Vastaukset kysymyksiinne saatte nettisivulta http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/apokr/apokr_etusivu.html ja sen kautta luettavissa olevien pdf-tiedostojen esipuheista.
Kirjallisuudesta suositeltava on 'Raamattu ja sen kulttuurihistoria', osa 6. Luterilaisissa kirkoissa on aina arvostettu Vanhan testamentin apokryfikirjoja, vaikka toisaalta niitä ei ole pidetty varsinaisten ns. kanonisten kirjojen arvoisina. 1800-luvulla ruvettiin Suomessa levittämään halpoja Raamattuja Britannian ja ulkomaiden raamattuseuran taloudellisella tuella. Raamatut haluttiin pienikokoisemmiksi ja toisaalta ko. seura ei periaattellisesta syistä halunnut painattaa apokryfikirjoja.
Tästä syystä apokryfittömät Raamatut vakiintuivat maassamme. Kun Suomessa valmisteltiin...
Olemme etsineet Leinon Vapauden kirja –runon elektronista versiota useista eri lähteistä. Leinon ja L. Onervan runoista on koottu yhteistietokanta http://www.geocities.com/leino_onerva/index.htm ,mutta siitä ei tätä runoa löytynyt. Leinon tuotannosta on olemassa sivusto http://www.einoleino.com/index.htm .
Sivuilla ei ollut linkkejä digitaalisen aineistoon. Kirjasto-, arkisto- ja museolaitoksen digitoidun kansallisen aineiston yhteistietokanta MUISTIsta http://www.lib.helsinki.fi/memory/muisti.html ei tätä runoa myöskään löytynyt. Tarkistimme asian myös Gutenberg-tietokannasta http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page eikä sieltäkään löytynyt. Halusimme vielä varmuuden asiaan ja soitimme Suomen kansalliskirjaston neuvontaan(puh. 09-...
Aleksandra (ruots. Alexandra) on Aleksanterin sisarnimi. Kreikkalainen Aleksandros tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa. Aleksandra on siis puolustajatar, suojelijatar. Aleksandra on ollut suomalaisessa almanakassa aiemmin eri päivinä: 3.5. Venäjän keisarinna Aleksandra Fedorovnan nimipäivänä, 5.5. ja 6.5. ja 17.10. vuoteen 1928 saakka. Aleksanraa on käytetty lähinnä ortodoksisissa maissa ja on Venäjälläkin suosittu. Lyhyempi Sandra, Santra on saanut oman nimipäivän 11.9.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet, 1993.
Raila on myöhäinen suomalainen mukailu samaa tyyppiä kuin Aila, Maila. Almanakassa se on ollut 13.6. vuodesta 1950 alkaen. Virossa Railin ja Railan katsotaan johtuvan hebrealaisesta nimestä Raakel, jonka merkitys on ’lammas’. Lisää etunimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. Erisnimenä raila on Nykysuomen sanakirjan mukaan valkosuojuksinen suksen muotoinen jalas, jolla maaten hylkeenpyytäjä lähestyy saalistaan, ajopuu.
Isänpäivän vietto nykymuodossa alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1908. Päivän historiasta on olemassa erilaisia versioita:
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#United_States
Vuonna 1949 ruotslaiset kauppiaat ehdottivat, että isänpäivää alettaisiin viettää kaikissa Pohjoismaissa. Nykyään päivä on yleinen liputuspäivä.
Lisää tietoa eri maiden isänpäivistä löydät oheisista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4
http://www.yle.fi/opinportti/kouluportti/openpaja/ajankohtainen/juhlat/…
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#Other_dates
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#History
Sulo Kolkasta on kirjoitettu ainakin teos Simeonin silmäkulma: Sulo Kolkka : intohimoinen urheilumies, kansakunnan rakennusmies; Helsinki, Suomen urheilumuseosäätiö, 2006; tekijä Hannu Pelttari. Teos on lainattavissa Helsingin pääkirjastosta Pasilassa. Hänestä on tietoa myös kahdessa muussa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvässä teoksessa: Vettenniemi, Erkki: Joutavan juoksun jäljillä : kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006, ja Urheilu, historia ja julkisuus, toim. Anssi Halmesvirta ja Heikki Roiko-Jokela, Jyväskylä, Atena, 1998. Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Nita- ja Nitta-nimet ovat lyhenteitä Anitasta, Anittasta tai Juanitasta. Anita-nimi on tullut Suomeen alunperin Espanjasta. Anitan nimipäivä on 22.10. Anita-nimi on Anna-nimen hellittelymuoto. Pyhä Anna oli Neitsyt Marian äiti. Alunperin nimi on tullut hepreankielisestä Hannah-nimestä, joka tarkoittaa armoa.
Tiedot kirjoista: Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja, 1999, Lempiäinen, Pertti: Nimipäiväsanat, 1994, Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1993.
Suloa suositettiin nimeksi 1865. Se ilmaisee viehkeyttä ja kauneutta. Kansanvalistusseuran kalenterissa Sulo oli 1883. Suomen almanakassa se on ollut 1929-49 21.8. ja 1908-28 ja uudelleen vuodesta 1950 13.2. Antero tulee kreikkalaisperäisestä nimestä Andreas, joka merkitsee ’miehekäs, rohkea’. Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Itäkeskuksen kirjastosta on lainattavissa cd-rom A night to remember. Luettelointitietojen mukaan kyseessä on ohjelma Titanicin tuhosta pohjautuen englantilaiseen filmiin Titanic story vuodelta 1958. Tietojen mukaan filmi sisältyy kokonaisuudessaan cd-romiin. Tarkemmat tiedot kyseisestä cd-romista löytyvät Helmet-tietokannasta www.helmet.fi.
Jussi Raittisen kappale " Samassa veneessä" löytyy mm. cd-levyltä "Stadin kundi kaiho" ja LP-ltä "Hirvi, älä tule tielle". Sanoitusta tai nuottia emme ole löytäneet, kokonaista tekstiä ei myöskään tunnu löytyvän netistä. Alla kuitenkin kertosäe. Äänitteitä voi halutessa pyytää kaukolainaksi
"Kaikkihan me samassa veneessä ollaan, vaikka järjestys on toki saatu tähänkin jollaan; toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa. Kalansaaliskin jaetaan, vaikkei ihan tasan, saa soutajat perkuujätteitä kasan, sillä solidaarisuuttahan Suomessa tarvitaan"
Amira on hepreankielinen naisennimi. Sen merkitys: 'puhe', 'sana', 'esitys'. Ciara on suosittu iirinkielinen naisennimi. Sen merkityksestä on kahdenlaista tietoa: joko 'ruskea' tai 'keihäs', ehkä molemmat.
LÄHDE: ///http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm///, ///http://www.babynamenetwork.com/origin.cfm///.
Hauska kuulla, että pidit kirjoista. Sarjan virallinen nimi on muuten Korppikartanon salat. Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Kolmatta osaa ei ole vielä tarjottukaan kirjastoille. Ehkä Huntington paraikaa kirjoittaa sitä. Voit rauhallisin mielin luottaa siihen, että tilaamme sen kirjastoon sarjan aikaisempien osien jatkoksi.
Mäkihypyn pituusennätyksistä löytyy tietoa Suomen Hiihtoliiton sivuilta (https://www.hiihtoliitto.fi/makihyppy-yhdistetty/makihyppy-yhdistetty/h…). Sieltä selviää muun muassa, että ensimmäinen suomalainen 200 metrin rajan ylittänyt oli Toni Nieminen.
Sarjan ohjaajan nettisivulta
http://www.cinziathtorrini.com/italiano/content/view/6/32/
löytyy tieto, että (italialaista) dvd:tä voi tilata seuraavalta taholta:
Ufficio Collezionisti Mondadori
collez@mondadori.it
Tel. +39 02 92 73 53 53
(Mondadori on suuri italialainen kustannusyhtiö.)
Kyseistä dvd:tä voi tiedustella myös seuraavista helsinkiläisistä elokuva-alan liikkeistä:
Filmifriikki (Hämeentie 48, puh. 09-750 243)
Pieni Leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050)
Löydät Rydbergin Tonttu-runon kaikki yksitoista säkeistöä ainakin Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta sekä teoksesta Runon pursi. Joulun toivelaulukirjasta löytyy Lyyli Vartovaara-Kallioniemen sävelet kysyiseen runoon.
Suomen murteiden sanakirjan (osa 1, s. 573-574) mukaan atima tarkoittaa 1)sukulaisvierasta, -vierailua, vierasjoukkoa ja 2)sukulaisten luona vieraisilla olemista. Vermlannin metsäsuomalaisten kielessä sanalla on ollut myös merkitys 'kehno ruoka'. Sana esiintyy myös muodossa atimo, joka ei kaikissa sijamuodoissa erotu atimasta.
Muistamaton mummo -kirjasta on otettu kolmas painos vuonna 2002. Valitettavasti painos on kuitenkin loppuunmyyty. Kirjaa kannattaa kysellä antikvariaateista, ja kirjastoista sitä löytynee myös melko hyvin lainaksi.
Onnellinen Augustus on Arttu Suuntalan esittämänä Konkaritanssit 3 –levyllä, joka on julkaistu vuonna 1973. Konkaritanssit-nimisiä levyjä julkaistiin useita 1970-luvulla, ja joitakin sarjan levyjä on vielä kirjastojen kokoelmissa, mutta numeroa 3 ei enää löydy kirjastoista.
Valitettavasti näillä tiedoilla kyseistä kappaletta ei löytynyt. Kyseessä voi olla Enteen esitys jostakin neljästä elokuvasta, joissa hän esitti lauluja. Tarkempaa tietoa niistä löytyy mm. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesa_Enne . Näistä lauluista montaakaan ei ole levytetty koskaan. Vesa Enteen levytyksiä on koottu seuraavalle www-sivulle: http://personal.inet.fi/musiikki/rockabilly/vesaenne.html . Kävin hänen levytyksistään monta läpi, mutta tämän aiheisia sanoituksia en niistä löytänyt. Jos etsittävästä kappaleesta tulee mieleen lisätietoja, jatkan mielelläni etsimistä.
