Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hippulat olivat pieniä koriste- tai muita esineitä reessä tai hevoskärryissä.
Kovaa ajettaessa sitten hippulat vinkuivat.
http://www.kotus.fi
Sanontaa on käsitelty Helsingin Sanomien kysy Kirstiltä palstalta. Kirsti kertoi että Iin ja Kuusamon seudulla hippulat löytyvät miehen jalkojen välistä. Lisäksi hippuloilla on kansan keskuudessa useitakin merkityksiä.
Hippulat ovat kenkien nahkaiset nyörit, jotka ovat usein messinkikoristeiset tai solmittu palloiksi. Juostessa ne sitten vinkuvat.
Erään tulkinnan mukaan hippulat eli hipulit ovat tossuja. "Menee niin, että hippulat vinkuu." Tulkinta on todennäköisesti satakuntalaista perua.
Eräs Kirstin lukija kertoi, että hippula (jossain päin Suomea...
Sanonnan ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan” taustalla on suomalaisten siirtolaisuus Amerikkaan. Siirtolaiset odottivat kotimaasta postia, mutta sitä ei luonnollisesti kuulunut ennen kuin kotimaahan oli lähetetty tarkka osoite. Eli kun osoite saatiin ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan, nyrkin kuva joka sanan jälessä” (R. Hyvönen Laukaalta; Kansanrunousarkisto.)
Sanonta levisi myös muihin yhteyksiin kuvaaman jonkin toiminnan sujuvuutta esteiden poistuttua. Esimerkiksi ” Haupitsipatteri oli saanut tulenjohdolta väärät lukemat ja niin ensimmäinen tuli-isku ammuttiin liiaksi eteen. Tulenjohdon korjattua lukemat toinen isku osui keskelle hyökkäysryhmittymää. Kuultuaan täysosumista eräs tykistönjohtaja sanoi nuivasti: ” Jo rupes lyyti kirjoittamaan, kun...
Tiedekeskus Heurekassa on ollut "Kysy mitä vaan" -päivä, jossa koululaiset ja muut ihmiset saivat kysyä professoreilta ja tiedemiehiltä mitä vaan. Maailman vaikeimmaksi kysymykseksi on valittu "elämän tarkoitus" http://www.nelonen.fi/b-studio/ .
Suomen Jazz & Pop Arkiston kautta (http://www.jazzpoparkisto.net) sain yhteyden Rondo Fourissa soittaneeseen Pepe Lindblomiin, joka kertoi levyllä soittaneen kokoonpanon: Jukka Vaasjoki (laulu, huuliharppu), Sakari Lehtinen (soolokitara), Seppo Holopainen (basso), Markku ”Beaver” Aitto-oja (rummut ) ja Pertti ”Pepe” Lindblom (komppikitara). Pepe Lindblom kertoili muutakin mielenkiintoista bändistä, joka oli tuolloin poikkeuksellisen kunnianhimoinen kokoonpano. Englannissa oleskellut Vaasjoki osasi kieltä paremmin kuin tuon ajan bändit keskimäärin, bändi halusi tehdä omia biisejä ja valitsi coveritkin juurevammasta rhythm’n bluesiin pohjaavasta musiikista ja soitti Kinksiä, Pretty Thingsiä ja Whota.
Coyotes –kysymys oli vaikeampi....
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala.
Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen...
Tässä lainaus "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja A-K":sta (SKS, 1992):
"hunsvotti(Ganander 1786) murt. hunsvantti, -vontti, -voltti, -potti 'heittiö, lurjus / Schurke' merk. myös 'tupakkakukkarosta riipuva piipun rassi' ~ka (Suojärvi; < sm) hunsfatti 'lurjus' < nr hundsfott 'roisto, lurjus, hulttio', 1600-luv. erittäin säädytön sana (< as hundsfott, ns Hundsfott id., oik. 'koiran häpy'). - Vi murt. huntsva(a)t 'roisto' < nr murt. t. saks."
Lyhenteet:
sm = suomi
nr = nykyruotsi
as = alasaksa
ns = nykysaksa
id = idem (samoin)
oik. = oikeastaan
vi = viro
murt. = murteen, murteissa, murteellinen
t. = tai
Puolan kielen sanakirjoista en löytänyt vastaavannäköistä sanaa.
Tämä ei taida olla ihan Leinoa, vaan uudemman polven runoilija/sanoittaja Vexi Salmi on tämän runon takana. Salmen sanoituksen ensimmäinen säkeistö alkaa näin:
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,
jolla on aikaa ja tilaa unelmille
ja mielen vapaus
ja mielen vapaus.
Laulun nimi on Maailma on kaunis, ja sanat kokonaisuudessaan löytyvät mm. teoksista:
Sanojen takana Vexi Salmi : 80 laulua Veikko Salmen sanoihin (1997) ISBN 951-757-390-1
Sydämeni laulut, 2000 ISBN 951-1-16114-8
Laulun on säveltänyt Kassu Halonen, ja ainakin Irwin Goodman ja Vesa-Matti Loiri ovat sen levyttäneet.
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut muun muassa kuusiosaisen Nykysuomen sanakirjan digitaalisessa, vapaasti luettavassa muodossa. Se sisältää yli 200 000 hakusanaa ja kuvaa varsinkin 1900-luvun alkupuoliskon yleiskieltä ja sisältää paljon myös vanhempaa ja murteellista sanastoa. Heti ensimmäisen osan ensimmäisiltä sivuilta, a-kirjaimen kohdalta, on löydettävissä mielenkiintoisia sanoja, kuten: aalloppi, aallottaa, aaluva, aami, aanailla ja aapelus jne. Sieltä vain selailemaan ja valitsemaan!Jos tämä ei vielä riitä, löytyy Kotukselta muitakin sanakirjoja, joita voi vapaasti selailla: Kotus - Sanakirjat ja Kotus - Muita sanakirjoja.
Hei,En löytänyt tietoa, että Bocusella olisi tuollainen sarja, mutta ranskalaisella aikansa tunnetulla kokilla Raymond Oliverilla oli 1950-1960-luvuilla tehty sarja "Art et magie de la cuisine", jota esitettiin 1970-luvulla ja vielä 1980-luvun lopulla uusintoina Suomen televisiossa nimenä lienee ollut Ranskalainen keittiö.Tuohon aikaan ohjelmia esitettiin harvakseltaan, joten ohjelmatietoja yms. on hankala etsiä mikrofilmiltä vanhosita lehdistä. Esim. Youtubesta löytyy kyseisen sarjan materiaalia hakemalla alkuperäisellä nimellä "Art et magie de la cuisine", josta voit kyllä tarkistaa, vastaako ohjelma visuaalista muistikuvaasi ohjelmasta.
Oletan, että kysymys koskee verotusta. Ottakaa yhteyttä verottajaan. Linkin takana sivu, jossa on eri yhteydenottotapoja.https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen...
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007) selittää Vöyrinkaupungin nimeä seuraavasti: "Tämä asutusalue uudessa Vaasassa kasvoi 1800-luvun lopulla rautatien ylikäytävän pohjoispuolelle. Perimätiedon mukaan monet muuttajat tulivat Vöyriltä, ruots. Vörå, ja siksi uudisasutus sai – ensin leikillisesti, myöhemmin virallisestikin – nimen Vöråstaden. Alue oli vielä 1900-luvun alussa pääosaltaan ruotsinkielistä, mutta suomalainen käännös Vöyrinkaupunki syntyi tiettävästi puhekielessä jo niihin aikoihin. Eräässä nimiluettelossa vuodelta 1926 ei kuitenkaan suomalaista vastinetta vielä mainita."
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tietoja tällaisesta joulupiirretystä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Elokuva The longest day (1962) on Suomen ensi-illastaan (2.11.1962) saakka ollut nimeltään Atlantin valli murtuu. Sen saamaa suomenkielistä nimeä tutkimani lähteet eivät kommentoi. Otaksuttavasti kyse on yksinkertaisesti siitä, että on haluttu käyttää samaa nimeä kuin elokuvan pohjana olleen kirjan vuonna 1960 julkaistussa suomenkielisessä käännöksessä.Cornelius Ryanin teoksen kääntäjä Jouko Linturi vaikuttaa samanaikaisissa suomennoksissaan olleen varsin uskollinen kirjojen alkuperäisille nimille, joten voi olla, että nimen taustalla on kirjan kustantaneen Tammen halu saada teokselle alkuperäistä "myyvempi" tai sisältöä paremmin kuvaava otsikko. Vähän aiemmin Tammella esimerkiksi Daniel V. Galleryn sukellusvenesotakirja Twenty million...
Kevään ylioppilasjuhlat järjestetään perinteisesti kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Helsingin sanomien numero 1.6.1974 kertoo, että vuonna 1974 lakit saatiin kuitenkin jo edellisenä päivänä, perjantaina 31.5.
Elonet-sivuston mukaan Psykon ensimmäinen televisioesitys meillä oli TV1:n ohjelmistossa 4. helmikuuta 1974.Psycho | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Valtakunnallista E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain mobiililaitteella. Käyttäjille on julkaistu versiot Android ja IOS -laitteita varten. Mobiilisovellukset tehtiin ensin, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.Päivitys 18.8.2026: E-kirjaston selainversion betaversio julkaistiin huhtikuussa 2026. E-kirjaston selainkäyttöliittymä: https://web.e-kirjasto.fi/ekirjastoLisätietoa betaversion nykyisistä ja tulevista ominaisuuksista: https://www.kansalliskirjasto...
Suomalainen fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen (Otava, 1981) kertoo:
Nahkapäätös on oikeudenkäyntitermi. Nahkapäätös tulee, kun kanne tai syyte hylätään. Jutun häviäjä vetää nahkat. Kirjassa viitataan Helsingin Sanomien uutiseen 31.7.1970. Uutisessa kerrottiin, että Kainuun keskussairaalan nurmikkoa koskevassa asiassa kunnat toivoisivat, kunnat toivoisivat, urakoitsija "vetäisi nahkat oikeuskäsittelyssä".
Pahoittelen omaa epätarkkaa vastaustani. On totta, että mikäli asiakkaalla on jokin vamma tai sairaus eikä hän sen vuoksi pääse kirjastoon, hän voi hakea joustoasiakkuutta. Joustoasiakkuus tarkoittaa, että asiakas valtuuttaa jonkun muun hoitamaan kirjastoasioinnin puolestaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Vastaus, jossa mainittiin valtakirja, on vuodelta 2017. Käytäntöjä on sittemmin tarkennettu. Nyt Helmet-sivulla todetaan yksiselitteisesti, että valtakirjalla voi hoitaa kaikkia muita kirjastoasioita, mutta "valtakirjalla ei voi teettää kirjastokorttia eikä pin-koodia".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/...
