Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
Suomen dekkariseuran (http://www.dekkariseura.fi/ )julkaisemassa Ruumiin kulttuuri-lehden suurta Palmu-häppeninkiä käsittelevässä artikkelissa (http://www.dekkariseura.fi/artik34.html ) mainitaan komisario Palmu etunimeksi Frans J..
Informaatikko on virallinen ammattinimeke, sekä yleisissä kirjastoissa että yliopistokirjastoissa on informaatikon vakansseja. Informaatikoksi ei opiskella erikseen vaan pätevyyden saa opiskelemalla informaatiotutkimusta vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Suomen kielen sanakirjat ja kielenoppaat tuntevat vain sanan "fläppitaulu". "Suomen kielen perussanakirja" vuodelta 1992 kertoo, että "fläppitaulu" on "iso telineeseen kiinitettävä lehtiö" ja kehottaa käyttämään sen sijasta sanaa "lehtiötaulu".
Sana "fläppitaulu" puolestaan on muokattu suoraan englannin kielen sanasta "flap board". Näin ollen "fläppi" tulee, kuten oletitkin, englannin sanasta "flap", jolla on sellaisia merkityksiä kuin "läppä", "kaistale" ja "liuska".
Lucas ja Luukas viettävät nimipäiviään Suomessa 18.10.
Ortodoksisen kalenterin mukaan Luukkaalla on nimipäivä myös 7.2. Silloin juhlitaan pyhittäjä Luukas Kreikkalaista.
Lucas-nimen alkuperäinen merkitys on "Lucianiasta" (=maakunta Etelä-Italiassa) kotoisin oleva, lukanialainen tai aamunsarastuksessa syntynyt.(Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? T. 1992) Almanakkaan nimen on tuonut kolmas evankelista Luukas. Lokakuun 18. on ollut hänen muistopäivänsä jo alkukirkon ajoilta, kuten on yhä laita koko kristikunnassa.(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988).
Edellisen perusteella uskoisin, että myös katolisessa Irlannissa Lucas viettää nimipäiväänsä 18.10.
Ortodoksisen kalenterin toinen nimipäivä juontaa alkunsa tsaari Nikolai II:n pojasta...
Kirjassa Suomalaista keramiikkaa, kirjoittanut Heikki Hyvönen ei esiinny yhtään mainintaa Atelier Nordqvistista. Henkilö Saul Nordqvist mainitaan yhtenä Savitorpan, Klaukkalassa vuodesta 1951, hohtajana tai omistajana.
Myöskään en löytänyt mitään 1900-tals keramik i Sverige nimisessa kirjassa.
FINLEX, Valtion säädöstietopankki, löytyy internetistä osoitteesta http://www.finlex.fi . Siirry eteenpäin kohdasta: Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuun: kirjastolaki, niin saat luettavaksesi kirjastolain. Lain 2§ rajaa kirjastopalvelujen tavoitteet seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen." Pykälä 3 määrittelee kunnan tehtävät näin: "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse...
Me kolme ja jengi-kirjaan perustuva elokuva on nimeltään Outsiders, elokuva on vuodelta 1983 ja Francis Ford Coppolan ohjaama. Elokuva löytyy esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Sokerijuurikas on kehitetty sokerikasviksi juurikkaasta. Kun punajuuresta on sen pitkän viljelyn aikana kehitetty meheväjuurisia lajikkeita, jotka eivät helposti puudu, on sokerijuurikkaan jalostustyössä pyritty tyydyttämään sokeriteollisuuden tarpeita. Sokerijuurikas on sitkeäkuituinen eikä maukkaudessa vedä vertoja esimerkiksi punajuurelle tai muille Suomessa viljellyille juureksille. Sitä käytetään paljon karjanrehuna.
1920-1930-luvulla keittokirjoissa oli joitain ohjeita: Sokerijuurikeitto, Keitetyt sokerijuuret, Sokerijuurimuhennos, Marjapuuro sokerijuurikkaan kera, Puolukkahilloke sokerijuurikkaan kera. Toisen maailmansodan aikaisissa pula-ajan keittokirjoissa ei noita ohjeita enää löydy. Kahvinkorvikkena ja siirapin tekoon sitä...
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteistietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/ löytyy kansallispukuja käsittelevää aineistoa. Klikkaa kohtaa Haku ja varauksen teko. Kirjoita ylimpään hakuruutuun hakusanaksi kansallispuvut ja valitse hakutyypiksi asiasana. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta. Saat tulokseksi 30 teosta.
Esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
Tässä kotimaisia, seikkailuhenkisiä (tai muuten jännittäviä)ja helppolukuisia lastenkirjoja, joissa on poikia pääosissa.
Korolainen Tuula: Aapo ja lassokostaja (muita Aapoja: Aapo ja hirviökiisseli sekä Aapo ja liukas Leo)
Levola, Kari: Lammaspimeä ja Eskimosyksy (Leevistä ja Artusta kertoo myös Kirjolohikäärme)
Harri Istán Mäki: Hupaisat hakkerit, Hakkerit ristilukin verkossa, Hakkerit ja kielletty vyöhyke
Harri Istán Mäki: Naamiosankarit-sarja eli Yöjuttu, Sarjakuvasankari, Naamio ja viitta, Sisiliskojen linna, Naamiosankarot pulassa, Viittaritarit, Keskiyön konnakopla
Mäkinen, Taru: Tatun sankariteot -sarja eli Rosvojahti, Tuntomerkki, Vaarallinen kirje, Kiristäjät, Karkulaiset, Salaperäinen tapaus, Öinen aave
Niemi, Teija: Onni A. ja...
Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa edellä mainittujen kaupunkien kirjastoihin maksutta. Eli myös Kirjasto 10:een voi palauttaa kirjoja.
Kreikan kansantanssi- ja laulukulttuuri on erittäin rikasta ja joidenkin arvioiden mukaan kreikkalaisia kansantansseja olisi jopa viisisataa. Kreikkalaiset kansantanssit jaetaan maantieteellisesti kahteen ryhmään, mantereen ja saariston tansseihin. Lisätietoa näistä lukuisista tansseista saa kirjoista: Vornanen, Rauni: Opa! : kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykypäivään, 1998 ja Kara, Jaakko: Jumalaiset askeleet : Kreikkalainen tanssi, 1997.
Ehkä kuitenkin tunnetun kreikkalainen tanssi on ns. "Zorbas-tanssi". Tämän tanssin teki tunnetuksi Anthony Quinn elokuvassa "Zorbas". Tanssista mainitaan esim. kreikkalaisen tanssiryhmän Ta Takounian sivuilla: http://members.surfeu.fi/tuulak/historia.html#Tanssit.
Inforviestinnän julkaisemassa mediahakemistossa Kuka 2005, osassa Sanomalehdet on lehtien yhteystietoja. Lehdet ovat aakkosjärjestyksessä. Vastaavat verkkosivut ovat maksulliset (www.kukamedia.com).
Suomen lehdistö -aikakauslehden numerossa 6/2005 on julkaistu Sanomalehtien liiton jäsenlehdet, mutta kaikki pirkanmaalaiset paikallislehdet eivät kuulu em. liittoon.
Paikallislehdistön medianumerossa 2004 on paikallislehtien yhteystietoja.
Kaikki yllämainitus julkaisut löytyvät Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastosta.
Internetissä olevilla sivuilla www.sanomalehdet.fi ja www.paikallismediat.fi on vastaavia tietoja, mutta esim. Tyrvään sanomat (ei kuulu Sanomalehtien liittoon) on mukana vain viimeksimainituilla sivuilla.
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur)on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Jälkimmäisen kustantaja on Koge (http://www.raamatukoi.ee/cgi-bin/raamat?10951)
ja ISBN 9985849078.
Kielitoimiston sanakirjan määritelmä koiranilmasta MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
koiranilma hyvin huono, sateinen, myrskyinen, pyryinen tms. sää. Tuonne koiranilmaan ei tee mieli lähteä.
Valitettavasti sanan etymologiaa ei löydy suomalaisisista etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologien mukaan sana vaikuttaa kansainväliseltä käännöslainalta.
Rauman kaupunginkirjaston tietokannasta http://ankkuri.rauma.fi/ löytyivät mm. seuraavat rentoutus-cd:t:
Relax with the sounds of nature: Tropical rain forest. (sisältää luonnon ääniä, todennäköisesti myös linnunlaulua)
African forests and savannas (ääninäytteitä afrikkalaisesta luonnosta)
American forests and lakes (ääninäytteitä amerikkalaisesta luonnosta)
Forests of the Amazon (ääninäytteitä amazonin alueen sademetsien luonnosta)
Kotimaan linnut
Luonto soi 1-3.
Suomessa Erin voi viettää nimipäiväänsä huhtikuun viidentenä eli Irenen ja Irjan päivänä. - Marianne Blomqvistin vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassa Dagens namn kerrotaan ruotsinkielisen nimistön yhdestä uudesta tulokkaasta eli nimestä Erin, että se ei ole Irenen tai minkään muunkaan etunimen lyhenne vaan vanha Irlannin nimitys. Ristimänimenä sen ottivat käyttöön etenkin USA:n ja Kanadan siirtolaiset. Näissä maissa siitä tuli muotinimi 1970-luvulla.
Suomeen nimi tuli amerikkalaisista elokuvista. Ensimmäinen suomenruotsalainen tyttö, joka kastettiin Eriniksi, syntyi vuonna 1999.
Kysy kirjaastonhoitajalta -palvelussa nimestä Erin on kysytty aiemminkin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?...
Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776.
Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
