Kölhi on sukunimenä peräisin Viipurin pitäjästä. Nimen alkuperää ei ole saatu selvitettyä, mutta äänteellisesti läheinen joissain paikoissa tunnettu sana kölhä merkitsee pientä kumpua.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Teoksessa Ylioppilasaineita 1976 on näyteaineita kevään 1976 aineista. Sisällysluettelona on aiheiden otsikoita. En pysty takaamaan, että se on täydellinen lista, mutta varsin useita erilaisia otsikoita siitä löytyy. Lohjalla ei ole kirjaa, mutta Hyvinkään kollega ystävällisesti skannasi sisällysluettelon tänne. Saat se sähköpostiisi.Jos haluat lukea aineet, voit tulla kirjastoon kaukolainaamaan sen. Kaukolainaustoiminta on maksullista.
Reijke näyttäisi olevan Alankomaista kotoisin oleva sukunimi. Linkki FamilySearsh palveluunGoogle kääntäjä tunnisti sanan reijke kieleksi hollannin ja suomenkieliseksi merkitykseksi rikas. Linkki kääntäjään
Kirjaimen c äännearvo ei ole sama eri kielissä ja kieliryhmissä.Itä-Euroopan länsislaavilaisissa kielissä ja esimerkiksi unkarissa c ääntyy ts:nä riippumatta siitä, mikä vokaali sitä seuraa. Näin siis esimerkiksi Slovakian pääministerin nimi ääntyy [fitso]. https://slovake.eu/learning/grammar/pronunciation/abchttps://fi.wikipedia.org/wiki/C
En löytänyt internetistä tai kirjastojen hyllyiltä listauksia juuri tällaisista yksinomaan suomalaisten kulttuurihenkilöiden luomista resepteistä. Sinua voisi ehkä kuitenkin kiinnostaa esimerkiksi kirjaston hyllyltä löytämäni Tiina Rantasen (2018) kirja "Klassikkoruokia - Reseptit ja tarinat", joka sisältää runsaasti reseptejä, jotka yksittäiset ihmiset ovat tehneet tunnetuiksi sekä tarinoita näiden reseptien takana. Kirjassa kerrotaan muun muassa janssoninkiusauksesta, kuhasta Mannerheimin tapaan, sekä Stroganovista.Jos joku lukija tietää listoja nimenomaan Runebergin, Canthin ja Juicen kaltaisten kulttuurihenkilöiden mukaan nimetyistä resepteistä, tällaisten vinkkaamisesta olisimme kiitollisia.
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivujen mukaan https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kielijuttu_%282003_2011%29/kuntavaalit_kunnallisvaalit "Kunnallisvaaleista käytetään nykyään myös hieman lyhyempää nimitystä kuntavaalit, ja nykyisen kuntia koskevan lain nimi on kuntalaki. Uusi laki tuli voimaan vuonna 1995."Kunnallisvaalit järjestettiin lokakuussa 2000. Uutisointi muodossa "kuntavaali" näkyy selvästi lehdistön kirjoituksissa, sillä Kansallisten kulttuuriaineistojen digitaaliset arkistot -kokoelmasta tehdyn haun mukaan aineistoa alkaa löytyä syksyltä 2000 lähtien.Sitä miten Yle on lähtenyt käyttämään kyseistä termiä, on vaikea sanoa. Asiaan on hyvin voinut vaikuttaa tuo Kuntalain muutos ja sitä myötä...
Tietokirjallisuus on laaja genre sinällään, ettei sen tarvitse sisältää ainoastaan pelkkää tiukkaa faktaa. Tietokirjallisuuden puolelle menee kaikki, joita ei voi luokitella fiktioksi. Esimerkiksi englanninkielellä puhutaan fiction ja non-fiction, eli kauno ja ei-kauno tai fiktio ja ei-fiktio, mikä jättää paljon joustoa genren sisällä. Siispä moni tietokirjaksi luokiteltava sisältääkin henkilökohtaisuutta ja mielipiteitä, ja siten siis eroaa selkeästi esimerkiksi tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Näet enemmän tietokirjallisuuden muotoja esimerkiksi Suomentietokirjailijat ry:n sivulta: Tietokirjallisuuden lajit - Suomen tietokirjailijat ry Genrerajaus on myös hyvin keinotekoinen lajittelutapa, eli näidenkään alalajien rajat eivät...
Kappaleen säveltäjä on Elaine Brown, joka oli Mustien pantterien johtaja. Alkuperäisnimi on The Meeting.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://elainebrown.org/
Olisiko kyseessä Jørn Riel tai Peter Freuchen? Molemmat tanskalaisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175959125074
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175964988442
Sukunimi-infon mukaan sana elfving on ruotsiksi sukapää vuoden 1865 sanakirjan mukaan. Nimi on yleisempi Ruotsissa kuin Suomessa, joten suvun alkuperään pitäisi tutustua tarkemmin ruotsalaislähteistä. Tietoja suvusta Suomessa löydät sukunimi-infon sivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/elfving.html
Navajojen kansanperinnettä hyödyntävissä Tony Hillermanin dekkareissa suomentaja Jyri Raivio on käyttänyt sanaa "poppamies":
" -- being one of the places where members of the skin-walker clan were supposed to meet." = " -- paikkoja, joissa poppamiesten klaanin jäsenien oli ollut määrä kokoontua."
"You do, somebody sees you, and they think you're a skinwalker yourself." = "Jos sinä käyt ja joku näkee, sinuakin aletaan pitää poppamiehenä."
(Tony Hillerman, Coyote waits/Kojootin jälki)
Tietokirjasuomennoksista en skinwalkerin vastineita löytänyt. Alkuteoksissa vaikuttaa käytetyn ilmiöstä navajonkielistä termiä, joka on sitten sellaisenaan siirretty suomenkieliseen käännökseen:
"Navajokulttuurissa tunnettiin myös yee naaldlooshii eli noita...
Hei,
Kirjasto voi hankkia vain niitä elokuvia, joista on neuvoteltu lainausoikeudet.Tämä käytännössä tallenteita, joista on suomi-julkiaus, muttei välttmättä kaikkia niitäkään. Tästä elokuvasta on vain VHS-julkaisu 80-90-lukujen taitteesta eikä sitä ole saatavissa mistään kirjastosta, ehkei tätä ole ollut edes saatavilla kirjastoille. Jos haluat nähdä elokuvan, voit tietysti esittää toiveen vaikkapa YLElle.
Ehdottoman varmaa historiallista taustaa tynnyriin pukeutumiselle ei ehkä ole löydettävissä, mutta kiintoisia teorioita kuitenkin. Ankkalinnan yksityisomaisuutta tämä pukeutumismalli ei kuitenkaan ole. Köyhyyteen sen on vahvimmin kytkenyt amerikkalainen kirjoittaja ja pilapiirtäjä Will B. Johnstone (1881-1944). Yksi vakituisista hahmoista hänen 1920- ja 30-luvuilla ilmestyneissä pilapiirroksissaan oli "Veronmaksaja", joka oli kuvattu alastomaksi mieheksi, yllään pelkkä tynnyri, millä haluttiin tähdentää hänen pennitöntä tilaansa.
Se, miksi Johnstone puki puille paljaille joutuneen veronmaksajansa juuri tynnyriin, jääkin sitten spekulaation varaan. Yksinkertaisin selitys yhdistää tynnyripukeutumisen nykyajan asunnottomien...
Tätä voi tiedustella suoraan postikortteja myyvistä liikkeistä. Saattaa olla, että lopulta myymättä jääneiden postikorttien arvo on sen verran pieni, ettei niille yritetä löytää jatkokäyttöä.
Hävikkiruuan ja myymättä jääneiden tekstiilien kierrättäminen sen sijaan on suurempi puheenaihe. Elintarvikkeita vanhenee kaupoissa suuriakin määriä ja ylijäämävaatteet voivat alun perin olla hinnakkaitakin tuotteita.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista peliä, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja pelistä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa 1) varhaisin tieto Seppälöistä on vuosilta 1540–1560-luvuilla. Tuolloin Seppälöitä asui ainakin Ilmajoella, Laihialla, Toholammella sekä Lappeella. 1884–1933 välisenä aikana Seppälöitä syntyi Etelä- ja Länsi-Suomessa, myös Tornion lähellä.
Geanet-sivustolla 2) moni 1600-1700- luvun monen Seppälän asuinpaikka oli Etelä-Pohjanmaa, mm. Iitti ja Ilmajoki. Sivusta päätellen Ilmajoki on yleisin Seppälöiden asuinpaikka 1600-luvulla, ja tuohon aikaan, eikä tätä aiemminkaan, Suomessa paljoakaan muutettu pitkien matkojen päähän.
Näiden kahden sivuston tietojen mukaan, Etelä-Pohjanmaa vaikuttaa ko. suvun lähtöalueelta.
1) https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/seppala.html
Sivun lopussa...
Tampereen seurakuntien verkkosivun esittely kuittaa Viinikan kirkon hakaristit "ikivanhoina koristeaiheina". Pentti Lempiäisen kristillistä symboliikkaa esittelevä kirja Kuvien kieli huomauttaakin hakarististä näin: "Suomalais-ugrilaisessa kansanperinteessä se on ollut eri yhteyksissä käytetty koristekuvio." Niin kuin Lempiäinen toteaa, hakaristiä ei usein kristillisessä symboliikassa tapaa. Viinikan kirkossakin niillä on lähinnä ornamentaalinen tehtävä.
Viinikan kirkko - Tampereen seurakuntayhtymä (tampereenseurakunnat.fi)
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
