankittaessa Nuuksion ja Sipoonkorven karttoja saa hieman halvemmalla postikuluineen. Halvemmin kartat saa netistä printtaamalla, mutta laadukkaita karttoja sieltä on vaikea löytää: Nuuksio ja Sipoonkorpi. Kaikista halvin vaihtoehto on lainaaminen: Nuuksio ja Sipoonkorpi, laina-aika 28 vuorokautta.
Mieleen ei tule mitään erityisen helppoa tapaa, mutta tässä on joitain ehdotuksia:Jos taloyhtiöllä on oma arkisto, tietoja vanhoista asukkaista voi löytyä sieltä.Entisiä asukkaita saatetaan mainita asunnon osakepapereissa.1930-luvun osalta on olemassa Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, joka on digitaalisena vapaasti käytettävissä. Osoitekalenterista on mahdollista hakea tietoja asukkaista osoitteen perusteella (kadunnimet muodossa "Annank.", siis lyhennettyinä).Myös vanhoista sanomalehdistä voi löytyä tietoa asukkaista, jos he ovat esimerkiksi syyllistyneet rikokseen tai mainostaneet jotain palvelua.
Louna-kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset, jotka käsittelevät muistia ja sen toimintaa. Ensimmäinen käsittelee lähinnä sitä, miten muisti toimii ja jälkimmäisestä voisi löytyä apua siihen, onko kyse siitä, että muisti tai henkilö on kuormittunut ja väsynyt.Muisti. Craik, Fergus, kirjoittaja ; Jacoby, Larry, kirjoittaja ; Pietiläinen, Kimmo, kääntäjä ; Terra cognita 2023Miksi muisti pätkii? Kuikka, Pekka ; Akila, Ritva ; Pulliainen, Veijo ; Salo, Juhani. Työterveyslaitos 2011 Opas auttaa tunnistamaan työkuormitukseen ja muihin väliaikaisiin tekijöihin liittyviä muistiongelmia erotukseksi miustisairauksista. Muistilitton sivustosta löytyy tietoa muistista ja muistisairauksistakin https://muistiliitto.fi/....
Kyseessä voi olla jonkin agrobakteerin (Agrobacterium radiobacter tai Agrobacterium tumefaciens) aiheuttama kasvitauti. Tarkempaa määritystä ei pysty tekemään kuvan perusteella.
Ilmeisesti kyseessä on Joel Haahtelan ja Iida Rauman Parnasso-lehdessä käymä debatti. Joel Haahtela aloitti keskustelun kirjoituksellaan Kirjailijat traumanpalvonnan vankeina Parnasson numerossa 3/2025. Iida Rauma vastasi tähän numerossa 6-7/2025. Haahtela tarkensi kirjoitustaan numerossa 1/2026 ja tähän Iida Rauma vastasi numerossa 2/2026.Parnasso-lehden saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tarkistaa Helmet-haulla.Parnasson numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa valtakunnallisessa E-kirjastossa.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoSuomen Kuvalehdessä Joel Haahtela ja Iida Rauma eivät ole keskustelleet.
Saimme tällaisen ehdotuksen lukijaltamme: Melko varmasti Walter Ernsting "...ja sinä päivänä jumalat kuolivat". https://www.risingshadow.fi/book/3494-ja-sina-paivana-jumalat-kuolivat. Muistan, että jossakin tuontapaisessa kirjassa olisi ollut joku vastaava tapaus.
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Hei,Tämä voisi olla SanomaPron Wow!. 5, Study book : the famous four, jossa on päähenkilöinä neljä lasta. Finna.fi-verkkosivuston hakutulosten [Wow!. 5] mukaan varhaisimmat versiot teoksesta ovat vuodelta 2005. Minulla ei ole saatavilla teosta, joten en voi täysin varmistaa onko kyseessä tarkoittamasi oppikirja.
Tietoja saattaa löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta. Kirjasarja on 4-osainen ja siinä on mukana erillinen osoiteluettelo vuoden 1970-1971 asuinpaikkojen mukaan. Mikäli isäsi ja ukkisi ovat antaneet tuohon kirjasarjaan tietojaan, sieltä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Dany Boonin ohjaama elokuva Bienvenue chez les Ch'tis (2008) on esitetty Suomessa elokuvateatterissa vuonna 2010 silloisen elokuva-arkiston näytöksessä elokuvateatteri Orionissa. Tuolloin se esitettiin sarjassa "Näkökulmia ranskalaiseen elokuvaan". Televisiossa se on esitetty muutaman kerran vuosina 2010-11 kanavalla Canal+. Videolla sitä ei ole julkaistu.
Televisiolähetykset alkoivat Suomessa 1956 TES-TV:n ja 1957 Yleisradion koelähetyksillä, mutta Pohjois-Suomessa tv-ohjelmat alkoivat näkyä vasta Pyhätunturin maston valmistuttua vuonna 1967. Artikkelin ilmaus "samoihin aikoihin" ei siis ole kovin täsmällinen.Lähteet:Jukka Kortti: Televisio 1960-luvun suomalaisen kulutusmentaliteetin rakentajana (file:///C:/Users/kirmari/Downloads/0018-2362_107_1_televisi.pdf )Raimo Mäkelä: Kun televisio tuli Suomeen (https://raimomakela.fi/kun-televisio-tuli-suomeen/)Ylen uutissivusto: https://yle.fi/a/20-155520
