Kirjasto ei tosiaankaan voi ottaa vastaan dvd-levyjä asiakkailta(tai yleensä muitakaan kuvatallenteita). Tämä johtuu siitä, että kirjaston lainaamilla kuvatallenteilla tulee olla lainausoikeus, jonka myyjä on tallenteille hankkinut. Myyjä myös huolehtii tekijänoikeusmaksuista. Kirjasto maksaa tämän vuoksi hankkimistaan dvd-levyistä huomattavasti korkeamman hinnan kuin yksityishenkilö, joka ostaa dvd-levyn yksityiseen käyttöön.
Kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila on Kirjastot.fi-palelun keskusteluissa vastannut samantyyppiseen kysymykseen näin:
" Kysymys: "Jos asiakas haluaa lahjottaa kirjastolle videokasetin tai dvd:n, mikä on menettelytapa?"
HP: Jos tallenteella on suojattu elokuvateos, se voidaan sinänsä ottaa vastaan...
Sanakirjoista Kielitoimiston sanakirja tuntee sanan tuoteperhe, selitys: tuoteperhe toisiinsa liittyvistä tuotteista. Sanaa tuotesarja em. sanakirja ei tunne.
Kauppakorkeakoulun Helexon.MIX -tietokanta antaa huomattavasti enemmän ja tuoreempia osumia sanalla tuoteperhe (artikkeleja ja graduja).
Selasin hyllystä löytyneitä markkinoinnin julkaisuja. Näissä kirjoissa ei käsitteitä tuoteperhe- tai sarja käsitelty. Leena Raatikainen kirjoittaa kirjassaan Asiakas, tuote ja markkinat, että tuotemerkki on tavaran tuottajan omaisuutta, josta syntyy brändi. Tuotemerkkien käytössä on kysymys ihmisten kokemuksista. Kuluttajalla on taipumusta valita yleensä ennestään tuttuja tuotteita. Tunnepohjaiset mielikuvat määrittävät yhä useammin kuluttajien...
Esim. alla olevien teoksien avulla pääsee alkuun. Näitä saa oman lähikirjaston kautta pk -seudulta. teoksia on vielä paljon muitakin, katso vaikka http://www.helmet.fi, kirjoita hakukenttään eurooppa perhoset ja kokeile.
1.
Perhoset luonnossa: Euroopan päiväperhoset. Pohjois-Eurooppa
2.
Tolman, Tom
Teoksen nimi Collins butterfly guide : [the most complete guide to the butterflies of Britain and Europe
3.
Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat.
4.
Butterflies of Britain and Europe
5.
Euroopan päiväperhoset : lajit ja elinympäristö
Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
Onkohan kysymyksessä Aale Tynnin runo Itämainen satu?
Runo alkaa:
Tuhat sielua ruumiitonta
minut vartoen piirittää,
ja ruumiini kätkee monta,
oi, monta elämää.
Syvin, väkevin ihmetyksin
minä lapseni nähdä sain:
sinä synnyit, sinä yksin,
sinä joukosta miljoonain...
Tämä runo löytyy kokonaisuudessaan mainitsemastasi Tynnin teoksesta sekä hänen Kootuista runoistaan.
Valitettavasti sama kortti ei käy Helsingissä, vaan tarvitset siellä heidän kirjastokorttinsa. Tervetuloa Helsinkiin! Tilapäinenkin asuja saa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisen kortin. Pistäydy mihin tahansa näiden kaupunkien kirjastosta, ota henkilöllisyystodistus mukaan.
HelMet- kirjastojen tai muiden yleisten kirjastojen kokoelmista Elämänmeno löytyy ainoastaan videona.
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=el%C3%A4m%C3%A4nmeno&searchscope=9…
YLE:n tallennemyynnin sivuiltakaan ei löytynyt tietoa, että elokuva olisi julkaistu dvd-levynä; myynnissä on vain video.
http://yle.fi/tallennemyynti/
YLE:n Muistikuvaputki-sivujen Rouva Ruutu kertoi kesällä 2008 näin: Åke Lindmanin ohjaama Elämänmeno (1978) on julkaistu vain kirjastojen käyttöön tarkoitettuna tallennepalvelun vhs-kasettina. Dvd-julkaisu saadaan toivottavasti lähivuosina.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/vastatuuleen-ja-elamanmeno
Minja-nimeä koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu jo aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8bf56778-6a1…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=3128c592-8ac…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4a009ea0-15c…
Pelkkää Mire-etunimeä ei kirjastomme etunimikirjoista löytynyt, mutta esim. Mirella-nimen yhteydessä mainitaan Mire sen lempinimijohdoksena.
Mm. Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön kerrotaan Mirella-nimen olevan italialainen muunnos Mireille-nimestä, jona pohjautuuu latinan mirari-verbiin, jokanka merkitys on ihailla.
Muita samankaltaisia nimiä ovat Mira, Miranda, Mirja.
Working class hero on suomennettu, mutta suomenkielistä levytystä kappaleesta en onnistunut löytämään.
Pentti Saarikosken kääntämä teksti löytyy kirjasta John Lennonin muisto : kaksikymmentäkaksi laulua (WSOY, 1981).
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsingissä : Otava. 2000) –teos kertoo Kanninen-sukunimestä seuraavaa:
Nykyiset sukunimet Kanninen ja Kanniainen saattavat sisältää kahta aivan erilähtöistä ainesta. Kanni on impilahtelainen suku, Kanninen suku paitsi Impilahdella myös Ilomantsissa, Korpiselässä, Tuupovaarassa, Pälkjärvellä, Sortavalassa, Raudussa ja Inkerissä. Karjalaiset ovat ilmeisesti vieneet nimen Pohjois-Suomeen: Kannala on talo Tornionlaaksossa, Kanni esiintyy Simossa, Kanniala on talo Iissä ja Kanniainen suku Oulussa. Lappalaisetkin ovat käyttäneet henkilönnimeä Kanne, jota T.I.Itkonen on verrannut suomalaisten sukunimiin Kanninen ja Kanniainen. Jouko Vahtola on pitänyt Peräpohjolan Kanna-, Kanni-nimiä ortodoksisen...
Kansainvälinen työjärjestö ILO kiinnitti jo 1900-luvun alussa huomiota ansiotyössä käyvien ja raskaana olevien naisten asemaan. Synnytysvapaista ja niiden aikaisista irtisanomissuojista säädettiin aluksi palkattomina ja pakollisina poissaolovapaina. Suomessa teollisuustyöasetus (1917) takasi teollisuustyössä työskenteleville naisille neljän viikon palkattoman äitiysloman. Liiketyöntekijäin vastaava synnytysloma oli kuusi viikkoa.
Ennen lakisääteistä sairausvakuutusta vapaaehtoiset sairaskassat eivät yleensä maksaneet korvauksia synnytyslomilta. Esimerkiksi vuonna 1937 Suomessa oli 330 vapaaehtoista sairaskassaa, ja niissä yhteensä 70 000 jäsentä. Kassoista vain noin joka viides myönsi avustusta synnyttäjille.
Vasta 1964 voimaan tullut...
Voisiko kyseessä olla Eeva Kilven runo "Morsiuspari"? Se löytyy Kilven runokokoelmasta "Kiitos eilisestä" (WSOY 1996).
Kirjastossa paikalla olevissa Tikan runoteoksissa (3 kpl.) ei runoilla ollut nimiä. Selaamalla en löytänyt etsittyä runoa. Netin runohakemistoista en löytänyt tietoa kysytystä runosta.
Seuraavastakaan teoksesta en löytänyt etsityn kaltaista runoa (tämä jatkoetsintää helpottavaksi tiedoksi): HÄÄVENE VESIÄ KÄYPI: RUNOJA JA RIIMEJÄ HÄÄPARILLE
Tekijä: AALTO, SATU (TOIM.)
Ensimmäinen kirjastokortti Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoihin (HelMet-kirjasto) on maksuton. 3-vuotiaalle voi hankkia oman kirjastokortin. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla.
Aihetta käsittelevällä englanninkielisen Wikipedian sivulla (http://en.wikipedia.org/wiki/Bugbear_(Dungeons_&_Dragons)) kerrotaan näin: "Bugbears speak the Goblin tongue. As spoken by bugbears, it is a foul-sounding mix of grunts, snarls, and gestures that causes many outsiders to underestimate their intelligence."
Lähes kaikki lännenelokuvat päättyvät kohtaukseen, jossa yksinäinen cowboy ratsastaa poispäin kuvasta. Lännenelokuvan alkuvaiheissa taustalla oli yleensä auringonlasku, mutta kuvasta tuli nopeasti sen verran kulunut ja kliseinen, että tätä lopetusta alettiin parodioida ja muunnella jo 1930-40-luvuilla. Emme löytäneet tietoa ensimmäisestä auringonlaskuun ratsastavasta elokuvatähdestä, mutta lännenelokuvia ollaan filmattu elokuvan 110 vuotisen historian alkuajoista asti ja kohtaus on toistunut todennäköisesti satoja kertoja.
Kohtaus on elokuvakerronnan kannalta tehokas tapa päättää draaman kaari. Auringonlasku merkitsee päivän ja työurakan päättymistä - sankari on hoitanut hommansa ja pelastanut viattomat ihmiset rosvojen kynsistä....
Yleensä linnut lentävätä suhteellisen matalalla eli alle 150 metrin korkeudessa. Muuttomatkoilla linnut lentävät paljon korkeammalla. On oletettu, että linnut pyrkivät korkealle välttääkseen nestehukkaa. Matalissa ja lämpimissä ilmakerroksissa lintu tarvitsee enemmän nestettä estääkseen elimistön kuivumisen. Pitkien matkojen muuttajat lentävät aluksi n. 1,5 korkeudessa, mutta kohottautuvat vähitellen jopa 6 kilometrin korkeuteen. Useat petolinnut, kuten korppikotkat, saattavat kohota metsästysmatkoillaan jopa 3 kilometrin korkeuteen.
Internetistä löytyi tietoja lintujen korkeusennätyksistä. Laulujoutsenten parvi havaittiin Pohjois-Irlannin yllä jopa 8,8 kilometrin korkeudessa. Havainnon tekijä oli suihkulentokoneen kuljettaja....
Kreikassa on seitsemän aikamuotoa eli tempusta, jotka voidaan jakaa neljään tempusvartaloon: preesensvartalo (johon kuuluvat preesens ja imperfekti), aoristivartalo (aoristi), perfektivartalo (perfekti, perfektin futuuri ja pluskvamperfekti) sekä futuurivartalo (futuuri). Tosin futuuria lukuun ottamatta nämä aikamuodot eivät ensisijaisesti kuvaa verbin tapahtuma-aikaa, vaan sen aspektia. Vakiintunut termi ”aikamuoto” ei siten ole oikeastaan kovin osuva.
Preesensvartalon aspekti on duratiivinen eli se korostaa tapahtuman kestoa, aoristivartalon aspekti on yleisesti ottaen punktuaalinen eli se korostaa tapahtuman hetkellisyyttä,perfektivartalon aspekti on resultatiivinen eli se korostaa toiminnan lopputulosta.
Futuurivartalolla on aina...
Kun kasviöljyjä osittain kovetetaan kiinteiden ruoka-aineiden teollista valmistusta varten, syntyy keinotekoisia transrasvoja. Tämä tapahtuu käsittelemällä kasviöljyä vetykaasulla. Teollisesti valmistetut transrasvat ovat viime vuosina nousseet huomion kohteiksi, koska niiden on todettu lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Keinotekoisia transrasvoja käytetään, koska ne säilyvät hyvin ja lisäävät valmisruokien myynti- ja käyttöikää. Kovetetuista kasvirasvoista häviävät kaikki alkuperäisen kasvirasvan terveelliset ainesosat.
Tietopaketteja transrasvoista:
http://www.hiilaritietoiset.net/transrasva.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva
http://karppaus.info/wiki/index.php?title=Transrasva
Yhdysvalloissa ja Tanskassa on rajoitettu...
